Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Ylen rahoitukseen saatava selvyys

    Pääkirjoitukset
    4.4.2010 - 11:29
    Erkki Susi

    Yleisradiolla on tärkeä merkitys monipuolisen tiedonvälityksen, sivistyksen, kulttuurin ja sananvapauden kehitykselle. Tämä edellyttää Yleisradion rahoituksen turvaamista.

    Poliitikot ovat nyt sählänneet yleisradiolain uudistuksesta ja rahoitusasiasta viikkotolkulla. Samalla kovaa lobbausta harrastanut kaupallinen media on sekoittanut soppaa ehdottamalla, että eduskunnan nimittämän hallintoneuvoston lisäksi Yleä valvomaan pitäisi perustaa ulkopuolinen ”riippumaton” elin.

    Ensin tuki Mika Lintilän (kesk) parlamentaarisen työryhmän yksimielisesti hyväksymälle linjaukselle yleisradiolaista ja Ylen rahoitusmallista alkoi murentua. Pääsyynä oli kansalaisten karsastama, epäsosiaalisena pidetty Yle-maksu ja kansanedustajien pelko äänestäjien rankaisusta seuraavissa eduskuntavaaleissa.

    Sitten viestintäministeri Suvi Lindén (kok) osoittautui kyvyttömäksi laatimaan kaikille eduskuntaryhmille sopivaa kompromissia Yle-laiksi.

    Sen jälkeen viime viikon tiistaina eduskuntaryhmien puheenjohtajien piti paikata tilanne ja laatia Ylestä yhteinen näkemys. Ryhmyrit päättivät, että Ylen toiminta säilyy nykyisen kaltaisessa laajuudessa, rahoitus turvataan ja Ylen asioihin palataan vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Päätöksen mukaan Ylen rahoituksen tason tulee olla tänä vuonna 480 miljoonaa euroa.

    Viime viikon torstaina ilmeni, että ainakin joidenkin eduskuntaryhmien johtajat olivat ulalla sen suhteen mitä hyväksyivät.

    Se on joka tapauksessa selvää, että vaikka useiden eduskuntaryhmien sisällä on ainakin toistaiseksi hajontaa rahoitusmallien osalta, niin budjettirahoitus varsinkin indeksiin sidottuna ja yhdistettynä rahojen ohjaamiseen radio- ja televisiorahastoon saa kannatusta. Vain RKP näyttäisi olevan ryhmänä edelleen Yle-maksun takana.

    SKP asettui jo viime vuoden toukokuussa kannattamaan valtion budjettirahoitusta. SKP:n keskuskomitea pani kannanotossaan merkille, että ”mediamaksun vaihtoehtona esillä ollutta valtion budjettirahoitusta on vastustettu sillä perusteella, että se tekee Yleisradion riippuvaiseksi talouden ja politiikan suhdanteista. Käytännössä mediamaksu on yhtälailla riippuvainen eduskunnasta ja koska tahansa helposti muutettavissa.”

    Keskuskomitea ehdotti säädettäväksi lain, ”jolla velvoitetaan ohjaamaan Yleisradiolle valtion budjetista indeksiin sidottu summa, joka on nykyistä televisiolupamaksujen tuottoa suurempi”.

    SKP korosti, että se ei hyväksy kaupallisten mediayhtiöiden pyrkimyksiä vahvistaa asemiaan Yleisradion kustannuksella ja kannattaa niiltä perittäviä toimilupamaksuja. Samalla kannalla on tuoreessa kannanotossaan myös esimerkiksi Kansan Radioliitto. Sen mukaan toimilupamaksun palauttamista kaupallisille tv-kanaville ei estäisi esimerkiksi mainosajan myynti poikkeuksellisesti joihinkin Ylen yksinoikeudella hoitamien suurten urheilutapahtumien televisiointiin.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Suomi on nikkelin jalostusketjun ytimessä ja ihmisoikeusloukkaukset varjostavat globaalia arvoketjua. Kuva Aleksander Novikov CCO 4.0
    Politiikka
    22.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n sotateollisuus nojaa venäläiseen ja indonesialaiseen nikkeliin

    Euroopan unionin puolustusteollisuus rakentuu edelleen venäläisen nikkelin varaan, vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu jo kolmatta vuotta.

    Kehitys kertoo rakenteellisesta köyhyydestä, sosiaaliturvan heikennyksistä ja työmarkkinoiden epävarmuudesta Kuva Theobondolfi CCO 4.0
    Politiikka
    21.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Perustoimeentulotuesta tullut pysyvä turva – yhä useampi jää tuen varaan pitkäksi aikaa

    Raskaussyrjintä Suomessa  tutkimuksen mukaan yleisin syrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Kuva Anneli Salo CCO 3.0.
    Politiikka
    20.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Raskaus- ja perhevapaasyrjintä lisääntyy – Talentia vaatii Orpo–Purran hallituksen lakimuutoksen perumista

    Texas A&M yliopisto kielsi haitalliseksi katsomiaan rotu  ja sukupuoli ideologioita. Kuva Dirk CCO 2.0
    Kulttuuri
    19.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Platon pannaan Texasissa – Žižek avaa kohun juuret tuoreessa esseessään

    kuva 3 Emma Grönqvist
    Tutkimus
    18.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Oikeiston woke-asenteita selittää erityisesti usko väestönvaihtoteoriaan

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!