Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Suomen asehankinnat 2000-luvulla Osa 3

    Arkiston arkiston artikkeli
    21.8.2009 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Lue lisää Tiedonantajasta nro 30/21.8.2009

    Suomen asehankintoja 2000-luvulla käsittelevän artikkelisarjan aikaisemmat osat on julkaistu Tiedonantajassa 19.9. ja 3.10. viime vuonna. Kolmannessa osassa tarkastellaan lähemmin jo toisessa osassa ennakoitua venäläisvalmisteisen Buk-M1-aluetorjuntaohjusjärjestelmän korvaamista läntisellä ”Nato-yhteensopivalla” järjestelmällä.

    Buk-M1:n korvaaminen Nasams II:lla

    Uutislähetyksissä 6.3. 2008 Jyri Häkämies ilmoitti, että Suomeen hallituksen tarkoituksena on hankkia uusi aluetorjuntaohjusjärjestelmä vain 10 vuotta käytössä olleen neuvostoliittolais/venäläisperäisen Buk-M1-aluetorjuntaohjusjärjestelmän tilalle.

    Buk-M1 ostettiin Neuvostoliiton lainojen osittaiseksi korvaamiseksi vuonna 1996. Tuolloin Buk-M1-järjestelmä oli maailman huippuluokkaa ja huomattavasti tehokkaampi kuin vastaavat ”länsimaiset” järjestelmät. Eikä se vieläkään ole vanhentunut. Sitä on toimittajamaassa jatkuvasti parannettu, joten myös sen uudempia versioita on ollut mahdollista hankkia. Alkujaan suomalaiset järjestelmät piti modernisoida vuonna 2001. Mutta siitä luovuttiin suomalaisten toimesta, miksi? Sen tehtävänä on ollut Helsingin aluetorjunta.

    Buk-M1-ohjuksia ostettiin 3 divisioonaa, joka käsitti 18 kpl laukaisualustoja ja muuta siihen liittyvää kalustoa ja 288 kpl 9M38-ohjuksia. Kaupan arvo tuolloin oli 185 milj. euroa. Aiemmin Helsingin aluepuolustusohjusjärjestelmänä toimi neuvostoliittolaisperäinen S-125 Petsora (SAM-3) -järjestelmä.

    Valheelliset perustelut

    ”Viralliseksi syyksi” Buk-M1-järjestelmän poistamiseksi käytöstä ja korvaamiseksi uudella aluetorjuntaohjusjärjestelmällä on ilmoitettu, että sen ohjuksen ohjausjärjestelmää ei voida muuttaa, jolloin valmistajamaa voi häiritä sen ohjausta maaliin. Tähän ilmatorjunnan tarkastajana toiminut eversti Ahti Lappi, joka tuntee hyvin Buk-M1-ohjukset, totesi MTV3.fi-nettisivuilla 11.3.2008:

    ”Tutkahäirintä on elektronisen ilmasodankäynnin osa, jota on harrastettu jo vuosikymmeniä. Kaikkia tutkia voidaan häiritä tai sitten ne yritetään tuhota esimerkiksi tutkaan hakeutuvalla ohjuksella. – Ei kai se ole yllätys, Lappi tiivistää”. ”Päinvastoin tämä ohjusjärjestelmä on eräs uusimmista koko maailmassa. Itse asiassahan länsimaissa ei ole vieläkään palvelukäytössä uudempaa järjestelmää, huomauttaa eversti evp. Ahti Lappi.

    Hän toimi ilmatorjunnan tarkastajana, kun pääkaupunkiseudun ilmapuolustus uusittiin ennen vuosituhannen vaihdetta”. Georgian kanssa käydyssä konfliktissa Buk-ohjuksilla ammuttiin alas viisi venäläiskonetta mukaan lukien iso strateginen Tu-22M3-pommittaja, mikä vahvistaa käsitystä, että ohjuksia ei voida manipuloida Jyri Häkämiehen esittämällä tavalla.

    Jyri Häkämiehen mukaan tarjousta uusista aluetorjuntaohjuksista ei ole lähetetty venäläisille valmistajille, koska heidän tuotteensa eivät ole Nato yhteensopivia! Tähän Ahti Lappi totesi MTV3.fi-nettisivuilla, että ”ilmapuolustuksen taistelujohtojärjestelmän avulla mikä tahansa ilmatorjuntayksikkö saadaan yhteiseen koordinaation piiriin kuten ennenkin”.

    Yhteensopivuudesta eri järjestelmien kanssa löytyy todiste myös Puolustusvoimien kalustoesittelysivuilla vuonna 2008 olleesta tekstistä seuraavasti: ItO 95 Buk-M1 -yksiköt voidaan liittää myös ulkopuoliseen maalinosoitusjärjestelmään sekä ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisjärjestelmään”.

    Näin ollen kaikki perustelut, jotka ”puolustusministeri” hallituksen edustajana on esittänyt Buk-M1-järjestelmän vaihtamisen syyksi, ovat täysin perättömiä ja jopa valheellisia.

    Lisäksi Buk-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä ovat tiettävästi hankkineet myös Nato-maa Kreikka ja Kypros. Näin ollen myös selittelyt sen häirinnästä ja sopimattomuudesta niin sanottuun Nato-standardiin ovat silkkaa valetta.

    …

    IGOR KOPILOFF


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Aalto yliopiston tutkimus paljastaa, miten verkon käyttö kietoutuu stressiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Kuva Tony Webster CCO 4.0
    Tutkimus
    13.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Some väsyttää, uutiset yllättäen helpottavat – näin netti vaikuttaa mieleen

    Aalto-yliopiston tuore pitkittäistutkimus avaa poikkeuksellisen yksityiskohtaisen näkymän siihen, miten ihmisten verkkokäyttäytyminen heijastuu koettuun stressiin.

    Kurdistanin työväen kommunistisen puolueen Suomen osaston puheenjohtaja Ibrahim Hussein KUVA IH
    Mielipiteet
    12.1.2026
    Ibrahim Hussein

    Vapauden puolustajat eivät voi vaieta poliittisen islamin väkivallasta

    EVAn mukaan suomalaiset tunnistavat EUn merkityksen, mutta suhtautuvat taloudellisen vastuun laajentamiseen aiempaa epäluuloisemmin. Kuva Globetrotter19 CCO 3.0
    Politiikka
    12.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n yhteisvelka kohtaa kasvavaa epäluuloa – tutkimus paljastaa poliittisen eliitin etääntymisen kansalaisista

    Sitra alkaa rahoittaa puolustus ja turvallisuusalan hankkeita kuudessa kaupungissa ja kahdessa ammattikorkeakoulussa, Kuva Syced CCO 0
    Kotimaa
    11.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Suomi kiihdyttää militarisaatiota? Sitran rahoittama Define-verkosto laajenee koko maahan

    Suomalaiset työttömät etsivät vakautta, selkeyttä ja rehellistä tietoa työllistymismahdollisuuksista. Kuva Emma Grönqvist
    Yleinen
    10.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Duunitorin data paljastaa: matalan kynnyksen työt ja tekoälyosaaminen vetivät suomalaisia vuonna 2025

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!