Vastarinta on välttämätöntä
Eriarvoisuus, köyhyys ja sodat lisääntyvät, vaikka maailmassa rikkauksia riittää.
Miten tänään kyetään muuttamaan maailmaa ja löytyykö marxilaisuudesta yhä työkaluja muutokseen? Miten muodostaa vastavoimaa imperialistisen kapitalismin hyökkäyksille ja suuryritysten ylivallalle?
Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin lauantaina 30.8. Vastavirta-festivaalin aloittaneessa korkeatasoisessa keskustelussa, jonka puheenjohtajana toimi SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen.
Marxilaisuuden kolme ongelmaa
Brittiläinen marxilainen tutkija, professori David McLellan nosti puheenvuorossaan esiin kolme marxilaisen historiakäsityksen kannalta ongelmallista seikkaa. Ensimmäiseksi on hänen mukaansa osoittautunut pulma, millä tavalla radikaali yhteiskunnallinen muutos saadaan aikaan.
– On olemassa koko joukko kuvauksia sosialistisen yhteiskunnan poliittisista ja taloudellisista mahdollisuuksista, mutta marxilaisuudessa on vain vähän kiinnitetty huomiota siihen miten siirtyminen tapahtuu, pohti McLellan. Tämä voi kertoa liian deterministisestä historiakäsityksestä.
McLellanin mukaan toinen perinteisen marxilaisuuden ongelma on käsitys, jonka mukaan parempi yhteiskunta syntyy vain tuotantovoimien kasvun kautta. Tämä on McLellanin mielestä ajatus, jonka marxilaisuus jakaa kapitalismin kanssa.
– Usein unohdetaan että marxilaisuus ja liberaali kapitalismi ovat saman yhteiskunnan tuotteita ja niillä on useita samoja perusoletuksia yhteiskunnasta, kuten että jos tuotantovoimien annetaan kehittyä vapaasti, kehityksestä hyötyvät lopulta kaikki, huomautti McLellan.
Viimeisen viidentoista vuoden aikana tästä näkemyksestä on tullut entistä kyseenalaisempi muun muassa ympäristöhaittojen vuoksi.
Kolmas David McLellanin esiin nostama marxilaisuuden ongelma on taloudellisen perustan korostaminen, mikä lähtökohta on hänen mukaansa nyt joutunut kyseenalaistetuksi.
McLellanin mukaan yhteiskunnissa vaikuttaa edelleen useita sellaisia tekijöitä, joilla Karl Marxin ja Friedrich Engelsin ajatusten tiukan tulkinnan mukaan ei pitäisi kapitalismin kehittyessä olla enää merkitystä. Tällaisia ylätason ilmiöitä ovat muun muassa nationalismi ja uskonnot.
Yhteiskuntaluokkien lisäksi on olemassa muitakin merkityksellisiä jakolinjoja, kuten ihonväri, kansallisuus ja sukupuoli.
– Viime vuosien kiinnostavinta marxilaista tutkimusta ovatkin edustaneet tutkijat, jotka yhdistelevät erilaisia marxismin ja feminismin muotoja, huomautti McLellan.
Ideologia naamioi vallan
Paradoksaalisesti marxilaisen ajattelun vahvuus piilee David McLellanin mukaan silti materialistisuudessa ja talouden ymmärtämisessä. Mikä tahansa uudistus, joka nojaa vain moraaliseen retoriikkaan tai poliittisten oikeuksien laajentamiseen, ei pääse käsiksi ongelman ytimeen.
– Materialistisen historiakäsityksen vahvuus on myös tapa pureutua sosiaalisten ja poliittisten ideoiden juuriin ja tuottaa näiden ideologioiden kritiikkiä. Se kysyy, mistä ideat ovat tulleet ja ketä ne palvelevat, sanoi McLellan ja nosti Marxin mestariepäilijäksi kolmen muun, Sigmund Freudin ja Friedrich Nietzschen, rinnalle. Marxin ajatukset ovat McLellanin mukaan vahvimmillaan juuri yhteiskuntakriittisten teorioiden kehittämisessä.
– Yleispätevät ajatukset, kuten ihmisoikeudet, kansalliset edut ja muut poliitikkojen toistelemat fraasit koituvat lopulta vain pienen väestönosan hyödyksi. Ideologia naamioi vallan ja hyödykkeiden epätasaisen jakautumisen yhteiskunnassa, sanoi McLellan.
Marxilaisuus on McLellanin mukaan ollut koko historiansa ajan kriisissä ja on sitä nytkin, muun muassa koska se on itse teoria kriiseistä ja koska se on dialektisesta luonteestaan johtuen syvästi itsekriittistä.
– Marxilaisuus on aina ollut parempi tulkitsemaan maailmaa kuin muuttamaan sitä, mutta se on ainakin alku, totesi McLellan. …
MARKO KORVELA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
