Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Andrés Goméz: ”Muutos tulee, ajan mittaan”

    Arkiston arkiston artikkeli
    13.11.2009 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 42/13.11.2009

    Vain kapea Floridansalmi erottaa 800000 Miamin kuubalaista heidän kotimaastaan. On totuttu ajattelemaan, että kaikki kotimaansa jättäneet kuubalaiset haluavat murhata Fidel Castron ja kaataa Kuuban sosialistisen järjestelmän. Tämä ei pidä paikkaansa. Miamissakin asuu monenlaisia kuubalaisia ja yhä enemmän niitä, jotka haluavat USA:n ja Kuuban suhteiden normalisoimista.

    Yksi heistä on mielipidevaikuttaja ja päätoimittaja Andrés Goméz, joka vieraili Helsingissä viime viikolla. Hän muutti Miamiin vanhempiensa mukana 13-vuotiaana vuonna 1960, pian Kuuban vallankumouksen jälkeen.

    Opiskeluaikoinaan hän alkoi kiinnostua Kuuban oloista ja järjestelmästä. Tämä johti siihen, että hän perusti vuonna 1977 Antonio Maceo -solidaarisuusprikaatin ja matkusti sen mukana Kuubaan. Se oli ensimmäinen Kuuba-prikaati USA:sta vallankumouksen jälkeen. Tämä matka antoi suunnan hänen loppuelämälleen.

    ”Olen toiminut Miamissa nyt 32 vuotta Kuuban puolesta. Se ei ole ollut helppoa eikä vaaratontakaan”, Gomez sanoo. Muun muassa pommiuhkauksia on tullut hänen toimittamansa lehden Areito Digitalin toimitukseen. ”En ole yksin, mutta toki aktiivisesti toimivat ovat maarginaalisen pieni ryhmä siinä ympäristössä.”

    Siirtolaisten kaksi sukupolvea

    Pian Kuuban vallankumouksen jälkeen USA:han muutti noin 130000 kuubalaista. He olivat enimmäkseen rikkaita oikeistolaisia ja korkeasti koulutettuja ammattilaisia, muun muassa suurin osa Kuuban lääkäreistä lähti pakoon sekasortoisia oloja.

    ”Tämä joukko uskoi, että USA kaataa Fidel Castron hallituksen ja miehittää Kuuban viimeistään vuonna 1961 ja he pääsevät palaamaan kotimaahansa”, Gomez kertoo.

    Näin ei käynyt. Muun muassa Sikojen lahden maihinnousu, jonka USA suoritti kuubalaisten pakolaisten avulla, epäonnistui surkeasti vuonna 1961. Ensimmäiset siirtolaiset jäivät USA:han loppuiäkseen juonimaan murhayrityksiä ja monenlaisia terroritekoja Kuubaa vastaan.

    1960- ja 70-luvuilla Kuubasta lähdettiin vielä poliittisista syistä. ”Mutta 1980-luvulta alkaen lähtijöiden motiivit ovat painottuneet yhä enemmän henkilökohtaisiin ja taloudellisiin syihin”, Gomez sanoo. ”On esimerkiksi haluttu yhdistää perheitä ja auttaa köyhyydessä eläviä sukulaisia.”

    Siirtolaisuus on siis muuttunut vähitellen normaaliksi köyhästä maasta leveämmän leivän ääreen siirtymiseksi. Nämä toisen aallon siirtolaiset eivät piittaa Kuuban järjestelmän muuttamisesta ja he myös haluaisivat vierailla kotimaassaan ilman rajoituksia. ”He haluavat aistia Kuuban tunnelman, sen arkipäivän ja rikkaan kulttuurin.”

    Viimeisimpien tutkimusten mukaan Miamin kuubalaisten tilanne onkin kääntynyt niin, että enemmistö kannattaa kauppasaarron lopettamista ja suhteiden normalisointia.

    Miamin poliittisessa tilanteessa tämä muutos ei vielä näy. Ennen vuotta 1990 kaikki kuubalaiset saivat heti muutettuaan USA:n kansalaisuuden, erikoisoikeudella. Tämä oikeus kuitenkin poistettiin, joten myöhemmät siirtolaiset eivät saa äänestää eivätkä osallistua politiikkaan. ”Tämän vuoksi näyttää edelleen siltä, että Miamin kuubalaiset kannattavat republikaanien kovaa linjaa Kuubaa kohtaan. Mutta tilanne on muuttumassa. Siirtolaisten ensimmäinen polvi on pian haudassa ja toisenlainen ääni pääsee kuuluville, ajan mittaan.”

    ….

    MARJALIISA SIIRA


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    YKn yleiskokous päätti vuonna 1977, että marraskuun 29. päivästä tulee kansainvälinen Palestiina solidaarisuuspäivä. Kuva Brahim Guedich CCO 4.0
    Uutiset
    26.11.2025
    Toimitus

    Paleface, Hakam, Fardoos Helal ja Dj Abdo Palestiinan solidaarisuustapahtumassa 29.11. Arbiksella

    Globaalisti vietetään lauantaina 29. marraskuuta YK:n kansainvälistä Palestiinan solidaarisuuspäivää.

    Uudessakaupungissa asuvan Suomisen työelämä kattaa yli neljä vuosikymmentä suomalaisessa teollisuudessa.
    Politiikka
    25.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Juha Suomisen työura kertoo työväenluokan arjesta

    piipaasihteeri 2
    Mielipiteet
    24.11.2025
    Heikki Ekman
    Tilaajille

    Kanna sinä köyhä sitä kuormaasi

    Punaposki kolumni
    Mielipiteet
    24.11.2025
    Punaposki
    Tilaajille

    Järjetön, järjetön urheilumaailma

    DSC 6210
    Mielipiteet
    24.11.2025
    SKP
    Tilaajille

    Ihmisyyden rajaaminen johtaa fasismiin

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!