Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    TA-ARVIO: Saatanalliset säkeet natsismista

    Arkiston arkiston artikkeli
    31.10.2008 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Lue lisää Tiedonantajasta nro 40 / 31.10.2008

    Edward Said on teoksessaan Ajattelevan ihmisen vastuu käsitellyt muun muassa totuuden puhumista. Said menee teoksessaan niin pitkälle, että vaatii intellektuelleja sitoutumaan ikuiseen sanasotaan kaikkein pyhimpinä pidettyjä näkemyksiä ja niitä vartioivia vastaan.

    Nämä pyhinä pidettyjen näkemysten ja tulkintojen vartiomiehet ovat aiheuttaneet aikain saatossa mittaamatonta tuhoa, koska eivät ahdasmielisyydessään siedä erimielisyyttä tai vähäisintäkään uutta ja erilaista tulkintaa betoniin valetusta muka-totuudesta. Ehdoton vapaus ajatella ja ilmaista mielipiteitään on älykön tärkein tavoite; sen puolustamisen hylkääminen tai sen perustuksiin puuttumisen sietäminen tarkoittaa älykön tapauksessa oman kutsumuksensa täydellistä pettämistä!

    Kirjailija Salman Rushdien Saatanallisten säkeiden sisällöstä voi olla mitä mieltä tahansa, mutta sen puolustamisen voi kuitenkin hyvällä syyllä sanoa olleen ehdottoman tärkeää jo muiden kirjailijoiden, lehtimiesten ja historioitsijoiden ilmaisunvapauteen kohdistuneiden rikkomusten tähden.

    Said korostaa, että ilmaisunvapautta ei voi tavoitella yhdellä alueella ja hylätä toisella! Hänen mukaansa jumalallista auktoriteettia puolustavien kanssa ei voi keskustella, sillä auktoriteetilla on tapana iskeä poikkeavia käsityksiä esittäviä älyköitä penin halpamaisin asein.

    Yksi viime vuosikymmenten tärkeimpiä kysymyksiä sananvapauden saralla on ollut auktoriteetin kyseenalaistaminen, ellei peräti sen rikki räjäyttäminen. Yksi taistelukenttien kelvottomimpia tapoja on osoitella hurskaasti väärinkäytöksiä muualla ja antaa anteeksi omassa yhteiskunnassa tapahtuvat sananvapausrikkomukset.

    o o o

    Valtiotieteiden tohtori, dosentti Johan Bäckman tietää mitä on olla betoniin kaiverrettujen historiakäsitysten oikoja. Hänen juuri ilmestynyt teoksensa Pronssisoturi on herättänyt pahaa verta niin, että hänelle on satanut uhkauksia ja törkypostia, ja hänen oikeutensa toimia yliopistossa opettajana on kyseenalaistettu sananvapautta valvovan PEN-järjestön useiden jäsenten toimesta. Häneen on lyöty milloin FSB-miehen, milloin provokaattorin tai kommunistin leimaa.

    Mistä tässä ”sensorien” kynsiin joutuneessa teoksessa lopulta on kysymys? Sen esittelyteksti toteaa kirjan olevan ”jännittävä sukellus Suomen ja Viron historian torjuttuihin muistoihin sekä siihen kevääseen, jolloin Tallinnan Pronssissoturi-patsaasta tuli venäläisen intifadan symboli.”

    Pronssisoturi on ennen kaikkea suomalais-virolaisen natsismin kronikka. Bäckman on tehnyt todellisen suurtyön kirjaamalla tähän ”natsismin mustaan kirjaan” lähes kaiken mahdollisen. Siinä liikutaan juutalaisten ja mustalaisten kansanmurhan jäljillä niin vankileirien saaristossa Itä-Karjalassa kuin Virossakin.

    Bäckman on kuin reportteri, joka kurkkii keskitysleireille piikkilankojen raosta; hän seisoo vastakaivetun haudan äärellä pian ammuttavien housuissa, hän haistelee Virossa teurastettujen juutalaislasten ja -naisten käryäviä ruumiita. Jatkuvasti hän palaa myös kommunistien karmeisiin kohtaloihin natsien kynsissä. Kerttu Nuortevan raiskauksesta ja nöyryyttämisestä on raskasta lukea, vaikka itse tarina pääpiirteissään on tuttu. Pronssisoturi kasvaa joutsenlauluksi fasismia vastaan taistelleille tovereille.

    Johan Bäckman ei päästä tappajia helpolla. Hän seuraa heidän jälkiään Islantiin, Australiaan ja Etelä-Amerikkaan. Hän jahtaa armotta heidän jälkeläisiäänkin yhteiskunnan johtopaikoille. Hän viskelee kalikoita, tai oikeastaan kasapanoksia niin että jytisee. Suomalainen lehdistökin saa oman paukkunsa. Kuka Suomessa lietsookaan ryssävihaa? kysyy Bäckman.

    Entä onko niin, että vanha virolaissuomalainen natsiyhteistyö Neuvostoliiton ja kommunismin kaatamiseksi jatkuu edelleen uusin maustein nyky-Venäjän kampittamisena? Miksi vanhan natsiyhteistyön salaaminen on niin tärkeää? Entä ketkä tätä työtä tekevät ja keitä se hyödyttää? …

    ARTO TUOMINEN

    * Arvio kirjasta Johan Bäckman: Pronssisoturi – Viron patsaskiistan tausta ja sisältö. Tarbeinfo 2008, sivuja 381.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Konservatiivinen alkoholipoliittinen linja vahvistuu. Kuva Arto Häkkilä CCO 4.0.
    Politiikka
    14.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Viinien myyminen päivittäistavarakaupoissa menettää kannatustaan

    ”Viinien myymistä päivittäistavarakaupoissa kannattavien osuus on pienentynyt 11 prosenttiyksikköä vuodesta 2022”, sanoo Kirsimarja Raitasalo, THL:n erikoistutkija, Tervey

    70 prosenttia nuorista kokee jatkuvaa painetta toimeentulosta. Kuva Jerzy Durczak CCO 2.0
    Uutiset
    13.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Pelko toimeentulon menettämisestä nuorten arkea

    Elviira Davidowin mukaan ydinaseet ovat äärimmäinen ympäristöuhka – ei vain ihmisille, vaan koko elollisuudelle kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Kulttuuri
    12.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    “Kuinka paljon rohkeutta uskalletaan tänään jättää käyttämättä?”

    Ydinasepelote pyrkii normalisoimaan massiivisen väkivallan. Kuva Elviira Davidow
    Uutiset
    11.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eduskuntatalolla vastustetaan ydinaseita

    Lämpimämpi loppuvuosi ja liukkaiden talvien vaihtelu näkyvät tilastoissa Kuva NIOSH Public domain
    Tutkimus
    11.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Työmatkatapaturmat vähenivät

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!