Vielä vapaussotamyytistä

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 5/2008

Myytti vapaussodasta on taas nostettu esille vuoden 1918 tapahtumia muisteltaessa.

Myytti keksittiin tammikuussa 1918. Se oli tarpeen, jotta tarvittava sotilaallinen voima työväenliikkeen nujertamiseksi saatiin kootuksi. Sittemmin myytistä tuli vuoden 1918 joukkoteurastuksen ”oikeuttaja” ja olennainen osa valkoisen Suomen sisä- ja ulkopoliittista ideologiaa.

Sisällissodan puhjetessa jääkärien pääjoukko ei ollut vielä saapunut Suomeen eikä Saksan sotavoimiakaan voitu odottaa aivan pikaisesti maahan. Mannerheimillä oli komennossaan vain kolmisen tuhatta suojeluskuntalaista. Niin pienellä joukolla ei aseistautunutta työväkeä tietenkään olisi voitu kukistaa. Niinpä tammikuun 27. ja 28. päivän välisenä yönä suoritettu operaatio Etelä-Pohjanmaan venäläisten joukko-osastojen aseistariisumiseksi palveli kahta tarkoitusta: 1) valkoisen armeijan joukkorekrytointia ja lisäaseistuksen saantia sekä 2) sisällissodan vapaussodaksi naamiointia

Väite, jonka mukaan aseistariisuntaoperaatio oli Venäjän vastaisen vapaussodan lähtölaukaus, on täysin absurdi senkin takia, että Suomi ja Neuvosto-Venäjä eivät olleet sodassa keskenään ja että heti Venäjän ja Saksan 3.12.1917 solmiman, tosin tilapäiseksi jääneen aselevon alettua neuvostohallitus aloitti joukkojen kotiuttamisen Suomesta. Tammikuussa 1918 evakuointi jatkui, eikä Suomen sisällissota keskeyttänyt sitä. Punaisen hallituksen 31.1. esittämästä vaatimuksesta evakuointia vielä nopeutettiin.

Aseistariisuntaoperaatio sujui kuin leikiten, venäläiset eivät juurikaan tehneet vastarintaa. Miksi näin? Heikki Ylikangas on päätellyt, ”että valkoinen sodanjohto – Mannerheim ja muut Venäjällä koulutetut upseerit – sopivat etukäteen venäläisjoukkojen niin ikään valkoisen upseeriston – entisten aseveljiensä – kanssa venäläissotilaiden aseistariisumisesta”. Upseerit pelkäsivät alaisiaan, ja heille sopi hyvin se, että sotamiehet riisuttiin aseista. Aseet annettiin valkoisille ja tavalliset sotilaat kuljetettiin rajalle. (HS 27.1.1998).

Toinen syy aseistariisunnan kivuttomuuteen oli se, että Pohjanmaan varuskuntien venäläisten sotilaiden ainoana tehtävänä oli vartioida Pohjanlahden rannikkoa Venäjää vastaan uudelleen sotatoimet aloittaneiden saksalaisten mahdollisia vihollisuuksia vastaan.

Kuten Ylikangas toteaa, aseistariisuntaoperaatio ”avasi vihdoin portit kauan ja hartaasti odotetulle pohjalaisten vapaaehtoisten vyörylle valkoisten lippujen alle” Mannerheim tunnusti Kai Donnerille antamassaan haastattelussa 1930: ”Me emme olisi koskaan saaneet niitä talonpokia mukaamme, jos olisimme sanoneet, että käymme punaisten kimppuun.”

ERKKI SUSI