VIIKON PAKINA: Johtajuus kunniaan

Alkuperäinen kirjoittaja:

Matti Vanhanen arvosteli Tarja Halosta yleisen mielipiteen myötäilystä veroasioissa, kun Halonen ilmoitti pitävänsä varallisuusveron poistamista huonona ajatuksena. Vaikka allekirjoittikin hallituksen tätä koskevan esityksen.

”Rohkaisisin kansaa hyväksymään muutokset sellaisissakin asioissa, missä niitä on vaikeampi hyväksyä”, Vanhanen sanoi. Hänen mielestään presidentin tehtävänä on muutokseen rohkaiseminen, koska kansa uskoo ja luottaa presidentin kulloisiinkin arvioihin.

* * * * *

Tässä ollaan tekemisissä paljon kaivatun johtajuuden kanssa.

Jos presidentti olisi rohkeasti kannattanut varallisuusveron poistamista, kansa kai olisi nyt suorastaan vaatimassa vapahdusta talousahdingosta kärsiville rikkaille.

Tai jos Halonen, Vanhanen ja Sauli Niinistö uskaltaisivat reippaasti liputtaa Nato-jäsenyyden puolesta, kansa arvatenkin seuraisi sopulina perässä.

Mutta ei sellaista johtajuutta tähän hätään löydy Matilta eikä Tarjalta.

Saulista puhumattakaan. Miehestä, joka peruuttaa toisen auton kylkeen kuultuaan juorun, että hän on taas ollut yötä Tanja Karpelan luona, ei kerta kaikkiaan ole johtajaksi.

* * * * *

Ei muuten ollut Paavo Lipposestakaan. Paavosta olisi voinut tulla suuri johtaja, jos hän olisi julkisesti myöntänyt, että sovittiin tuossa George W. Bushin kanssa Suomen liittämisestä ”koalitioon”. Sen sijaan vellihousu kiisti ja selitteli.

Niin tuli vaaleissa turpiin Anneli Jäätteenmäeltä.

* * * * *

Ulkopolitiikan alalla presidenttiehdokkailla olisi Nato-asian lisäksi monta muutakin tilaisuutta osoittaa johtajuutta.

Otetaan vaikka nämä CIA:n vankilennot. Kaikki vain hokevat, että asia on syytä tutkia. Niin kuin ei maailman vapaimman maan tiedustelupalvelulla olisi täysi oikeus lennätellä vankeja missä lystää ja piipahtaa tarpeen tullen välilaskulle Nato-kumppanuusmaan lentokentälle. Ovathan Suomen lentokentät ja satamat sentään Nato-merkittyjä.

Kuka uskaltaa sanoa: ”Tervetuloa, ja käykää kahvilla kanssa! Talo elää tavallaan, vieras käypi ajallaan.” Ei kukaan.

* * * * *

Tai nuo USA:n harrastamat kidutukset sitten. Maailmassa on kidutettu iät ja ajat. Suomessakin se homma osattiin aikoinaan erittäin hyvin. Mutta nyt ei muka USA saisi kiduttaa. On muka sekä USA:n lakien että kansainvälisten lakien vastaista. Vaikka maailman johtaja vain hankkii vangeiltaan ”ainutlaatuisin” metodein ”elintärkeitä” tietoja.

Yhtään USA:ta ymmärtävää tai kannustavaa sanaa ei ole yhdeltäkään presidenttiehdokkaaltamme kuultu, ei tosin moitettakaan. Ollaan niin kuin se yksikin neste sukassa, vaikka olisi ainutlaatuinen tilaisuus osoittaa johtajuutta.

Hiljaa ollaan, vaikka yhden USA:n käyttämän kidutusmenetelmän, ”vesikuurin”, juuret ovat 1500-luvun espanjalaisessa inkvisitiossa.

Kyse on siis perinteisistä eurooppalaisista arvoista, joiden soihtua USA nyt kantaa saaden eurooppalaisilta osakseen vain nyreksintää tai häpeilevää hiljaisuutta.

EERO