Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Viittä vaille Saksan siirtomaa

    Kotimaa
    1.8.2017 - 13:13
    Marko Korvela

    Suomen satavuotispäivän lähestyessä ilmestyy jatkuvasti uutta tutkimusta maamme itsenäistymisen ja sen jälkeisten tapahtumien vaiheista. Marjaliisa ja Seppo Hentilä julkaisivat jo viime vuoden puolella mielenkiintoisen teoksen Saksalainen Suomi 1918 (Siltala). Tekijät ovat löytäneet uutta aineistoa Suomeen 1918 tunkeutuneesta Saksan Itämeren-divisioonasta.

    Seppo Hentilä toteaa, että Suomeen jäi luokkasodan jälkeen yli 10 000 saksalaista, jotka poistuivat maasta vasta joulukuun puolessa välissä – yli puoli vuotta varsinaisten taistelujen jälkeen. Aikaisemmassa tutkimuksessa ei ole juurikaan käsitelty sitä, miten saksalaiset upseerit ja rivisotilaat kohtasivat suomalaisia ja minkälaisia suhteita kahden kansan välille muodostui.

    Besorkkausta

    Suomalaisten ja saksalaisten kohtaamiset olivat Seppo Hentilän mukaan yllättävänkin sopuisia, vaikka kaikenlaista sekavaan tilanteeseen liittyvää varastelua ja salakuljetusta esiintyi tavan takaa. Syntyi erityinen termi, besorkkaus, joka kuvasi tavaroiden näpistämistä ja edelleen kauppaamista.

    – Saksalaiset eivät niinkään varastaneet suomalaisilta siviileiltä, vaan venäläisiltä Suomeen jääneitä tarvikkeita sekä myös omista varastoistaan. Kähvellettyä tavaraa sitten myytiin mustassa pörssissä maksukykyisille suomalaisille korkeaan hintaan, kuvaa Hentilä.

    Luvatonta kauppaa pyörittivät etupäässä saksalaiset rivisotilaat ja aliupseerit. Rangaistukset olivat ankaria: kiinni jääneet lähetettiin länsirintamalle, missä taistelut tuolloin vielä jatkuivat.

    Suomi Saksan vallan alle

    Seppo Hentilän mukaan Suomen hauras itsenäisyys oli parin vuoden ajan vaakalaudalla. Oli pienestä kiinni, että Suomesta olisi tullut jonkinlainen Saksan protektoraatti tai siirtomaa taloudellisessa mielessä.

    Valkoisen Suomen johdolle itsenäisyyden menetys ja Saksan hegemonia olisi sopinut mainiosti.

    Sotilasavun hintana jouduttiin tekemään raskaita sopimuksia. Vaarana oli, että esimerkiksi Suomen ulkomaankauppa ja luonnonvarat olisivat joutuneet Saksan hallintaan. Sotilaallisesti saksalaiset suunnittelivat ”Pohjolan teräsnyrkkiä”, jossa Suomen armeijalla olisi ollut vasallin asema. Kesällä 1918 käytiin neuvotteluja Suomen ja Saksan sotilasliitosta, joka toteutuessaan olisi merkinnyt Suomen armeijan joutumista Saksan yleisesikunnan täydelliseen käskyvaltaan.

    Valkoisen Suomen johdolle itsenäisyyden menetys ja Saksan hegemonia olisi sopinut mainiosti. Hentilän mukaan saksalaismyönteisyys meni niin pitkälle, että asiakirjat olivat ”karmeata luettavaa”. Eduskunta valitsi Suomeen saksalaissyntyisen kuninkaan ja täydellinen alistuminen oli lähellä. Hentilä pitää kuninkaan valintaa Suomen ulkopoliittisen historian typerimpänä tekona.

    Historian kulku muuttui

    Saksan romahdus tuli Suomen valkoiselle johdolle kuitenkin yllätyksenä. Historia muutti kulkuaan. Englanti, Ranska ja Yhdysvallat pakottivat Suomen irti Saksa-suhteesta. Saksalaiset joukot lähtivät maasta vastahakoisesti.

    Suomalainen sivistyneistö oli silti edelleen kulttuurisesti voimakkaasti sitoutunut Saksaan. Hentilä muistuttaa, että esimerkiksi maiden kirkot pitivät tiiviisti yhteyttä keskenään.

    Suomen valkoinen johto pelkäsi Venäjän bolshevikkeja niin kovasti, että olisi mieluummin heittänyt itsenäisyyden romukoppaan ja alistunut Saksan vallan alle.

    Suomen itsenäinen asema selkiytyi Hentilän mukaan vasta kesällä 1919, kun maahan saatiin tasavaltainen valtiomuoto.

    Marjaliisa & Seppo Hentilä: Saksalainen Suomi 1918. Siltala 2016. 350 sivua.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Venezuelan täysimittaista miehitystä pidetään epätodennäköisenä. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen.
    Uutiset
    30.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Trump suunnittelee maahyökkäystä Venezuelaan

    Saksalainen Deutsche Welle (DW) uutisoi 29.11.

    Perinteiset maatalousmenetelmät voivat auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Laiduntaminen on yksi keskeisistä tavoista ylläpitää avoimia elinympäristöjä
    Tutkimus
    29.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehostunut maatalous uhkaa Natura 2000 -alueita

    Italian kriittisen ay liikkeen keskiössä on vaatimus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vastarinta hallituksen budjettipolitiikkaa vastaan. Kuva Stefano Bolognini CC 4.0.
    Ulkomaat
    28.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleislakko haastaa Italiassa sotilasmenoja kasvattavan hallituksen politiikan

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!