Yksinäisyys repii Suomea: yli joka kymmenes elää ilman yhtäkään läheistä ystävää

Suomessa on kasvamassa sukupolvi, joka elää ilman läheisiä ihmissuhteita. Suomen Punaisen Ristin tuore Yksinäisyysbarometri osoittaa, että yli joka kymmenes vastaaja kertoo, ettei heillä ole yhtäkään läheistä ystävää, jonka kanssa jakaa elämänsä asioita. Kyse ei ole marginaalisesta ilmiöstä, vaan kuvasta yhteiskunnasta, jossa turvaverkot ovat rapautumassa ja yksilöt jätetään selviytymään yksin.

”Monelle yksinäisyys on totaalista. Useampi kuin joka kymmenes barometriin vastannut kertoo, ettei heillä ole yhtäkään läheistä ystävää, jonka kanssa jakaa omia asioitaan. Me pystymme yhteiskuntana parempaan”, sanoo Suomen Punaisen Ristin sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta SPR:n tiedotteessa (12.2.2026).

Barometrin mukaan yksinäisyyttä kokee nyt 65 prosenttia Suomessa asuvista – selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin, jolloin osuus oli 59 prosenttia. Joka viides tuntee yksinäisyyttä viikoittain tai useammin.

Nuoret ja nuoret aikuiset kantavat raskaimman taakan

Yksinäisyys kasautuu erityisesti 16–24- ja 25–34-vuotiaille. Heistä kolmannes kokee yksinäisyyttä usein, ja yli puolet kertoo säännöllisestä eristäytyneisyyden tai ulkopuolelle jätetyksi tulemisen kokemuksesta. Nuorten kohdalla yksinäisyys ei ole vain tunne – se on yhteiskunnallisen epävarmuuden ja oikeistopopulistisen leikkauspolitiikan seuraus.

Barometrin mukaan kolmannes 16–24-vuotiaista kokee, että yksinäisyys on aiheuttanut heille mielenterveyden ongelmia. Samalla he ovat vähiten tyytyväisiä omaan psyykkiseen terveyteensä.

Alaranta kuvaa kokonaisuutta näin: ”Mitä pienemmät tulot ja mitä nuorempi vastaaja, sitä enemmän koetaan yksinäisyyttä, eristäytyneisyyttä ja ulkopuolelle jättämistä. Ja sitä useammin myös arvioidaan yksinäisyyden aiheuttaneen mielenterveyden ongelmia itselleen. Tuloksista piirtyy kuva epävarmuuden keskellä elävästä nuorten ja nuorten aikuisten joukosta, jolla horjuu yhtä aikaa liian monta turvaa tuovaa elämän tukipilaria: talous, läheisten ystävien tukiverkko ja mielenterveys”, sanoo Alaranta.

Ulkopuolisuus, ujous ja mielenterveyden ongelmat kasautuvat – erityisesti vieraskielisille ja pienituloisille

Yksinäisyyden syiksi mainitaan ulkopuolisuuden ja erilaisuuden kokemus, ujous ja sosiaalisten tilanteiden jännittäminen. Vieraskieliset vastaajat kertovat ulkopuolisuuden tunteen olevan erityisen keskeinen syy yksinäisyydelle. Nuorimmassa ikäryhmässä mielenterveyden ongelmat korostuvat yksinäisyyden taustalla.

Alaranta tiivistää: ”Tuloksissa näkyy selvästi, että erilaiset haavoittuvuustekijät, kuten nuori ikä, heikko taloustilanne ja vieraskielinen tausta lisäävät riskiä yksinäisyyden, ulkopuolelle jättämisen ja eristäytyneisyyden kokemuksille sekä mielenterveyden ongelmille.”

Häpeä vähenee, mutta apua ei löydetä – ammattilaisten rooli kriittinen

Vaikka yksinäisyyteen liittyvä häpeä on vähentynyt, nuoret kokevat sitä edelleen eniten ja jättävät siksi hakematta apua. Tämä on vakava ongelma, sillä yksinäisyys ja mielenterveyden kuormitus kietoutuvat toisiinsa.

SPR:n Nettiturviksen asiantuntija Johanna Velling korostaa ammattilaisten vastuuta: ”Nuoret ja nuoret aikuiset eivät näytä tietävän, mistä hakea apua yksinäisyyteensä. Olisi tärkeää, että ammattilaiset osaavat ottaa yksinäisyyden puheeksi samalla tavoin kuin mielenterveyden ongelmat, jotta nuoret saavat ajoissa apua ja tilanteeseen voidaan etsiä yhdessä oikeanlaisia ratkaisuja. Syitä yksinäisyyden taustalla on monia ja niihin voidaan vaikuttaa kokonaisvaltaisen tuen keinoin. Osa tarvitsee tukea sosiaalisten taitojen vahvistamiseen, osalle taas lähdetään etsimään paikkoja, joissa he pääsevät osaksi yhteisöä”, sanoo Velling.

Taloudellinen epävarmuus syö sosiaalista elämää – luokkakysymys näkyy kirkkaasti

Tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen on heikentynyt kaikilla vastaajilla. Taloudellinen tilanne on erityisen tiukka 25–34-vuotiailla ja vieraskielisillä. Taloudellinen epävarmuus vähentää mahdollisuuksia osallistua sosiaalisiin tilanteisiin ja ylläpitää ystävyyssuhteita.

Alaranta kuvaa tilannetta näin: ”Taloudellinen tilanne on kiristynyt ja se lisää tyytymättömyyttä elämän eri osa-alueilla. On ymmärrettävää, että kaverisuhteita voi olla vaikea luoda tai syventää, jos arki on pitkälti taloudellista selviytymistä, eikä mihinkään ylimääräiseen vapaa-ajan rientoon ole varaa. Omilleen muuttaneet 25–34-vuotiaat joutuvat eniten jättäytymään pois sosiaalisista tilaisuuksista huonon rahatilanteen vuoksi”, sanoo Alaranta.

Ratkaisut vaativat poliittista tahtoa – maksuttomia kohtaamispaikkoja ja vahvempia turvaverkkoja

Punainen Risti korostaa, että yksinäisyyden vähentäminen vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Alaranta esittää selkeän vaatimuksen: ”Meidän tulisi yhteiskuntana tarjota riittävä taloudellinen ja sosiaalinen turvaverkko, jotta nuorten sukupolvien elämä ei olisi niin epävarmaa ja haavoittuvaa. Julkisen ja kolmannen sektorin on huolehdittava, että tukea on helposti saatavilla ja järjestettävä esimerkiksi maksuttomia, avoimia kohtaamispaikkoja ympäri Suomen”, sanoo Alaranta.

Tämä on poliittinen kysymys: halutaanko rakentaa yhteiskunta, jossa ihmiset voivat kuulua johonkin, vai jatketaanko linjaa, jossa yksinäisyys normalisoidaan ja sysätään yksilön vastuulle?

---