Kunta-alan palkkoihin on varaa

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 34/2007

Hoitajia lukuunottamatta muut kunta-alan järjestöt pääsivät keskiviikkona neuvottelutulokseen virka- ja työehtosopimuksista.

Hoitoalaa edustava TNJ ei ole vielä hyväksynyt KT:n tarjousta. Kahden vuoden ja neljän kuukauden pituisella sopimuskaudella toteutettava yhdeksän prosentin yleiskorotus olisi kelvannut hoitoalan työntekijöille. Sen sijaan luvattu tasokorotus, jonka oli tarkoitus taata hoitoalan kilpailukyky ja turvata työntekijöiden saatavuus myös tulevaisuudessa, jäi uudessakin tarjouksessa vain parin prosentin tasolle.

Kunta-alan palkkaneuvotteluissa ovat sekä hallitus että kuntatyönantajapuoli jatkuvasti vedonneet rahapulaan. Hallituksen mukaan budjetin raamit on vedetty, eikä niitä sovi ylittää. Kuntatyönantaja on maalannut uhkakuvia, joiden mukaan kunnallisveroäyri nousee ja köyhimpien kuntien talous romahtaa totaalisesti, mikäli hoitoaloilla ei tyydytä tähän mennessä ehdotettuun sopimukseen.

Rahaa Suomen valtion kirstusta kyllä löytyy. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen budjettiesityksen loppusumma on noin 43 miljardia ja esitys on kaksi miljardia euroa ylijäämäinen. Tästä huolimatta esitys jatkaa valtion ja kuntien menojen ja työpaikkojen karsimista.

Kuntia kuristetaan

Miksei kunnille sitten riitä rahaa? Tutkija Teuvo Junkan mukaan parempi olisi kysyä, miksi kunnille ei anneta rahaa. Junka tutkii Kuntapamfletti-kirjassa viime vuonna julkaistussa artikkelissaan, miten Suomessa harjoitetun talouspolitiikan kuristusote kuntasektorista on kiristynyt jo 1990-luvun alusta lähtien.

Junkan mukaan Suomessa on sovellettu uusliberalistista, pääoman valtaa ja vapauksia lisäävää talouspolitiikkaa reilun 15 vuoden ajan. Myös Euroopan unionin kehittyminen on vaikuttanut julkisen sektorin rahoitusvajeeseen. Talous- ja rahaliitto Emun lähentymiskriteerien täyttämiseksi Suomessa ryhdyttiin määrätietoisesti pienentämään julkista sektoria jo 1990-luvun alussa. Valtion menoja on pienennetty niin paljon, että ne ovat nyt lähes 9 miljardia euroa pienemmät kuin olisivat ilman julkisen sektorin leikkauksia.

Lama-aika jatkuu

Kunnat järjestävät pääsääntöisesti julkiset hyvinvointipalvelut. Tätä työtä on valtio pyrkinyt monin eri tavoin vaikeuttamaan.

Valtion kunnille maksamia valtionosuuksia on leikattu, niiden maksamista on viivästetty ja indeksikorotuksia puolitettu. Valtio on määrännyt kunnille uusia tehtäviä antamatta lisärahoitusta niiden hoitamiseen. Myös veronkevennykset ja verotuspolitiikka ovat heikentäneet kuntien taloutta.

Kaiken kaikkiaan kunnat saavat Junkan mukaan noin 5,6 miljardia euroa vähemmän kuin saisivat, jos leikkauksia ja kiristyksiä ei olisi tehty.

Julkisten menojen leikkauksia perusteltiin alun perin talouslamalla. Lama päättyi jo 1994, mutta leikkauslinja on jatkunut tähän päivään saakka.

Eikä linjasta voi syyttää pelkästään porvarihallitusta. Kuntien kurittamisessa ovat olleet mukana lähes kaikki eduskuntapuolueet niin Esko Ahon, Paavo Lipposen kuin Matti Vanhasen hallitusten aikana.

Kuntatalous tiukalla

Junka muistuttaa, miten oikeisto on jo vuosikymmenien ajan havitellut julkisen sektorin pienentämistä ja yksityisen sektorin ja pääoman vallan kasvattamista. Oikeisto on saanut ajettua läpi veronkevennyksiä ja yrittää nyt todistella, että koska valtiolla ja kunnilla ei ole tarpeeksi tuloja, on julkisia palveluja leikattava. Samaa linjaa ovat luisuneet noudattamaan myös keskusta, vihreät ja eduskunnan vasemmisto.

Uusi budjettiesitys käy kuntien kukkarolla monella tavalla. Porvarihallituksen tavoitteena on lopettaa 100 kuntaa vuoteen 2011 mennessä. Samaan aikaan esitetään kuntien tukemiseen tarkoitettujen määrärahojen vähentämistä 15,5 miljoonalla. Kuntien tukea leikataan lisäksi niin, että asiakasmaksuja korottamalla tuleva lisäraha ei kasvata kuntien kokonaistuloja.

Hallitus alentaa valtionosuusprosentteja ja pyrkii parantamaan kuntataloutta kunnallisia veroja ja maksuja kiristämällä sekä hidastamalla kuntien menokehitystä muun muassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksella sekä tuottavuusohjelmalla.

Rahaa on

Hallitus esittää, että kahden miljardin ylijäämä käytetään julkisen sektorin ja kuntatalouden kohentamisen sijasta valtion velan lyhentämiseen, vaikka eurooppalaisessa mittakaavassa Suomella on erittäin vähän velkaa. Velan liian vauhdikas lyhentäminen on itse asiassa ongelma, sillä se voi johtaa valtion sijoittajapohjan kapenemiseen.

Tasokorotuksia havitteleville hoitajille on julkisuudessa lyöty ahneen leimaa. Hoitajia yritetään myös syyllistää siitä, että palkankorotukset käyvät kuntien taloudelle liian kalliiksi.

Hoitoalan ammattiliitot ovat kuitenkin oikeassa, kun he vaativat valtiota takaamaan kunnille riittävän rahoituspohjan alan palkkojen kohentamiseksi. Rahaa valtiolla on, mutta se kohdennetaan väärille tahoille.

MARKO KORVELA