Viinien myyminen päivittäistavarakaupoissa menettää kannatustaan

”Viinien myymistä päivittäistavarakaupoissa kannattavien osuus on pienentynyt 11 prosenttiyksikköä vuodesta 2022”, sanoo Kirsimarja Raitasalo, THL:n erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotteessa (13.3.2026).

Tämä muutos on yksi selkeimmistä osoituksista siitä, että suomalaisten alkoholipoliittinen linja on siirtynyt konservatiivisempaan suuntaan: väestö suhtautuu aiempaa varovaisemmin alkoholin saatavuuden lisäämiseen ja haluaa säilyttää nykyiset rajoitukset.

THL:n tammikuussa 2026 toteuttaman kyselyn mukaan 55 prosenttia väestöstä pitää nykyistä alkoholipolitiikkaa sopivana. Tiukempaa sääntelyä toivoo 17 prosenttia ja väljempää 20 prosenttia. Vuonna 2023 vastaavat luvut olivat 9 ja 29 prosenttia – muutos on siis selvä: alkoholipolitiikan vapauttamisen kannatus on laskenut ja rajoituksia tukevien osuus on kasvanut.

Yksinoikeusjärjestelmä saa enemmistön tuen

Kyselyn mukaan 58 prosenttia vastaajista haluaa säilyttää nykyisen alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmän. Tämä on keskeinen osa sitä linjaa, joka korostaa rajoituksia, valvontaa ja haittojen ehkäisyä.

Raitasalon mukaan yksinoikeusjärjestelmä vähentää erityisesti alkoholin saatavuutta, mutta myös hintakilpailua ja markkinointia. Samalla se on vaikuttava ja kustannustehokas keino vähentää alkoholihaittoja.

Monopolijärjestelmä toimii sekä terveyspoliittisena että sosiaalipoliittisena rakenteena, jonka tavoitteena on hillitä alkoholin kulutusta ja ehkäistä haittoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan järjestelmä on myös taloudellisesti tehokas tapa vähentää alkoholista aiheutuvia kustannuksia.

Alkojen sunnuntaiaukiolo jakaa väestöä

Kyselyssä selvitettiin myös suhtautumista Alkon sunnuntaiaukioloon ja lauantain aukiolon pidentämiseen kello 21:een asti. Tätä kannatti alle puolet vastaajista, 43 prosenttia. Tämäkin tulos vahvistaa konservatiivista linjaa: suomalaiset eivät halua lisätä alkoholin saatavuutta viikonloppuina.

Vastaajat suhtautuivat epäilevästi myös siihen, voidaanko ikärajoja ja päihtyneille myynnin kieltoa valvoa tehokkaasti, jos alkoholijuomien kotiinkuljetus sallittaisiin. Vastaajista 41 prosenttia ei luottanut valvontaan lainkaan ja 37 prosenttia melko vähän. Vain 16 prosenttia luotti valvontaan melko paljon ja neljä prosenttia täysin.

Viinien myynti kaupoissa menettää kannatusta

Viinien myyntiä päivittäistavarakaupoissa kannatti 43 prosenttia vastaajista. Osuus on lähes sama kuin edellisvuonna (42 %), mutta huomattavasti pienempi kuin vuonna 2022, jolloin kannatus oli 54 prosenttia.

Raitasalon mukaan viinien myymistä päivittäistavarakaupoissa kannattavien osuus on pienentynyt 11 prosenttiyksikköä vuodesta 2022.

Kyselyssä selvitettiin myös suhtautumista viinien myyntiin tilanteessa, jossa se tarkoittaisi samalla väkevien alkoholijuomien myynnin sallimista päivittäistavarakaupoissa. Tätä kannatti vain 24 prosenttia vastaajista, ja osuus oli hieman pienempi kuin edellisenä vuonna (21 %).

Sukupuolten välillä oli huomattava ero: miehistä 34 prosenttia kannatti viinien tuomista kauppoihin myös väkevien myynnin vapauttamisen hinnalla, kun naisista vain 14 prosenttia oli tätä mieltä.

Alkoholipolitiikan tilalla muita kiinnostavia asioita

Raitasalo arvioi, että alkoholipolitiikan vapauttaminen ei ole väestön prioriteettilistan kärjessä.

”Moni odottaa panostusta tärkeämpiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin – alkoholijuomien saatavuuden lisääminen ei nouse niiden joukossa kärkeen. Alkoholijuomia on jo nyt laajasti saatavilla, ja valtaosa on tyytyväinen nykytilanteeseen”, sanoo Kirsimarja Raitasalo, THL:n erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotteessa (13.3.2026).

Kyselyn perusteella suomalaiset eivät näe alkoholipolitiikan vapauttamista kiireellisenä tai yhteiskunnallisesti merkittävänä tavoitteena. Tämä heijastaa laajempaa poliittista ilmapiiriä, jossa sosiaali- ja terveyspoliittiset kysymykset, taloudellinen eriarvoisuus ja hyvinvointivaltion rahoitus ovat nousseet keskiöön.

---