Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Viittä vaille Saksan siirtomaa

    Kotimaa
    1.8.2017 - 13:13
    Marko Korvela

    Suomen satavuotispäivän lähestyessä ilmestyy jatkuvasti uutta tutkimusta maamme itsenäistymisen ja sen jälkeisten tapahtumien vaiheista. Marjaliisa ja Seppo Hentilä julkaisivat jo viime vuoden puolella mielenkiintoisen teoksen Saksalainen Suomi 1918 (Siltala). Tekijät ovat löytäneet uutta aineistoa Suomeen 1918 tunkeutuneesta Saksan Itämeren-divisioonasta.

    Seppo Hentilä toteaa, että Suomeen jäi luokkasodan jälkeen yli 10 000 saksalaista, jotka poistuivat maasta vasta joulukuun puolessa välissä – yli puoli vuotta varsinaisten taistelujen jälkeen. Aikaisemmassa tutkimuksessa ei ole juurikaan käsitelty sitä, miten saksalaiset upseerit ja rivisotilaat kohtasivat suomalaisia ja minkälaisia suhteita kahden kansan välille muodostui.

    Besorkkausta

    Suomalaisten ja saksalaisten kohtaamiset olivat Seppo Hentilän mukaan yllättävänkin sopuisia, vaikka kaikenlaista sekavaan tilanteeseen liittyvää varastelua ja salakuljetusta esiintyi tavan takaa. Syntyi erityinen termi, besorkkaus, joka kuvasi tavaroiden näpistämistä ja edelleen kauppaamista.

    – Saksalaiset eivät niinkään varastaneet suomalaisilta siviileiltä, vaan venäläisiltä Suomeen jääneitä tarvikkeita sekä myös omista varastoistaan. Kähvellettyä tavaraa sitten myytiin mustassa pörssissä maksukykyisille suomalaisille korkeaan hintaan, kuvaa Hentilä.

    Luvatonta kauppaa pyörittivät etupäässä saksalaiset rivisotilaat ja aliupseerit. Rangaistukset olivat ankaria: kiinni jääneet lähetettiin länsirintamalle, missä taistelut tuolloin vielä jatkuivat.

    Suomi Saksan vallan alle

    Seppo Hentilän mukaan Suomen hauras itsenäisyys oli parin vuoden ajan vaakalaudalla. Oli pienestä kiinni, että Suomesta olisi tullut jonkinlainen Saksan protektoraatti tai siirtomaa taloudellisessa mielessä.

    Valkoisen Suomen johdolle itsenäisyyden menetys ja Saksan hegemonia olisi sopinut mainiosti.

    Sotilasavun hintana jouduttiin tekemään raskaita sopimuksia. Vaarana oli, että esimerkiksi Suomen ulkomaankauppa ja luonnonvarat olisivat joutuneet Saksan hallintaan. Sotilaallisesti saksalaiset suunnittelivat ”Pohjolan teräsnyrkkiä”, jossa Suomen armeijalla olisi ollut vasallin asema. Kesällä 1918 käytiin neuvotteluja Suomen ja Saksan sotilasliitosta, joka toteutuessaan olisi merkinnyt Suomen armeijan joutumista Saksan yleisesikunnan täydelliseen käskyvaltaan.

    Valkoisen Suomen johdolle itsenäisyyden menetys ja Saksan hegemonia olisi sopinut mainiosti. Hentilän mukaan saksalaismyönteisyys meni niin pitkälle, että asiakirjat olivat ”karmeata luettavaa”. Eduskunta valitsi Suomeen saksalaissyntyisen kuninkaan ja täydellinen alistuminen oli lähellä. Hentilä pitää kuninkaan valintaa Suomen ulkopoliittisen historian typerimpänä tekona.

    Historian kulku muuttui

    Saksan romahdus tuli Suomen valkoiselle johdolle kuitenkin yllätyksenä. Historia muutti kulkuaan. Englanti, Ranska ja Yhdysvallat pakottivat Suomen irti Saksa-suhteesta. Saksalaiset joukot lähtivät maasta vastahakoisesti.

    Suomalainen sivistyneistö oli silti edelleen kulttuurisesti voimakkaasti sitoutunut Saksaan. Hentilä muistuttaa, että esimerkiksi maiden kirkot pitivät tiiviisti yhteyttä keskenään.

    Suomen valkoinen johto pelkäsi Venäjän bolshevikkeja niin kovasti, että olisi mieluummin heittänyt itsenäisyyden romukoppaan ja alistunut Saksan vallan alle.

    Suomen itsenäinen asema selkiytyi Hentilän mukaan vasta kesällä 1919, kun maahan saatiin tasavaltainen valtiomuoto.

    Marjaliisa & Seppo Hentilä: Saksalainen Suomi 1918. Siltala 2016. 350 sivua.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Kelan valinnanvapauskokeilussa köyhät jääneet sivuraiteelle. Kuva Shixart1985 CCO 2.0.
    Politiikka
    11.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Kela tukee rikkaita kaupunkilaisia?

    Kelan tuore analyysi valinnanvapauskokeilusta nostaa esiin kysymyksen, jota suomalaisessa terveyspolitiikassa harvoin sanotaan ääneen: miksi julkinen sosiaaliturvalaitos tukee ma

    Uuden tutkimuksen tulokset nostavat esiin kysymyksen siitä, miten koulutusjärjestelmä tunnistaa ja tukee neurokirjon oppijoita. Kuva Hobvias Sudoneighm CCO 2.0
    Tutkimus
    10.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Myöhäinen ADHD-diagnoosi kasvattaa koulupudokkuuden riskiä

    Tuoreen selvityksen mukaan lakisääteinen hoidon laatu ei toteudu ikäihmisten palveluissa. Kuva Tuntematon CCO 0.0
    Uutiset
    9.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ikääntyneiden palvelut rakenteellisessa kriisissä

    Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan Nato on ”maailman vahvin puolustusliitto”, jonka jäsenenä Suomi toimii sekä turvan saajana että sen tuottajana. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen.
    Kotimaa
    8.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Suomen militarisoitumisen kaari – puolustusministeri ja rauhanaktivistit katsovat samaa maailmaa ja näkevät eri todellisuudet

    Afrokuubalainen Santeria uskonto tarjoaa yhteyden voimallisiin henkiin, ohjaa arkea ja tukee vaikeissa tilanteissa. Osiha nukke on voimien näkyvä yhteys. Kuva Jaume Escofet CCO 2.0
    Politiikka
    7.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Luokkataistelua Karibialla: Venäjän öljytoimitukset ja feministinen solidaarisuus haastavat kauppasaarron

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!