Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Eduskunnan häpeäpäivä

    Arkiston arkiston artikkeli
    13.6.2008 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 24 / 13.6.2008

    Eduskunta hyväksyi keskiviikkona äänin 151–27 Lissabonin sopimuksen nimeä kantavan EU:n perustuslain. Hyväksymisen puolesta äänesti myös liki kolmannes vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä Martti Korhosen johdolla.

    Eduskunnan enemmistö syyllistyi EU:n perustuslain hyväksyessään valtiopetokseen, koska se tällä päätöksellä kumosi oman valtiosääntömme. Suomen perustuslaissa säädetyn valtiosäännön mukaan Suomi on täysivaltainen tasavalta, jossa ylin valta eli valtiovalta kuuluu kansalle ja jossa lainsäädäntövaltaa käyttää kansan valitsema eduskunta ja tuomiovaltaa riippumattomat tuomioistuimet.

    EU:n perustuslaki siirtää merkittävästi lisää valtaa jäsenmailta EU:lle. Siihen sisältyvät uudet määräenemmistösäädökset kaventavat pienten jäsenmaiden vaikutusmahdollisuuksia entisestään. Perustuslaki tekee unionista oikeushenkilön, käytännössä keskitetyn liittovaltion, joka saa oikeuden solmia jäsenmaitaan sitovia kansainvälisiä sopimuksia. Perustuslaki kiihdyttää myös EU:n militarisointia ja velvoittaa jäsenmaat lisäämään sotilasmenojaan.

    Niin kiire eduskunnalla oli hyväksyä EU:n perustuslaki, että se ei malttanut odottaa torstaina järjestetyn Irlannin kansanäänestyksen tulosta. Näin eduskunta otti riskin, että se jo toistamiseen vahvistaa käytännössä kuolleen lain.

    Se, että kansanedustajat EU:n perustuslain käsittelyssä moittivat kansalaiskeskustelun vähäisyyttä, oli käsien pesua. Vanhasen porvarihallitus ja kaikki suurimmat puolueet tekivät jo aikoja sitten selväksi, ettei kansalaisten mielipiteille asiassa anneta mitään arvoa eikä perustuslakia alisteta kansanäänestykseen, mikä olisi ollut ainoa tehokas tapa virittää kansalaiskeskustelua.

    Suurin osa poliittisista päättäjistä päinvastoin teki kaikkensa vähäisenkin kansalaiskeskustelun tyrehdyttämiseksi pyrkimällä peittämään EU:n perustuslain todellisen sisällön ja merkityksen ja kauppaamalla Lissabonin sopimusta uutena ”uudistussopimuksena”, vaikka se on 95-prosenttisesti samansisältöinen kuin Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä kaadettu perustuslaki.

    Muualla on oltu ehkä vahingossa avomielisempiä. On sanottu suoraan, että uuden sopimuksen sisältö on sama kuin edellisen, mutta sen nimi on muutettu ja sen tekstistä on tehty lähes mahdoton ymmärtää, jotta kukaan ei saisi päähänsä vaatia siitä kansanäänestystä.

    Taistelu EU:n perustuslakia ja EU-komentoa vastaan ei pääty tähän, kävipä Irlannin kansanäänestyksessä miten tahansa. Itse asiassa taistelua on pakko voimistaa jo sen vuoksi, että EU:n kautta meille syötetään yhä epäsosiaalisempia ja vaarallisempia lakeja ja sopimuksia, kuten esimerkiksi tällä viikolla neuvoteltu sopimus työviikon pidentämisestä sekä unionin ja sen jäsenmaiden militarisoimista koskevat hankkeet osoittavat.

    ERKKI SUSI


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Tiina Sandberg korostaa työväenluokan yhtenäisyyden merkitystä hallituksen työmarkkinatoimien keskellä. Kuva SKP
    Politiikka
    3.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Työväenluokka ja työmarkkinapolitiikka törmäyskurssilla

    Suomen kommunistisen puolueen (SKP) puheenjohtaja Tiina Sandberg korostaa, että työväenluokan yhtenäisyys on ratkaisevaa tilanteessa, jossa Orpon–Purran hallituksen työmarkk

    SEL n puheenjohtaja Veli Matti Kuntonen korosti Porvoon vappujuhlassa, että vuoden 2027 eduskuntavaalit ratkaisevat työntekijöiden aseman ja työelämän suunnan. Kuva Karoliina Öystilä
    Politiikka
    2.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    ”Eduskuntavaalit ovat työntekijöiden seuraava työehtosopimuskierros”

    Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK n kyselyn mukaan arjen kustannusten nousu heikentää suomalaisten toimeentuloa. Kuva Tomaszów Mazowiecki CCO 0.0
    Politiikka
    1.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Arjen kustannusten nousu syö suomalaisten toimeentuloa – heikentyminen koskettaa erityisesti pienituloisia ja naisia

    STEA leikkaukset uhkaavat sote järjestöjen toimintaa ja heikentävät haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja perheiden tukea. Kuva Anastasia Shuraeva Pexels
    Uutiset
    30.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    STEA-leikkaukset syventävät kriisiä

    Rauhanjärjestöt ovat olleet aktiivisia koko kevään ja vastustaneet ydinaseiden maahantuontia. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Uutiset
    29.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Rauhanjärjestöt julistavat ydinaseettoman vapun

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!