Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali

    Suomen sanouduttava irti Naton provokaatioista

    Pääkirjoitukset
    24.3.2012 - 14:07
    Erkki Susi

    Naton järjestämä ja Norjan isännöimä Cold Response 2012 -sotaharjoitus Tromssassa lähellä Venäjän rajaa alkoi 12. tätä kuuta ja päättyi viime keskiviikkona. Sotaharjoitukseen osallistui 16300 sotilasta 14:stä Naton jäsen- ja kumppanuusmaasta. Pääjoukko Norjan lisäksi joukkoja ja kalustoa oli Britanniasta, Hollannista, Kanadasta, Ranskasta ja Yhdysvalloista. Kumppanuusmaista mukana olivat Suomi ja Ruotsi. Suomesta harjoitukseen osallistui 215 sotilasta Porin Prikaatin kansainvälisestä valmiusjoukosta.

    Maa-, ilma- ja merioperaatioissa Tromssan ja Nordlandin läänien alueella harjoiteltiin ”korkean intensiteetin operaatioita useita uhkia vastaan kylmissä sääoloissa”.

    Ikävää huomiota sotaharjoitus sai, kun harjoitukseen osallistunut norjalainen sotilaskone syöksyi maahan Pohjois-Ruotsissa. Koko viiden hengen norjalaismiehistö sai surmansa.

    Helsingin Sanomat otsikoi: ”Kansainvälistä sotapeliä Norjan Lapissa YK:n luvalla”. Otsikko oli tietenkin täysin harhaanjohtava, kuten tekstistä ilmeni: sotaharjoituksessa 14 maan asevoimat suojasivat ”siviilejä samaan malliin kuin viime vuonna Libyassa ja sotivat paikallisen vastustajan kanssa kuin Afganistanissa”; tehtäväkuvauksen mukaan kyseessä oli ”kriisinhallintatilanne, jossa YK:n turvallisuusneuvosto on antanut valtuudet voimankäyttöön siviilien turvaamiseksi”.

    Eli siviilien suojaamisen silmänlumeella harjoiteltiin hyökkäystä Libyan kaltaiseen itsenäiseen maahan YK:n mandaatilla, jonka Yhdysvallat ja muut Nato-maat jyräsivät läpi kaikkea muuta kuin humanitaarisin tarkoitusperin. Tällaiseen peliin Nato-kumppanuusmaatkin halutaan vetää mukaan.

    Venäjän sotilasasiantuntijat sanoivat Naton sotaharjoitusta suoraan Moskovan vastaiseksi provokaatioksi ja lähettivät USA:lle ”arktisen varoituksen”. He arvioivat sotaharjoituksen olevan merkki siitä, että Nato haluaa vahvistaa geopoliittisia ja diplomaattisia pyrkimyksiään sotilaallisen mahtinsa kasvattamiseen.

    “Nykyinen sotaharjoitus tapahtuu osana Naton lisääntyviä aktiviteettejä arktisella alueella. Tämä puolestaan tähtää alueen luonnonvarojen tulevaan jakamiseen. Nähtävästi Nato haluaa muskeleita pullistelemalla näyttää, että se aikoo vahvistaa geopoliittisia ja diplomaattisia tavoitteitaan sotilaallisen mahdin avulla”, arvioi Kansallinen turvallisuus -lehden päätoimittaja Igor Korotshenko.

    Kansainvälisen turvallisuuden keskuksen sekä maailmantalouden ja kansainvälisten suhteiden instituutin edustaja Vladimir Jevsejev puolestaan muistuttaa, että sotaharjoitus olisi yhtä hyvin voitu pitää Kanadan alueella. ”Kuitenkin harjoitukset järjestetään lähellä Venäjän rajaa sijaitsevilla Norjan ja Ruotsin alueilla. Ne voitaisiin siis nähdä provokaationa.” Venäjällä on hänen mukaansa kaikki perusteet huoleen, koska Aegis-järjestelmällä varustettuja aluksia voidaan sijoittaa arktiselle alueelle lähelle Venäjän aluevesiä.

    Aegis Ballistic Missile Defense System (Aegis BMD) on aluksiin sijoitettava järjestelmä. Se on varustettu pitkän kantaman tutkalla, joka mahdollistaa vihollisen ballististen ohjusten alasampumisen. Järjestelmä on osa Yhdysvaltain kansallisen ohjuspuolustusjärjestelmän strategiaa.Venäjän yleisesikunnan päällikkö Nikolai Makarov on varoittanut USA:ta, että Venäjä ryhtyy tarvittaviin vastatoimiin, jos USA:n alukset ottavat Aegis järjestelmän käyttöön pohjoisilla vesillä tai Mustallamerellä. Aegis-järjestelmällä varustettu amerikkalaisalus vieraili tiettävästi äskettäin Ukrainan Mustanmeren satamissa Odessassa ja Sevastopolissa ja aiheutti vastalauseita Venäjän taholta.

    Venäjä pitää silmällä sotilaallista toimintaa arktisilla alueilla. Se aikoo perustaa Murmanskin ja Arkangelin alueille kaksi moottoroitua prikaatia, jotka voivat toimia missä tahansa osassa arktista aluetta, kun se on tarpeen maan etujen suojaamiseksi.

    Suomen poliittisen johdon pitäisi arvioida vakavasti uudelleen, onko maamme edun mukaista osallistua minkäänlaiseen toimintaan Naton puitteissa saati sitten olla mukana Naton provokatiivisessa aseellisessa toiminnassa maamme suurinta ja tärkeintä, meitä kohtaan ystävällismielistä, naapuria vastaan. Varmaan niin presidentti Sauli Niinistölle kuin ulkoministeri Erkki Tuomiojallekin tarjoutuu tilaisuuksia vaihtaa Venäjän johdon kanssa mielipiteitä näistä asioista.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Palestiinatoimintapäivän julisteita 2026
    Kotimaa
    7.10.2026
    Petra Packalén

    Kansainvälinen toimintapäivä Palestiinan puolesta 10. lokakuuta

    October 10th -toimintapäivälle on luotu useita eri julisteita. Kuvassa niistä kolme rinnakkain.

    Euroopan vasemmistopuolueen viestintäkoordinaattori Silvia Pentassuglio
    Politiikka
    6.10.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Voiko rauhanpolitiikka yhdistää Euroopan vasemmiston?

    Kiinalainen Lizu kylä on noussut maaseudun köyhyydestä Kuva JP (Juha Pekka) Väisäne
    Uutiset
    5.10.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Temuttaminen sitoo Kiinan tavaravirtoihin

    Jori Porspakka on pitkäaikainen kansalaisvaikuttaja, joka seuraa aktiivisesti Tuusulan päätöksentekoa Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Kotimaa
    1.10.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Jannu Jokelasta ei vaikene

    Sri Lankassa radikaalivasemmistolainen johto
    Politiikka
    29.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Sri Lankan vasemmisto nousi valtaan syvän kriisin jälkeen

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 045 7839 4289
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    petra.packalen@tiedonantaja.fi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!