Viritetyt mopot ja valvonnan puute lisäävät kuolemaan johtavia onnettomuuksia

Kuolemaan johtaneissa mopo-onnettomuuksissa kolmannes mopojen teknisistä vioista liittyi virittämiseen, selviää Onnettomuustietoinstituutin (OTI) tuoreesta selvityksestä. Vuosina 2015–2024 tutkittiin yhteensä 30 moottoriajoneuvo-onnettomuutta, joissa mopoilija menehtyi. Yli puolessa tapauksista mopojen tekninen kunto oli puutteellinen, ja tutkijoiden mukaan valvontaa on lisättävä liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

”Mopojen virittäminen ja suurilla nopeuksilla ajaminen lisäävät merkittävästi onnettomuusriskiä. Mopoilijat ovat jo lähtökohtaisesti heikosti suojattuja, ja poikkeava ajonopeus tekee heistä myös vaikeammin ennakoitavia muille tienkäyttäjille”, sanoo liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty, Onnettomuustietoinstituutin (OTI) tiedotteessa (26.5.2026).

OTIn mukaan virittämisen mahdollistama suurempi ajonopeus myötävaikutti useimpiin viritettyjen mopojen onnettomuuksiin. Joka kolmannessa mopossa oli lisäksi teknisiä vikoja, ja rengasviat olivat lähes yhtä yleisiä.

Tekniset viat ja valvonnan puute iskevät erityisesti nuoriin ja iäkkäisiin

OTI:n mukaan Suurin osa kuolemaan johtaneista mopo-onnettomuuksista (73 %) oli yhteenajoja muiden moottoriajoneuvojen kanssa. Mopoilijat aiheuttivat yhteenajoista joka toisen. Menehtyneistä 28 oli kuljettajia ja kaksi matkustajia. Lisäksi mopoilijat aiheuttivat kolme jalankulkijan ja yhden pyöräilijän kuolemaan johtaneen onnettomuuden.

Onnettomuuksien taustalla näkyy selvästi eriarvoinen liikenneympäristö, jossa työväenluokan nuoret ja pienituloiset iäkkäät ovat yliedustettuina. Suurin ikäryhmä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa olivat 15–17-vuotiaat, mutta hytillisiä kolmipyöräisiä mopoja kuljettaneista kuudesta kuljettajasta viisi oli vähintään 65-vuotiaita.

Hytillisten mopojen turvavyön käyttö oli vähäistä: seitsemästä kuljettajasta ja matkustajasta vain kaksi käytti vyötä. Tutkijalautakunnat arvioivat, että kahden menehtyneen henki olisi voinut pelastua turvavyötä käyttämällä.

OTIn mukaan mopoilijoiden ajokunnossa oli puutteita: 19 onnettomuuden aiheuttaneesta mopoilijasta neljä oli päihtyneitä, kaksi ajokiellossa ja seitsemällä oli taustalla liikennerikkomuksia.

Liikennejärjestelmä ei vastaa kaikkien tarpeisiin

OTIn selvitys osoittaa, että liikennejärjestelmä ei ole yhdenvertainen. Turvallisuuspuutteet kasautuvat niille, joilla ei ole varaa turvallisempiin kulkupeleihin tai yksityisautoiluun. Tämä näkyy erityisesti nuorten ja eläkeläisten kohdalla – ryhmien, joita Orpo–Purran hallituksen leikkaukset ovat jo valmiiksi kurittaneet.

”Kehittäessämme liikennejärjestelmää lähtökohtana tulee olla, että sekä järjestelmä että käytettävät ajoneuvot ovat turvallisia. Kulkupelien turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun pyritään vastaamaan kaikenikäisten tarpeeseen liikkua. Tässä tehtävässä yhteiskuntamme ei vielä ole ajan tasalla”, sanoo liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Parkkarin mukaan mopoilun suosion hiipuminen ei poista liikkumisen tarvetta. Tilalle on tullut uusia sähköisiä kulkuvälineitä, joiden turvallisuuspuutteet ovat osin vielä suurempia. Tämä korostaa tarvetta vahvistaa julkista valvontaa ja investoida turvalliseen infrastruktuuriin – ei leikata siitä.

Mopovahingot puolittuivat – mutta henkilövahinkojen osuus pysyy korkeana

Katu- ja tieverkolla tapahtuneiden mopojen liikennevakuutuksista korvattujen vahinkojen määrä väheni vuosina 2015–2024 lähes puoleen, noin 3000:sta noin 1500:aan. Silti kolme neljästä vahingosta johti henkilövahinkokorvauksiin.

Yleisimmät vahinkotyypit olivat kumoonajot, peräänajot ja tieltä suistumiset. Vakavasti vammautuneista mopoilijoista kaksi kolmesta oli 15–16-vuotiaita, ja tyypillisimpiä vammoja olivat alaraajavammat.

---