Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    VIIKON PAKINA: Demokratian juhlaa

    Arkiston arkiston artikkeli
    29.2.2008 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 9 / 29.2.2008

    Kun olemme Aatos Erkon ja Mikael Jungnerin tuuteista kauhuksemme nähneet, että Venäjällä ei ole demokratiaa, on lohdullista tietää, että EU:ssa ja Suomessa sentään demokratia pelaa.

    Loistava esimerkki tästä on EU:n perustuslaki, uudelta nimeltään Lissabonin sopimus, joka liittovaltioistaa ja militarisoi unionin, kaventaa reippaasti varsinkin pienten jäsenmaiden itsenäisyyttä ja on jäsenmaiden omien lakien yläpuolella.

    * * *

    Kun ranskalaiset ja hollantilaiset kaatoivat huhtikuussa 2006 kansanäänestyksissä perustuslain ensimmäisen version, EU:ssa alettiin valmistella sisällöltään samanlaista lakia ja päätettiin, että kansalaisia ei enää mokomalla asialla vaivata vaaliuurnille.

    Suomen eduskunta hyväksyi itsenäisyyspäivän aattona 2006 kaadetun perustuslain, josta tiedettiin, ettei se koskaan tule voimaan. Näin pelastettiin Suomen mallioppilaan maine. Ja oli siinä sekin juju, että kun sisällöltään samanlainen laki oli jo kerran hyväksytty ilman kansanäänestystä, niin mikä ettei uusikin versio.

    Joulukuussa 2007 Lissabonissa Matti Vanhanen ja muut EU-maiden johtajat sitten allekirjoittivat perussisällöltään vanhan version kanssa yhtenevän uuden perustuslain, Lissabonin sopimuksen.

    Tosin sopimusta ei ollut luettavassa muodossa olemassa. Oli vain pykäläsotku, jota pystyvät tulkitsemaan korkeintaan huippujuristit. Tyyliin ”Korvataan 66 artikla 61 g artiklalla edellä 64 kohdassa esitetyllä tavalla ja kumotaan 67–69 artikla!”

    Mutta kerrankos johtajat eivät tiedä, mitä hyväksyvät.

    * * *

    Eduskunta aloittanee parin viikon päästä Lissabonin sopimuksen ratifiointikäsittelyn.

    Sopimusta ei edelleenkään ole luettavassa muodossa olemassa, on vain sama pykäläsotku. Tiettävästi EU-johtajat ovat päättäneet, ettei perustuslaista valmistella missään maassa edes selväkielistä virallista koosteversiota ennen sen ratifiointia.

    Kansanedustajat siis tankkaavat jos tankkaavat kuukauden päivät 306 sivun pykäläviidakkoa. Huhtikuun puoliväliksi lupaillaan koosteversiota. Jos sellainen tulee, se ei kuitenkaan ole itse sopimus, joka pitäisi hyväksyä. Ilman virallista ja valmista sopimustekstiä hyväksyminen on kaiketi laitonta

    Miksei voida odottaa, kunnes sopimus saadaan käyttöön. No kun maamme maine vaatii nopeaa käsittelyä. – Jos käsittely jostain syystä venyisi, olisi ikävää, että olisimme sitoneet oman ratifiointiprosessimme siihen, selitti Päivä Kaukoranta ulkoministeriöstä.

    * * *

    Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessi hipoo demokraattisuudessaan liettualaista tasoa. Liettuan parlamenttihan hyväksyi aikoinaan EU:n perustuslain ensimmäisen version ennen kuin se oli edes käännetty liettuan kielelle.

    EERO


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Tiina Sandberg korostaa työväenluokan yhtenäisyyden merkitystä hallituksen työmarkkinatoimien keskellä. Kuva SKP
    Politiikka
    3.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Työväenluokka ja työmarkkinapolitiikka törmäyskurssilla

    Suomen kommunistisen puolueen (SKP) puheenjohtaja Tiina Sandberg korostaa, että työväenluokan yhtenäisyys on ratkaisevaa tilanteessa, jossa Orpon–Purran hallituksen työmarkk

    SEL n puheenjohtaja Veli Matti Kuntonen korosti Porvoon vappujuhlassa, että vuoden 2027 eduskuntavaalit ratkaisevat työntekijöiden aseman ja työelämän suunnan. Kuva Karoliina Öystilä
    Politiikka
    2.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    ”Eduskuntavaalit ovat työntekijöiden seuraava työehtosopimuskierros”

    Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK n kyselyn mukaan arjen kustannusten nousu heikentää suomalaisten toimeentuloa. Kuva Tomaszów Mazowiecki CCO 0.0
    Politiikka
    1.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Arjen kustannusten nousu syö suomalaisten toimeentuloa – heikentyminen koskettaa erityisesti pienituloisia ja naisia

    STEA leikkaukset uhkaavat sote järjestöjen toimintaa ja heikentävät haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja perheiden tukea. Kuva Anastasia Shuraeva Pexels
    Uutiset
    30.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    STEA-leikkaukset syventävät kriisiä

    Rauhanjärjestöt ovat olleet aktiivisia koko kevään ja vastustaneet ydinaseiden maahantuontia. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Uutiset
    29.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Rauhanjärjestöt julistavat ydinaseettoman vapun

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!