Yhteistyöllä yhteisten tavoitteiden puolesta
Helsingin Siltasaari on täynnä suomalaisen vasemmiston ja työväenliikkeen kannalta merkittävää historiaa. Korttelia hallitsee jyhkeä, vuonna 1908 valmistunut Helsingin työväentalo, Graniittilinna, jonka Paasitornin huipulle nousi tammikuussa 1918 punalippu vallankumouksen alkamisen merkkinä.
On vaikea kuvitella sopivampaa ympäristöä vasemmistolaisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajien yhteishaastattelulle.
Juttutuvan nurkassa seisoo historiallinen vallankumouspöytä. Tarinat kertovat, miten tämän samaisen pöydän ääressä ovat istuneet suomalaisen työväenliikkeen voimahamot Yrjö Sirola sekä Otto Wille Kuusinen punomassa juoniaan porvareiden pään menoksi. Vuonna 1908 pöydän pieleen istahti itse V.I.Lenin, joka oli joutunut lähtemään Venäjältä maanpakoon edellisenä vuotena.
Mutta mitä vallankumous merkitsee nuorille vasemmistolaisille nyt, sata vuotta myöhemmin?
Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso ei oikein pysty hahmottamaan, mikä voisi olla tämän päivän Talvipalatsi.
– Ei ole mitään utopiaa, joka olisi sellaisenaan saavutettavissa. Jatkossakin yhteiskunta tulee koostumaan ristiriidoista ja konflikteista ja niiden sovittelemisesta erilaisten kamppailujen kautta, sanoo Koivulaakso.
Turusta Helsinkiin haastattelua varten saapunut Kommunistisen nuorisoliiton puheenjohtaja Aaro Kare pitää vallankumousta edelleen konkreettisena vaihtoehtona, muttei samalla tavalla kuin vuonna 1917.
– Voidaan puhua ajattelun vallankumouksesta ja yhteiskuntarakenteiden pysyvästä muutoksesta. Tuotantovälineiden yksityisomistus on edelleen suurin epäkohta, joka on myös riiston taustalla. Riiston poistamiseen tarvitaan vallankumousta, joka lähtee kansasta demokraattisena prosessina ja kumoaa riistäviä yhteiskuntarakenteita.
Demarinuorten puheenjohtaja Heta Välimäki puhuisi vallankumouksen sijasta mieluummin demokraattisesta muutoksesta ja kansanvallasta.
– Sana ’vallankumous’ ei sinänsä ole vanhentunut, mutta ei sovellu tämänhetkiseen poliittiseen ilmapiiriin, tuumii Välimäki.
Rahaa, valtaa ja unelmia
Vasemmiston alennustilaa on pohdittu paljon varsinkin historiallisen huonon eurovaalituloksen jälkeen. Heta Välimäki on huolissaan ihmisten poliittisesta passiivisuudesta yleisemminkin.
– Ihmiset eivät hahmota vaihtoehtoja, kun omassa elämässä on vaikeita tilanteita. Tuntuu, ettei politiikan kautta kykene vaikuttamaan. Tämä tunne pitäisi pystyä muuttamaan.
Dan Koivulaakso katsoo, että vasemmiston pitäisi palata juurilleen, puhumaan rahasta ja vallasta mielikuvien, unelmien ja muun hötön sijasta.
Välimäki huomauttaa, etteivät unelmat ole pelkkää höttöä.
– Unelmat ovat yksi tapa hahmottaa se, mihin pyritään. Minusta politiikka on mennyt liikaakin siihen, että puhutaan vain rahasta ja vallasta. Ihmiset kokevat, että raha ja valta sanelevat politiikkaa eikä siihen menoon voi vaikuttaa. Politiikan ei pitäisi olla pelkästään yksittäisten asioiden toteuttamista vaan myös suuremman vision luomista ja unelmaa: minkälaista yhteiskuntaa me haluamme rakentaa, sanoo Välimäki.
Aaro Karen mukaan elämme vahvaa uusoikeistolaistumisen aikaa, mikä on merkinnyt muun muassa yltiöyksilöllisen ajattelun leviämistä.
– Me olemme menettäneet kollektiivisen näkökulman, että kansoilla ja kansakunnilla olisi jotain perustavalla tavalla samanlaisia pyrkimyksiä hyvään. Jos yritämme rakentaa yhteiskuntaa vain korjaamalla yksittäisiä epäkohtia emmekä kykene näkemään, miten alistavat ja hierarkkiset järjestelmät kytkeytyvät kapitalismiin, jäävät yksittäiset muutokset vain kuin pieniksi lehdiksi roikkumaan puihin. Tarvitsemme kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa siihen, mikä meidän yhteiskunnassamme on vialla.
Heta Välimäki toteaa, miten vasemmisto on nyt toisenlaisessa tilanteessa kuin sata vuotta sitten, kun laadittiin ensimmäisiä poliittisia ohjelmia. Oikeudenmukaisuuden tavoitteleminen korostuu silti tänä päivänä entistä tärkeämpänä.
– Yhteiskunta ei koskaan ole valmis, muistuttaa Välimäki.
Aaro Kare korostaa globaalia oikeudenmukaisuutta.
– Ei riitä, että rakennamme hyvinvointiyhteiskuntaa vain Suomeen. Tarvitaan kansainvälisiä ratkaisuja.
Koivulaakson mielestä ihmiskunnan yhteinen kamppailu ilmastonmuutoksen torjumiseksi voi luoda uudenlaista kansainvälistä solidaarisuutta.
…
MARKO KORVELA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
