Ympäristöjärjestöjen huoli arktisen alueen luonnonvaroista on perusteltua

Greenpeace vastaan Venäjä -jupakan alle uhkaa unohtua kaikkein keskeisin kysymys, jota myös Venäjällä vangittuna olevat ympäristöaktivistit ovat yrittäneet kaiken keskellä korostaa: mikä on arktisen alueen asukkaiden ja ympäristön tulevaisuus, kun entistä useampi maa ja yritystoimija hamuaa luonnonvaroja tuolta liki neitseelliseltä maaperältä.

Gazpromista piti tulla ensimmäinen arktisilla vesillä öljyä tuottava yhtiö. Jo vuonna 2014 oli tarkoitus aloittaa öljynvienti Eurooppaan.

Gazpromin ohella norjalainen Statoil tuottaa kaasua Pohjoisella jäämerellä. Myös öljyjätti Shell etsii öljyä Alaskan Arktiksella.

Gazprom aikoo operoida alueella, jonka vesistöt jäätyvät. Greenpeacen huoli kohdistuu ennen kaikkea siihen, että öljykatastrofin sattuessa jälkien siivoaminen olisi erittäin hankalaa. Jään alla liikkuvaa öljyä ei ole koskaan aiemmin yritetty puhdistaa. Useiden asiantuntijoiden mukaan operaatio on mahdoton.

Mahdollinen öljylauttaonnettomuus uhkaisi lähellä sijaitsevia luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja. Venäläisen Informatica Riskan tekemien pahimpien onnettomuusskenaarioiden mukaan mahdollinen saastunut alue voisi kattaa yli 140 000 neliökilometriä avomerta ja yli 3 000 kilometriä rantaviivaa.

Gazprom on investoinut 4-5 miljardia dollaria öljynporauslautta Prirazlomnajaan. Lautan rakentamiseen kului aikaa 15 vuotta. Greenpeacen saamien raporttien mukaan lautta valmistettiin siitä huolimatta, että sen teknologia oli vanhanaikaista ja kyseiselle alueelle sopimatonta. Yhtiön mukaan ympäristöongelmien ehkäisemiseen on panostettu ja onnettomuuksiin varauduttu, mutta Greenpeace ja monet muut ympäristöjärjestöt ovat epäilevällä kannalla. Järjestöjen harjoittama ympäristönsuojelutoiminta arktisella alueella onkin merkittävää ja tarpeellista.

On myös hyvä kysyä, onko ylipäätään järkevää missään päin maailmaa jatkaa tukeutumista öljylle ja muille fossiilisille polttoaineille. Kestävän kehityksen punavihreän talouden on perustuttava energiaa ja luonnonvaroja säästävien teknologioitten kehittämiseen, kierrätykseen, uusiutuvaan energiaan ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen.

Kiihtyvä taistelu Arktiksen öljystä, kaasuista ja muista luonnonvaroista uhkaa ympäristön ohella myös alueen asukkaiden elinoloja. Täytyy muistaa, että Arktikum on koti noin neljälle miljoonalle ihmiselle, joista noin 300 000 edustaa alkuperäiskansoja. Heillä on oltava sananvaltaa, kun alueen luonnonvarojen käytöstä keskustellaan.

Pohjoisen alueen kommunistit Venäjältä, Ruotsista, Norjasta ja Suomesta kokoontuivat kesällä 2013 Norjan Tromssaan konferenssiin, joka otti kantaa myös Arktisen alueen luonnonvarojen käyttöön. Konferenssin mukaan alueen luonnonvaroja pitää hyödyntää kestävällä tavalla ja pitkän aikavälin suunnitelmalla. Voitontavoitteluun perustuva luonnonvarojen hyödyntäminen ei turvaa luontoa, ilmastoa tai yhteiskuntien kehitystä kestävällä tavalla. Kommunistit vaativat lisäksi toimenpiteitä viranomaisilta rajat ylittävän yhteistyön lisäämiseksi.

Venäjän päätöstä syyttää Greenpeacen ympäristöaktivisteja merirosvouksesta voi syystä pitää ylireagointina. Kansalaistottelemattomuus on määritelmällisesti lain vastaista, mutta se on rauhanomaista, väkivallatonta eikä sillä tavoitella henkilökohtaista etua. Greenpeacen harjoittamalla kansalaistottelemattomuudella ei myöskään ole mitään tekemistä terrorismin kanssa.

Venäjä on toistamassa samat virheet kuin taannoisessa Pussy Riotin tapauksessa: aktivistien epäasianmukainen kohtelu ja kohtuuttomat rangaistukset saattavat Venäjän hallinnon kansainvälisesti huonoon valoon ja kääntyvät lopulta sen omia tarkoitusperiä vastaan.

Venäjällä olisi ollut mahdollisuus näyttää kansainväliselle yhteisölle, että se osaa kansalaistottelemattomuuskysymyksissä toimia järkevämmin kuin monet muut. Tämä mahdollisuus alkaa valitettavasti olla menetetty.

Greenpeacen ja Pussy Riotin aktivistit rikkoivat tietoisesti lakia saadakseen huomiota asialleen. Lain rikkomisesta on rangaistava, mutta kohtuudella ja ottaen huomioon kansalaistottelemattomuuden motiivit ja muut lieventävät asianhaarat.

SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen kehottaakin yhtymään Greenpeacen vetoomukseen ympäristöaktivistien vapauttamiseksi. Väisänen myös tukee ympäristöjärjestöjen vaatimusta, että Arktisen alueen öljynporaussuunnitelmista on luovuttava.

Historia on osoittanut, että kansalaistottelemattomuus on joskus ainoa keino vastustaa epäoikeidenmukaisia lakeja tai yhteiskunnallisia epäkohtia. Ilman kansalaistottelemattomuutta kamppailu esimerkiksi naisten alistamista, työläisten riistoa, rotusortoa tai kolonialismia vastaan olisi vieläkin alkutekijöissään