Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Vaalikamppailu kovenee Etelä-Afrikassa

    Arkiston arkiston artikkeli
    17.4.2009 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 15 / 17.4.2009

    Etelä-Afrikan huhtikuiset paikallis- ja parlamenttivaalit osuvat tiukkaan poliittiseen tilanteeseen. Kyse on siitä, minkä suunnan maan politiikka tulevaisuudessa ottaa.

    Viisitoista vuotta sitten järjestettyjä Etelä-Afrikan ensimmäisiä demokraattisia vaaleja varjostivat väkivaltaisuudet. Poliittiset kysymykset ovat nyt monella tapaa entistä kiistanalaisempia. Aikaisemmin politiikan sisältöä määrittivät pesäeron teko apartheid-aikaan ja uuden demokraattisen suunnan määrittely. Afrikan kansalliskongressi ANC:n murskavoitto ei tullut kenellekään yllätyksenä.

    Myös tällä kertaa odotetaan ANC:n voittoa, mutta puolueen tie vaaleihin on ollut katkera ja raskas. ANC:n johtajan Jacob Zuman oikeudenkäyntejä on yritetty monella tavalla politisoida. Valtakunnansyyttäjä päätti 6. huhtikuuta todisteiden valossa hylätä Zumaa vastaan nostetut syytteet. Pitkään käytyä oikeusprosessia oli todistettavasti manipuloitu poliittisista syistä.

    Tämä vahvistaa näkemystä, ettei Etelä-Afrikan vaaleissa ole kyse pelkästään henkilöistä, vaikka valtamedia yrittääkin tehdä poliitikoista sarjakuvahahmoja.

    ANC irti uusliberalismista

    Nyt ANC on palannut perinteiselle paikalleen vähäväkisten puolustajaksi. Puolue on asettanut tavoitteekseen julkisen opetuksen maksuttomuuden, terveydenhuollon palvelujen saattamisen ajan tasalle ja maareformin nopeuttamisen. Valtaosa valtion resursseista tulisi ANC:n mukaan suunnata julkisten palvelujen kehittämiseen.

    ANC asetti jo 2007 loppuvuodesta nämä teemat vaalikampanjansa perustaksi. Ne ovat irtiotto uusliberalismista, joka on leimannut ANC:n politiikkaa vuosikymmenen ajan. Politiikan suunnanmuutos aiheutti ANC:n oikeistosiiven irtaantumisen emopuolueesta. Oikeistosiipi perusti oman, kovalla rahalla ja korkealla profiililla toimivan Kansankongressinsa (Congress of the People, COPE).

    COPE ei ole yksin. Kun COPE muodostettiin vuonna 2008, maassa oli 115 poliittista puoluetta, joiden tavoitteena oli ANC:n syrjäyttäminen. Lopulta vain 42 puoluetta asetti ehdokkaita valtakunnallisiin ja paikallisiin vaaleihin. Näistä 28 kilpailee parlamenttipaikoista.

    ANC:n johtoasema mielipidekyselyissä heijastelee puolueen menestystä edellisissä vuoden 2004 vaaleissa. Silloin ANC sai lähes 70 % kannatuksen. Seuraavaksi eniten eli 12 % äänistä sai konservatiivinen Demokraattinen allianssi (Democratic Alliance), josta on löytänyt poliittisen kotinsa moni apartheid-aikoina valtaa pitäneen Kansallispuolueen kannattaja.

    Zulujen vuonna 1975 perustettu Inkatha-vapauspuolue nauttii noin seitsemän prosentin kannatusta. Pienempiä ovat poliittiseen keskustaan sijoittuvat Yhtenäinen demokraattinen liike (United Democratic Movement, 2,3 % kannatus) ja riippumattomat demokraatit (Independent Democrats, 1,7 %) sekä konservatiivinen Afrikan kristillisdemokraattinen puolue (African Christian Democratic Party, 1,6 %)

    Pienpuolueiden kirjavuus

    Seuraavana kannatusluvuissa on Freedom Front Plus (0,9 %). Sen kannattajista osa on mustan enemmistön valtaa vastustavia entisen Kansallispuolueen oikeistosiiven tai erilaisten puolisotilaallisten ryhmittymien jäseniä, jotka päättivät lopettaa aseellisen vastarinnan ja osallistua parlamentaariseen politiikkaan 1994 demokraattisen murroksen jälkeen. Sen perässä tulevat Yhdistynyt kristillisdemokraattinen puolue (United Christian Democratic Party, 0,8 %) ja panafrikkalainen Azanian kongressi (Pan Africanist Congress of Azania, 0,7 %), joka syntyi vuonna 1959, kun joukko vasemmistolaisia irtaantui ANC:stä.

    Selkeimmät poliittiset asetelmat kiertyvät ANC:n, COPE:n, Demokraattisen allianssin ja Freedom Front Plusin ympärille. Näistä kolmea jälkimmäistä yhdistävät luokkanäkökohdat. Ne edustavat kattavasti keski- ja ylemmän keskiluokan yhteiskunnallisia etuja, mutta eroavat siinä, miten ne vetoavat eri väestöryhmiin. Freedom Front Plusin kannatus rajoittuu lähes pelkästään konservatiivisiin afrikaanarien piireihin.

    Inkatha-vapauspuolue edustaa monenkirjavaa joukkoa, joita yhdistää lähinnä heimouskollisuus zulujen alueelliselle hallinnolle Etelä-Afrikan kaakkoisosissa.

    Poliittiset päätökset käytäntöön

    Parannusta Etelä-Afrikan köyhyyteen ja alikehittyneisyyteen toivovat ihmiset eivät niinkään jännitä sitä, mikä ryhmittymä vaalit voittaa. Niin varmaa on ANC:n menestys. Enemmän kiinnostuneita ollaan siitä, miten puolueen uusittu mandaatti ja poliittinen suunnanmuutos toimivat yhdessä.

    Etelä-Afrikan kommunistinen puolue sekä keskusammattiliitto COSATU ovat osana ANC:n liittoumaa käyttäneet voimavarojaan siihen, että entistä useampi eteläafrikkalainen rekisteröityisi äänestäjäksi. Tärkeää on myös vaalityö ANC:n kannatuksen kohottamiseksi mielipidetiedusteluissa ennen vaaleja.

    Kommunistien ja COSATUn panos on keskeinen sen takaamiseksi, että poliittiset päätökset muuttuvat käytännöiksi, jotka parantavat eteläafrikkalaisten työläisten ja köyhien asemaa.

    MARK WALLER

    Käännös MARKO KORVELA


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    SEL n puheenjohtaja Veli Matti Kuntonen korosti Porvoon vappujuhlassa, että vuoden 2027 eduskuntavaalit ratkaisevat työntekijöiden aseman ja työelämän suunnan. Kuva Karoliina Öystilä
    Politiikka
    2.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    ”Eduskuntavaalit ovat työntekijöiden seuraava työehtosopimuskierros”

    Suomen Elintarviketyöläisten Liiton (SEL) puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen arvioi Porvoon työväen vappujuhlassa, että vuoden 2027 eduskuntavaalit ovat muodostumassa ratkaisev

    Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK n kyselyn mukaan arjen kustannusten nousu heikentää suomalaisten toimeentuloa. Kuva Tomaszów Mazowiecki CCO 0.0
    Politiikka
    1.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Arjen kustannusten nousu syö suomalaisten toimeentuloa – heikentyminen koskettaa erityisesti pienituloisia ja naisia

    STEA leikkaukset uhkaavat sote järjestöjen toimintaa ja heikentävät haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja perheiden tukea. Kuva Anastasia Shuraeva Pexels
    Uutiset
    30.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    STEA-leikkaukset syventävät kriisiä

    Rauhanjärjestöt ovat olleet aktiivisia koko kevään ja vastustaneet ydinaseiden maahantuontia. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Uutiset
    29.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Rauhanjärjestöt julistavat ydinaseettoman vapun

    Mariam Salah kuva Salah
    Kulttuuri
    29.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Gazan taide saapuu Suomeen

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!