VIIKON PAKINA: Karjala-syndrooma
Metsäpirtissä Laatokan Karjalassa syntynyt isävainaja kommentoi haikailuja sodissa menetetyn Karjalan palauttamisesta tylysti: ”Mitäs hyö härnäsiit verta nenästää.”
Isä oli läheltä nähnyt Suur-Suomi-uhon ja sapelinkalistelun sekä itärajalla ennen talvisotaa järjestetyt sotaisat provokaatiot
Nyt Karjalan kysymys on taas nostettu esiin.
Andrei Fjodorov kertoi kolumnissaan Argumenti i Fakti -lehdessä, että Boris Jeltsinin kaudella Venäjällä tehtiin salaisia laskelmia hinnasta, jolla Karjala olisi voitu palauttaa Suomelle.
Kannattaa muistaa, että Venäjän silloiset johtajat olivat periaatteessa valmiita myymään mitä tahansa. Myytiinhän maan kansallisomaisuuskin.
Johtajat päätyivät kuitenkin siihen, että Venäjän osien myyminen länsimaille olisi liian vaarallinen kokeilu.
* * *
Andrein isä Vladimir Fjodorov on kirjoittanut Karjalan kysymyksestä paljon sekä Tiedonantajassa että vuonna 2001 suomeksi ilmestyneessä muistelmateoksessaan, luvussa Karjala-syndrooma. Jokaisen, joka haluaa asian sotkemiseen selvyyttä, kannattaa lukea tuo luku.
Fjodorov kirjoittaa karjalaisten ja suomalaisten tunteita ymmärtäen, mutta vyöryttää myös kovia tosiasioita.
Muun muassa sen, että puheena olevasta Karjalan osasta on käyty kiistaa vuosisatojen ajan. Se on ollut milloin Ruotsin, milloin Venäjän hallussa. Kun Suomesta tuli osa Venäjää, Viipurin kuvernementti liitettiin autonomiseen Suomeen.
Ja sen, miten Karjalan ja Viipurin hallinta myöhemmin liittyi Pietarin/Leningradin turvallisuuteen.
Ja sen, että Neuvostoliitto oli keväällä 1941 valmis tarkistamaan talvisodan rauhansopimusta ja palauttamaan Suomelle huomattavia alueita, myös Viipurin. Suomen hallitus jätti tarjouksen huomiotta, eikä Väinö Tanner saapunut asiaa koskeneeseen tapaamiseen.
Niille, jotka korostavat, että Neuvostoliitto on anastanut Karjalan vääryydellä, Fjodorov muistuttaa, että nykyinen Venäjän ja Suomen raja on muodostunut toisen maailmansodan tuloksena.
”Kansainvälisoikeudellinen asiakirja, jossa määrätään nykyinen raja, on Pariisin rauhasopimus vuodelta 1947; sen on Neuvostoliiton ja Suomen lisäksi allekirjoittanut yhdeksän muuta valtiota. Solmiessaan vuonna 1940 vapaaehtoisesti Saksan kanssa liiton ja lähtiessään hyökkäyssotaan Neuvostoliittoa ja sen liittolaisvaltioita vastaan Suomi mitätöi Moskovan rauhansopimuksen ja tuomitsi itsensä sellaisen valtion osaan, joka velvoitettiin sodan jälkeen alistumaan liittoutuneiden suurvaltojen määrittämän järjestyksen ehtoihin.”
Fjodorov siteeraa myös Suomen hallituksen vastausta syksyllä 1990 tehtyyn kyselyyn: ”Suomen rajat on määritelty kahden sodan ja kolmen rauhanteon kautta eikä ole etujemme mukaista asettaa niitä kysymyksenalaiseksi.”
* * *
Synnytetyssä kohussa ei ole kyse Karjalasta, vaan uuden kylmän sodan propagandan suomalaisesta variantista. Samoin kuin Stasi-kohussakin. Kun sormi osoittaa kuuta, vain hölmö tuijottaa sormea.
EERO
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
