VIIKON PAKINA: Lapsiparkkeja ja laatuaikaa
Pitihän se arvata. SKP pitää yötyötä ja sunnuntaityötä päivittäistavarakaupoissa laajentavaa lakiesitystä työntekijöiden etujen vastaisena.
Puolueen mukaan se heikentäisi työntekijöiden suojelua ja jokaiselle kuuluvaa oikeutta yhteiseen vapaa-aikaan lasten, perheiden ja ystävien kanssa sekä lisäisi työturvallisuuden ja terveyden suojelun ongelmia.
SKP ei vaivaudu esittämään yhtään ideaa, miten bisneksen mielestä välttämättömän aukiolon laajentamisen ongelmia voitaisiin ratkoa.
* * *
Onneksi kaikki eivät ole yhtä ideaköyhiä.
Suomen kaupan liiton toimitusjohtajalla Juhani Pekkalalla on ratkaisu kauppojen ympärivuorokautisen aukiolon aiheuttamiin yöllisiin turvallisuusongelmiin. Yksityisten vartiointiliikkeiden vartijat voisivat toimia kauppojen myyjinä. Varmaankin pampuin ja tuliasein varustettuina. Myyjänähän osaa olla kuka tahansa, mikseivät siis vartijat.
Toisena mahdollisuutena Pekkala ehdottaa myyjien turvallisuuskoulutuksen lisäämistä. Eli myyjistä koulutettaisiin sivutoimisia vartijoita.
* * *
Pekkalan idea on niin briljantti, että sitä voisi käyttää myös toisen ongelman, lastenhoidon, ratkaisemiseen.
Kaupan myyjistähän lähes kaikki ovat naisia ja huomattava osa nuorehkoja pienten lasten äitejä, monet yksinhuoltajia. Ja voidaan epäillä, tokko kunnat pystyvät järjestämään lasten yö- ja sunnuntaihoitoa lähipalveluna. Se kun vaatisi lisäinvestointeja ja lisää hoitajia ja hoitopaikkoja öiksi ja viikonlopuiksi.
Mutta mitäpä jos perustettaisiin yksityisten vartiointiliikkeiden ylläpitämiä lapsiparkkeja. Ne voisivat tulla halvoiksi. Yksi vartija per parkki riittäisi ovensuuhun pampun kanssa vahtimaan. Hankalimmat lapset voisi sitoa liekanaruun. TV ja internet antaisivat virikkeellistä ajankulua.
Ja kyllä tuttipullokin vartijan kädessä pysyy. Jos vartija kelpaa myyjäksi, niin käy häneltä hoitotyökin.
* * *
Toinen vaihtoehto olisi, että lasten joutilaat ukit ja mummit, jos sellaisia on elossa, velvoitettaisiin hoitamaan lapsia ilmaiseksi sillä välin, kun äiti ja/tai iskä suorittavat kunniatehtäväänsä kaupankäynnin puolesta.
Kolmas vaihtoehto olisi, että pienten lasten vanhemmat vapautettaisiin irtisanomalla myyjän tehtävistä ja tilalle palkattaisiin henkilöitä, jotka suostuvat antamaan käsi raamatulla lapsettomuuslupauksen. Ainakin määräajaksi, sanokaamme vaikka viideksi vuodeksi.
* * *
On sitten sekin vaihtoehto, että jos lapsi ei ole enää vaippaiässä vaan esimerkiksi 7–8-vuotias, hän on sunnuntait tai yöt yksin kotona. Tosin eräissä niuhomaissa alle 12-vuotiaan jättäminen yksin kotiin luokitellaan heitteillejätöksi. Mutta onhan kuitenkin TV tai internet seuranpitäjänä.
Ja tuleehan äiti myöhään illalla tai aamulla töistä kotiin. Sitten voidaan viettää hetki yhdessä laatuaikaa. Ja kaupan sedät ovat tyytyväisiä.
EERO
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
