Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Sosialismin teoria ja käytäntö oikeistoterrorin oloissa

    Arkiston arkiston artikkeli
    4.1.2008 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Lue lisää Tiedonantajasta nro 1/2008

    Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen piirissä on 1990-luvun puolivälistä alkaen tehty mittava tutkimus sosiaalidemokraateista vasemmalla olevasta työväenliikkeestä vuosien 1880-1944 välisenä aikana. Marxilaisen yhteiskuntatieteen seuran piirissä itänyt ajatus pääsi käytännön toteutuksen asteelle, kun työväenliikkeen veteraanin Helinä Eklundin lahjoitus ja opetusministeriön tuki mahdollistivat työn aloittamisen.

    Vuoden 1918 perintö

    on yhdistänyt

    Tutkimuksen ideoija ja kirjasarjan päätoimittaja, tutkija Jarmo Peltola toteaa, että paikallisen työväenliikkeen tutkimus on ollut vähäistä. Ja vasemmistolaisen työväenliikkeen osalta vallankin vuodet 1924-1935 ovat olleet tutkimuksen harmaata aluetta.

    – Aloitin projektin haastattelemalla vuosina 1992-1994 viittätoista veteraania, joista osa on ollut mukana jo 1920- ja 1930-luvuilla. Näkökulmana on ollut tarkastella paikallista työväenliikettä osana suomalaista yhteiskuntaa sekä työväenliikkeen ja yhteiskunnan suhteiden kehitystä, sanoo Jarmo Peltola.

    Hän kiittää Kansan Arkistoa ja Työväen Arkistoa sekä yksityishenkilöitä, kuten Kauko Laaksoa, Osmo Sounelaa ja Sakari Seliniä arvokkaasta avusta tutkimusaineiston hankkimisessa. Marxilaisen yhteiskuntatieteen seuran aktiivit Raimo Pulkkinen ja edesmennyt Matti Salminen antoivat vahvan tukensa tutkimukselle.

    Mutta mitä viime syksynä ilmestynyt sarjan kakkososa Hirmuvallan huolena vankilat ja tuonela on tuonut esiin vuosien 1918-1944 välisen ajan vasemmistolaisesta työväenliikkeestä?

    – Paikallisista oloista lähtevä sinnikäs ja omapäinen politiikka on ollut leimallista Pirkanmaan vasemmistolaisuudelle. Ehkä selkein tutkimuksen esiin tuoma seikka on se, aktiivinen toiminta keskittyi joidenkin vahvojen sukujen ympärille. Se konkretisoitui suhteessa vuoden 1918 tapahtumiin, joita ei kyseenalaistettu missään vaiheessa, pohtii Jarmo Peltola.

    Tällaisia sukuja olivat mm. Pispalan Koivuset, Tampereen Laaksot ja Lammiset sekä Nokian Rauteet Myös muilla tärkeillä paikkakunnilla oli omat vahvat sukunsa.

    – Toiminta rakentui vanhan työväenliikkeen demokraattiselle perinnölle. Julkinen toiminta oli lainkuuliaista ja se pelottavalta kalskahtava ”maanalainen toiminta” oli varsin arkipäiväistä asioiden järjestelyä. Esimerkiksi työpaikoilla se oli valmistautumista ammattiosaston kokouksiin. Nykyisinhän sitä kutsutaan ryhmätoiminnaksi…..

    HANNU OITTINEN


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Työterveyslaitoksen selvitys tarkasteli työhyvinvoinnin kehitystä kahdeksalla hyvinvointialueella. Kuva Eeva Rista CCO 4.0
    Uutiset
    24.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Leikkauspolitiikka murentaa sosiaalipalvelujen ammattietiikkaa

    Työterveyslaitoksen tuore selvitys (22.1.

    Man Stressed At Work
    Politiikka
    23.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Karenssien kiristykset ja toimeentulotuen leikkaukset ajavat ahdinkoon

    Suomi on nikkelin jalostusketjun ytimessä ja ihmisoikeusloukkaukset varjostavat globaalia arvoketjua. Kuva Aleksander Novikov CCO 4.0
    Politiikka
    22.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n sotateollisuus nojaa venäläiseen ja indonesialaiseen nikkeliin

    Kehitys kertoo rakenteellisesta köyhyydestä, sosiaaliturvan heikennyksistä ja työmarkkinoiden epävarmuudesta Kuva Theobondolfi CCO 4.0
    Politiikka
    21.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Perustoimeentulotuesta tullut pysyvä turva – yhä useampi jää tuen varaan pitkäksi aikaa

    Raskaussyrjintä Suomessa  tutkimuksen mukaan yleisin syrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Kuva Anneli Salo CCO 3.0.
    Politiikka
    20.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Raskaus- ja perhevapaasyrjintä lisääntyy – Talentia vaatii Orpo–Purran hallituksen lakimuutoksen perumista

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!