Kohti eliitin Eurooppaa
Ensi vuoden helmi-maaliskuussa Suomen eduskunta saa ratifioidakseen Euroopan unionin uuden perussopimuksen, josta EU-maiden johtajat pääsivät sopuun Lissabonin huippukokouksessa lokakuussa. Europarlamentaarikko Esko Seppäsen (vas) arvion mukaan uudesta sopimuksesta voidaan hyvin käyttää perustuslaki-nimitystä. Laajojen kansanäänestysten välttämiseksi on poliittinen eliitti sopinut, ettei sopimusta enää virallisesti kutsuta perustuslaiksi.
– Uusi perustuslaki antaa unionin suurille maille vallan puhua koko Euroopan nimissä, huomautti Seppänen SKP:n keskuskomitean kokouksen yhteydessä pidetyssä keskustelussa viime sunnuntaina.
Massiivinen ja sekava sopimus
Ranska ja Alankomaat hylkäsivät edellisen EU-perustuslakiluonnoksen kansanäänestyksissään kesäkuussa 2005. Sen jälkeen muotoiltiin uusi versio, joka ei sisällöltään oleellisesti muuttunut. Sen sijaan uusi versio on huomattavasti edeltäjäänsä sekavampi paketti.
– Edellinen perustuslakisopimus 458 sivuineen oli kuitenkin looginen kokonaisuus. Uusi muutosesitys vanhoihin perussopimuksiin sisältää pöytäkirjoja, julkilausumia, lisäyksiä ja muuta. On vaikea saada selville, mikä sen sisältö lopulta on, sanoi Seppänen. Lissabonissa koolla olleet EU:n valtionpäämiehet eivät siis tienneet, mistä oikein päätettiin. Tilanne muistutti Seppäsen mukaan 1957 Rooman sopimuksen hyväksymistä, jolloin valtionpäämiehet kirjoittivat nimensä tyhjiin papereihin ja varsinainen sopimusteksti lisättiin myöhemmin.
EU:n uusi perustuslakiesitys on laajuudeltaan noin 3 000 sivua. Vertailun vuoksi: Yhdysvaltain liittovaltion pohjana olevassa perustuslaissa on sivuja 30 kappaletta. Tämä antaa Seppäsen mielestä kuvan siitä, kuinka monimutkaisesta asiasta on kyse.
Perustuslakia valmisteli erityinen 207-jäseninen konventti, jonka jäsen Esko Seppänenkin oli. Hän piti perustuslakisopimuksen muodostamisprosessia hyvin epädemokraattisena. Konventin mielipiteitä ei kuunneltu eikä sopimuksen kaikista osista edes keskusteltu. Viime kädessä Seppänenkään ei ole varma, mistä sopimusesitykset lopulta tulivat. Hänen mukaansa perustuslain takapiruna hääri pieni, federalistinen Hilton-ryhmä, joka kokoontui Brysselin Hilton-hotellissa luomaan suuntaviivoja lain pohjaksi.
EU:sta liittovaltio
Esko Seppäsen mukaan EU:n perustuslaki tekee unionista valtiomuotoisen yhteenliittymän, jossa suurten EU-maiden vaikutusvalta kasvaa. Unionista tulee oikeustoimihenkilö, jolla on oikeus tehdä sopimuksia jäsenvaltioiden nimissä.
Unionin perustuslain myötä EU-tason lainsäädäntö ohittaa Suomen kansalliset lait niissä asioissa, jotka on siirretty EU:n toimivaltaan kuuluviksi. Tällaisia alueita on viimeisen laskelman mukaan 68. Lisäksi suuri osa päätöksenteosta tapahtuu enemmistöpäätöksillä, ja veto-oikeus säilyy käytännössä vain suurimmilla EU-valtioilla.
Liittovaltioluonnetta vahvistavat EU:n presidentti sekä ulkoministerin virka, joka on uuteen perustuslakiin kirjattu virkanimikkeellä ”Euroopan unionin korkea edustaja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa”. EU-liittovaltion symboleihin kuuluvat myös tähtilippu sekä yhteisön tunnuslaulu, Beethovenin säveltämä Oodi ilolle. Käytännössä niiden asema muistuttaa kansallisia tunnuksia, vaikka niitä ei ole perustuslakiin suoraan kirjattukaan.
Lähemmäs Natoa
Unionin militarisointi on kirjattu suoraan uuteen perustuslakisopimukseen, jossa EU:n jäsenvaltiot sitoutetaan lisäämään sotilaallisia resurssejaan. Seppäsen mukaan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyy Suomen kannalta käsitteellinen ongelma.
– Suomessa puolustuksella tarkoitetaan oman maan puolustamista ulkoista hyökkääjää vastaan. Monilla muilla eurooppalaisilla kielillä sama termi kattaa puolustuksellisen puolen lisäksi myös hyökkäyksen.
Puolustus voidaan näin tulkita myös sotilaalliseksi varustautumiseksi laajemmin.
– Kun EU:ssa puhutaan puolustuksesta, sillä tarkoitetaan militarisointia ja myös hyökkäysvalmiusten hankkimista. Ei saa antaa käsitteiden hämätä, muistutti Seppänen.
EU:n militaristisen ulottuvuuden kehittäminen on perustuslain mukaan sopusoinnussa Naton vastaavan kanssa. Unionin omat joukot eivät Seppäsen mukaan muodosta Natolle mitään vastapainoa, vaan ovat monella tavalla sidoksissa muun muassa Naton infrastruktuuriin.
Propagandavyörytys perustuslain puolesta
Edellisen perustuslakiluonnoksen kohtalo on EU:n poliittisella eliitillä tuoreessa muistissa. Nyt pyritäänkin eri keinoin varmistamaan, että uusi perustuslaki saadaan kivuttomasti ratifioitua myös EU-kriittisimmissä maissa.
Näillä näkymin kansanäänestys EU:n perustuslaista järjestetään varmasti vain Irlannissa. Perustuslain hyväksyminen ei ole ollenkaan varmaa, vaikka maan poliittinen eliitti on Seppäsen mukaan ollut aina EU:n perustuslain puolella.
– Englannissa perustuslaki kaatuisi, mikäli kansanäänestys järjestettäisiin. Pääministeri Gordon Brown on tällä hetkellä sitä mieltä, ettei kansanäänestystä tarvita. Työväenpuolueen sisällä näkemykset eroavat, ja osa jäsenistä vaatii kansanäänestystä, sanoi Seppänen.
Tanskassa kansanäänestys on Seppäsen mukaan mahdollinen, mutta se riippuu marraskuun parlamenttivaalien tuloksesta. Tanskan vasemmistopuolue on tehnyt itsestään EU-politiikan suhteen hallituskelpoista, mihin liittyy se, että puolue on asettunut tukemaan perustuslakia. EU-kriittinen punavihreä vasemmisto ei Seppäsen mukaan tule pärjäämään Tanskan vaaleissa.
– Muista maista Ruotsissa vasemmistopuolue ja vihreät keräävät vetoomusta kansanäänestyksen puolesta, mutta onnistuminen vaikuttaa epätodennäköiseltä, totesi Seppänen.
Suomalaiset haluavat kansanäänestyksen
Suomessa hallitus ja muu poliittinen eliitti ajaa voimakkaasti unionin perustuslakia ja on tiukasti tyrmännyt ajatuksen kansanäänestyksen järjestämisestä, vaikka Esko Seppäsen teettämien mielipidemittausten mukaan kaikkien puolueiden kannattajista enemmistö haluaisi kansanäänestyksen EU:n perustuslaista.
– Ei ole mitenkään varma, että perustuslaki Suomessa hyväksyttäisiin, koska Suomen hallitus on ongelmissa niin Stora Enson irtisanomissuunnitelmien, 141-maataloustukien kuin hoitajien työtaistelun vuoksi. Äänestyksestä voisi muodostua voimakas protesti EU:n perustuslakia kannattavaa hallitusta vastaan.
Seppänen ei ymmärrä, miksi Paavo Lipposen hallitus valitsi aikoinaan EU:n liittovaltiota kannattavan linjan, mikä ei ole Suomen kaltaisen pienen maan kannalta järkevää. Matti Vanhasen porvarihallitus on johdonmukaisesti jatkanut tätä Lipposen lanseeraamaa EU-poliittista linjaa.
MARKO KORVELA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
