Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Nuorten arvot korostavat yksilöllisyyttä

    Arkiston arkiston artikkeli
    14.12.2007 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 46/2007

    Yleisradio selvitti itsenäisyyden 90-vuotisjuhlapäivän alla suomalaisten mielestä tärkeimpiä perusoikeuksia. Gallupin ykköseksi kiri yhdenvertaisuus lain edessä.

    Nuoret alle 25-vuotiaat poikkeavat muusta väestöstä siinä, että heille tärkeimpiä arvoja ovat yksilöllisyyttä korostavat yksityiselämän suoja ja sananvapaus. Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus on nuorille selvästi kaikkein vähiten merkityksellinen perusoikeus.

    Kuopion yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitoksen tutkimusprofessori Helena Helve ei ylläty tuloksesta. Nuorten arvoja ja asenteita useamman vuosikymmenen ajan tutkinut Helve kertoo, että yksilöllistyminen näkyi jo 1990-luvun alussa.

    – 1980-luvun kasinotaloudesta lama-aikaan siirtyminen vaikutti yksilöllisyyden kasvuun, joka heijastui myös vanhempien kasvatusarvoihin Kasvatuksessa painotettiin vahvaa itsetuntoa, koska kilpailuyhteiskunta edellyttää pärjäämistä ja itsensä markkinointia, sanoo Helve.

    Markkinataloudessa yksilö joutuu enemmän vastuuseen omasta maailmankuvastaan ja kilpailemaan paikastaan. Yhteisöllisen hyvinvoinnin kehittämiseen yksilöllisyyden korostuminen ei sen sijaan kannusta.

    Politiikka koetaan kaukaiseksi

    Helena Helven mukaan nuorten kiinnostus politiikkaan on ollut laskusuunnassa 1980-luvulta asti. Silloin politiikkaa kritisoitiin tiukasti. Poliitikot miellettiin vanhoiksi äijiksi, jotka eivät välittäneet nuorten asioista.

    – Nyt on passivoiduttu niin pitkälle, ettei politiikkaan suhtauduta enää edes kriittisesti. Se koetaan niin kaukaiseksi asiaksi, sanoo Helve.

    Nuoret etsivät silti vaikuttamisen kanavia perinteisten poliittisten vaikutusväylien ulkopuolelta, kuten tietoverkoista ja verkostoitumisesta. Ne nuoret, jotka taas valitsevat puoluepolitiikan, näkevät usein politiikan keinona oman uransa ja asemansa edistämiseen.

    Toisaalta hyvinvointiyhteiskunta on arvossaan, eivätkä nuoret halua luopua esimerkiksi ilmaisesta koulutuksesta tai julkisesta terveydenhuollosta.

    – Nuoret mieltävät ne kuitenkin usein itsestään selvinä eivätkä ajattele, että niiden puolesta pitäisi kamppailla.

    Globalisaation myötä asioihin puuttuminen koetaan vaikeaksi. Reaaliaikainen uutisointi maailman tapahtumista luo tehokkaasti mielikuvaa vaikuttamisen mahdollisuuksien vähäisyydestä

    – Kun nähdään ja kuullaan heti, mitä muualla tapahtuu, eikä voida paljoa vaikuttaa esimerkiksi nälänhätiin tai konflikteihin, niin mielellään eletään vain omassa, pienessä piirissä, pohtii Helena Helve.

    Tutkimusta pätkätyöstä

    Suomen Akatemia myönsi lokakuussa merkittävän rahoituksen Helena Helven johtamalle hankkeelle, jossa on tarkoitus tutkia muun muassa pätkätyötä tekevien nuorten arvoja ja hyvinvointia. Hanke on osa Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuuden tutkimuksen ohjelmaa.

    Hankkeessa tutkitaan muun muassa akateemisesti hyvin koulutettuja freelance-toimittajia, jotka arvostavat pätkätyön mukanaan tuomaa vapautta ja tietynlaista elämänlaatua.

    Helena Helven mukaan voidaan silti kysyä, halutaanko todella pätkätyöelämää vai onko se vain tapa selittää itselle asiat parhaiten päin. Kun ihminen pakotetaan nurkkaan voi välttämättömyydestä ennen pitkää tulla hyve.

    MARKO KORVELA


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Hyväksikäyttö on juurtunut rakenteisiin ja muuttunut liiketoimintamalliksi, jota ylläpitävät heikko valvonta ja lähes olemattomat seuraamukset. Kuva Janim71 CCO 0.0.
    Uutiset
    9.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ihmiskauppa ja pakkotyö leviävät Suomessa

    Suomalaisen työelämän synkimmät ilmiöt – ihmiskauppa ja pakkotyö – ovat nousseet näkyväksi osaksi erityisesti marja-alan arkea.

    WHOn mukaan lähes joka kolmas nainen kokee fyysistä ja tai seksuaalista väkivaltaa elämänsä aikana, useimmiten läheisen kumppanin toimesta. Kuva UN Women Marni Gilbert CCO 2.0.
    Uutiset
    8.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    WHO: Sukupuolittunut eriarvoisuus on rakenteellinen kriisi

    Lapsettomilla naisilla on korkeimmat tulot, vaikka heidänkin vuositulonsa jäivät lapsia saaneiden miesten tuloista noin 10 000 euroa jälkeen. Kuva WendyAvilesR CCO 4.0
    Uutiset
    7.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Lapsen syntymä heikentää naisten tuloja

    Paloheinän terveysaseman toiminta jatkuu. Kaupunginvaltuusto pysäytti suunnitelmat lopettaa pohjoisen ja läntisen Helsingin lähiterveysasemat. Kuva Wikimedia Commons
    Politiikka
    6.3.2026
    Yrjö Hakanen

    Lähiterveysasemien puolustajille erävoitto Helsingissä

    Avunhakijoiden määrä ennätyslukemissa – yli 60 prosentin kasvu kuluvan vuosikymmenen aikana. Kuva Bold Content CCO 2.0
    Kotimaa
    6.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Nuorten naisten kokema seurusteluväkivalta kasvanut nopeasti

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!