Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali

    Tyytymättömyys muuttui vallankumoukseksi 1918

    Arkiston arkiston artikkeli
    25.1.2008 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 4/2008

    Suomen kommunistisen puolueen ja Demokraattisen sivistysliiton Työväenvallankumous 90 vuotta -seminaarissa puhunut historiantutkija Sami Suodenjoki Tampereen yliopistosta toteaa, että sisällissotaan johtanut kumouksellinen lumipalloefekti käynnistyi Suomessa ja Pirkanmaalla maaliskuussa 1917, jolloin keisarivalta kaatui Venäjällä.

    – Maaliskuun vallankumous sai suomalaiset liikehtimään kaduilla, osoittamaan mieltään ja julistamaan yleislakon. Työväestön toiveet olivat korkealla, sillä uskottiin, että pitkään kaivatut yhteiskunnalliset uudistukset olisi nyt mahdollista ajaa läpi.

    Suodenjoki totesi, että vallankumouksellinen liikehdintä alkoi työväestön ja porvarien yhteisenä ja suuntautui aluksi keisarivaltaa vastaan, mutta idyllinen sopu särkyi varsin nopeasti, kun eri yhteiskuntaryhmien odotukset osoittautuivat ristiriitaisiksi.

    – Järjestäytynyt työväestö ryhtyi monella paikkakunnalla vahvistamaan asemiaan kunnallishallinnossa maaliskuun vallankumouksen mainingeissa. Tavallaan kevään 1917 järjestysvallan haltuunotto oli kenraaliharjoitus seuraavan talven tapahtumille, jolloin punaiset ottivat koko paikallisvallan käsiinsä.

    Työväen luottamus

    joukkovoimaan kasvoi

    Maaliskuun vallankumouksen jälkeisessä ilmapiirissä työväestön luottamus joukkovoimaan oli kova. Tästä seurasi työväenliikkeen jäsenmäärän räjähdysmäinen kasvu koko Suomessa ja myös Tampereen seudulla erityisesti vuoden 1917 alkupuolella.

    – Yksi työväenliikkeen keskeisistä vaatimuksista keväällä ja kesällä 1917 oli kahdeksan tunnin työpäivä. Sen läpiviemiseksi ryhdyttiin Pirkanmaallakin kymmeniin lakkoihin teollisuudessa ja maataloudessa. Teollisuudessa vaatimus työpäivän lyhentämisestä ajettiin läpi varsin kivuttomasti kevään aikana.

    Suodenjoen mukaan maataloustyöntekijöiden vaatimus kahdeksantuntisesta työpäivästä oli paljon vaikeammin nieltävä työnantajille, koska kahdeksantuntista päivää pidettiin aivan liian lyhyenä kylvö- ja korjuukausien aikana. Kun maataloustyöläiset ja heitä tukenut työväenliike kuitenkin päättäväisesti ajoivat työajan lyhentämistä, ajauduttiin kitkeriin lakkoihin.

    – Maatalouslakkojen väkivaltaisuuksia voikin pitää yhtenä askeleena ajautumisessa kohti väkivaltaista ratkaisua.

    Elintarvikepula

    ja työttömyys

    Työväenliikkeen radikalisoitumista selitettäessä yksi keskeinen asia on kesällä 1917 tapahtunut työväenenemmistöisen eduskunnan hajottaminen.

    Näihin poliittisiin murroksiin kytkeytyi vuonna 1917 lisäksi pahentuva elintarvikepula. Myös hintojen nousu oli todellinen ongelma, koska sen vaikutukset kohdistuivat pahimmin köyhimpään väestönosaan.

    – Tähän liittyy kysymys siitä, oliko nälkä punikki, eli missä määrin sisällissotaa voi selittää köyhimmän väestönosan toimeentulovaikeuksilla. Tähän voi sanoa, että kyllä elintarviketilanteen vaikeutumisella ilman muuta oli oma osansa ristiriitojen kärjistymisessä vuoden 1917 mittaan, arvioi Suodenjoki.

    Samalla kun elintarvikepula vaikeutui, paheni myös työttömyysongelma. Vuonna 1917 vienti pysähtyi, mikä lamautti teollisuustuotantoa Suomessa. Kun vielä kesällä 1917 Venäjän valtio lopetti Suomessa teetetyt linnoitustyöt, jäi lisäksi lähes 100 000 henkeä työttömiksi. Työttömyyttä yritettiin torjua kunnissa järjestämällä työttömille hätäaputöitä.

    Leninistä oli tuskin

    kuultukaan

    Vaikka Suodenjoki on eritellyt kuusi sotaan johtanutta tekijää, hänelle on jäänyt hämärän peittoon, miksi sotaan lopulta ajauduttiin. Vielä syksyllä 1917 huomattava osa järjestäytyneestä työväenliikkeestä Tampereen ympäristössä vaikutti melko rauhalliselta, eikä myöskään Venäjän bolshevikkien rohkaisua voi ainakaan Pirkanmaan näkökulmasta nähdä minään merkittävänä syynä kumoukseen ryhtymiseen.

    – Vuoden 1918 alkaessa ainakaan tamperelaiset tai ympäristökuntien tavalliset työläiset tuskin olivat koskaan kuulleet Leninistä saati lukeneet hänen teoksiaan, ja muutenkin heidän tietonsa lokakuun vallankumouksen toimijoista olivat enemmän tai vähemmän epämääräiset.

    Suodenjoen johtopäätös onkin, että työväen elinolot, valtatyhjiö sekä pettymys parlamentarismiin ovat keskeiset syyt. Lokakuun vallankumous rohkaisi radikaaliin toimintaan, mutta sotaan johtanut prosessi oli käynnistynyt jo paljon aiemmin. (TA)


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    20260910 142615
    Ulkomaat
    19.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Toimittajien havainnot voivat auttaa myös Kiinaa näkemään omat ongelmansa

    Harvoin pääsee kuulemaan korkean tason kiinalaiselta puoluejohtajalta näin suoraa viestiä toimittajille: kertokaa, mitä näette, myös silloin, kun havaitsette ongelmia.

    20260911 201038
    Kulttuuri
    18.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kiinalainen pukeutuu dynastiaan

    20260909 092918
    Uutiset
    17.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleisöt siirtyvät sosiaaliseen mediaan

    Jättikettujen ylijalostus näkyy uusissa kuvissa suomalaisilta turkistarhoilta, joissa eläinten hyvinvointi on vakavasti heikentynyt. Kuva Project 1882
    Kotimaa
    5.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eläinjärjestöt vaativat turkistarhauksen kieltoa

    Budjettiriihen päätökset kiristävät hyvinvointialueiden ja kuntien taloutta, arvioivat useat vasemmistolaiset toimijat. Kuva Ypsilon CCO 0.0
    Politiikka
    4.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miten budjetti 2027 vaikuttaa hyvinvointialueisiin ja sote‑palveluihin?

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 045 7839 4289
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    petra.packalen@tiedonantaja.fi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!