EU:n pankkijärjestelmä kuilun partaalla
Aina viime kuukausiin asti päähuomio maailman finanssikriisissä on kohdistunut Yhdysvaltoihin. Kuin varkain finanssikriisi tavoitti Euroopan. Joidenkuiden mielestä jopa sen keskus siirtyi Eurooppaan. Ja se mitä tapahtuu Euroopassa koskettaa läheisesti Suomea.
Brittiläinen konservatiivinen Daily Telegraph-lehti on tunnettu hyvistä talousjutuistaan. Sen talouskirjeenvaihtaja Ambrose Evans-Pritchard on kirjoittanut sarjan artikkeleita, joissa on tarkasteltu erityisesti itäisen Euroopan maiden taloustilannetta ja sen mahdollisia vaikutuksia koko muuhun Eurooppaan. Jo viime vuoden lokakuussa hän kirjoitti Eurooppaa uhkaavasta valuuttakriisistä otsikolla ”Europe on the brink of currency crisis meltdown”.
Evans-Pritchard ennusti, että kulovalkean tavoin halki entisen neuvostoblokin leviävä finanssikriisi uhkaa aiheuttaa toisen ja paljon vaarallisemman pankkikriisin läntisessä Euroopassa ja suistaa koko mantereen taloudelliseen romahdukseen.
Miksi näin? Siksi, että länsieurooppalaiset pankit ovat rahoittaneet lähes yksin ns. kehittyvien markkinoiden kuplan, joka väistämättä puhkeaa. Suuri osa näistä maista on itäisen Euroopan uusia EU-maita tai unioniin pyrkiviä maita.
Kehittyvien markkinoiden (Itä-Eurooppa, Latinalainen Amerikka ja kehittyvä Aasia) ulkomaiset lainavastuut ovat 4 700 miljardia USA:n dollaria Kolmesta neljäsosasta näistä lainoista vastaavat eurooppalaiset pankit. Vastuusumma ylittää reippaasti USA:n subprimet.
Riskien suuruudet suhteutettuna kunkin maan bruttokansantuotteeseen ovat seuraavat: Itävalta 85% (riskit Unkarissa, Ukrainassa, Serbiassa ja Valkovenäjällä), Sveitsi 50%, Ruotsi 25% (riskit Baltiassa, Ukrainassa ja Itä-Euroopassa), Britannia 24 %, Espanja 23% sekä USA 4% (riskit olemattomat).
Nyt kuplat ovat puhjenneet ”vapaata markkinataloutta” harjoitelleissa maissa, ja pahin on vielä edessä. Lähes kaksi kolmasosaa ulkomaisesta pääomasta on paennut muutamassa kuukaudessa, deflaatio jyllää, työttömyys pahenee ja velkataakka kasvaa. Monet maat ovat vararikon partaalla. Monet ovat ajautuneet lähelle lamaa. Ne maat, jotka ovat seuranneet Washingtonin hoito-ohjeita, ovat kärsineet eniten.
Kun eurooppalaiset pankit eivät saa näiltä mailta lainojaan takaisin, pitäisikö länsieurooppalaisten maiden lainojen takaisinmaksun avittamiseksi koota näille maille pelastuspaketti ja/tai syytää lisää veronmaksajien rahaa omille pankeilleen? Näyttää umpikujalta.
Surkein esimerkki on Itävalta, jonka valtiovarainministeri Josef Pröll yritti toissa viikolla saada kasaan 150 biljoonan avustuspakettia entisen neuvostoblokin maille. Itävaltalaiset pankit ovat lainanneet niille 230 biljoonaa euroa, eli 85 prosenttia Itävallan bkt:stä. Kymmenen prosentin epäonnistumistaso johtaisi Itävallan rahoitussektorin romahdukseen.
Tämän kuun 11. päivänä Daily Telegraph sitten kertoi haltuunsa saamastaan EU-komission salaisesta raportista, jonka mukaan kaikkien eurooppalaisten pankkien koko omaisuusarvosta 18,3 biljoonaa euroa eli 44 prosenttia on ns. arvotonta roskapaperia. Tähän summaan sisältyy muun muassa biljoonan dollarin edestä Itä-Euroopan maille annettuja lainoja, joilla on ylläpidetty näennäistä rakennusbuumia ja kustannettu uuden eliitin elintasoa. Myös eurooppalaiset konsernit ovat kaulaansa myöten veloissa. Velkasumma vastaa 95 prosenttia EU:n bkt:sta.
EU:ta uhkaa koko pankkijärjestelmän kaatuminen.
ERKKI SUSI
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
