Väinö Linna palasi juurilleen Finlaysonille

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 23/2007

Kansalliskirjailija Väinö Linna (1920-1992), hänen tuotantonsa, elämänvaiheensa ja aikakautensa on nyt ensimmäistä kertaa esillä museossa. Mutta ei suinkaan museoituna, vaan varsin elämänmakuisena näyttelynä Työväenmuseo Werstaan tiloissa Tampereella.

Näyttelyn historiallista ja kulttuuripoliittista arvoa korostaa se, että ennen päätoimiseksi kirjailijaksi ryhtymistään Linna oli Finlaysonilla työntekijänä vuosien 1938-1955 välisenä aikana, neljä sotavuotta pois lukien.

Esineet ja piirrokset murtavat mielikuvia

Väinö Linna –näyttely kertoo kirjailijan vaiheista Urjalan kodista Finlaysonin työntekijäksi (1938-1955) ja tuolloin alkaneesta varsinaisesta kirjailijan työstä. Näyttely valottaa myös aikaa, jolloin Linna aloitti kirjailijana työnsä ohessa. Esillä ovat myös Linnan sotavuodet, joiden kokemusten pohjalta syntyi Tuntematon sotilas. Samoin näyttely valottaa hyvin Linnan kirjailijavuosia sekä niiden jälkeistä aikaa arvostettuna akateemikkonsa ja yhteiskunnalisena keskustelijana.

Yksi näyttelyn mielenkiintoisia piirteitä on, että Linnan teoksiin liittyvät pienoismallit ja piirrokset kuvaavat kirjailijan alkuperäisiä ideoita, joten ne osittain murtavat elokuvista tuttuja mielikuvia. Jari Männikön luomat pienoismallit jermujen rintamaoloista sekä Timo Pitkäsen rakentama Pentinkulma elävöittävät näyttelyä hienosti. Samoin tekevät Merja Tanhuan piirrokset, jotka tuovat Linnan ihmishahmoihin uutta eloa.

Väinö Linnan nuoruusvuodet ennen Tampereelle tuloa on vähemmän tunnettu vaihe kirjailijan elämässä. Näyttely tuo esille kansan ihmisten kovan työn, yhteiskunnalliset valtasuhteet ja poliittisen kuohunnan Lapuan liikkeineen. Nämä kaikki muovasivat vahvasti nuoren Linnan maailmankuvaa.

Kipeimpiä sotamuistoja Linnalle olivat omien joukoissa tehdyt rangaistusteloitukset, mutta samalla hän katsoi koko sotaa kriittisen korpisoturin silmin. Linnan persoonassa ja kirjailijantyössä yhdistyvät asialliset hommat hoitavan Koskelan ja touhulle hihittelevän Vanhalan persoonat.

Tämä näkyy myös Werstaan näyttelyssä, jossa yksi merkittävä esine on ”poika” eli kuuluisa kiljuntekoastia. Mutta ei ”poikakaan” ole näyttelyssä yksi yhteen Edvin Laineen elokuvan luoman mielikuvan kanssa. Kohtuullinen vieraannuttaminen toimii paremmin kuin olemassa olevien mielikuvien pönkittäminen.

Kustantajan arvio meni pieleen

Sotaromaanista tuli Tuntematon sotilas, joka teki Linnasta päätoimisen kirjailijan vuonna 1955. Sitä ennen oli kuitenkin ollut takkuinen polku sinnikkäästi kirjailijaksi pyrkivän miehen tiellä.

Werstaan näyttelyn yksi mielenkiintoinen yksityiskohta on WSOY:n tuolloisen johtajan Jalmari Jäntin kirje, jossa hän tyrmää Linnan kirjalliset tekeleet ja lähettää tälle armosta 5000 silloista markkaa. Jäntti toivoo Linnan elättävän itsensä muissa hommissa.

Toisin siis kävi kuin Jalmari Jäntti povasi. Vaikka Linnan romaanituotanto oli valmis vuoteen 1962 mennessä, osoittaa näyttely hänen merkittävän roolinsa esseistinä, kirjallisuuskeskustelijana ja akateemikkona. Niinpä näyttelyesineistöön mahtuvat kirjoituskoneen, pokasahan, rukkasten ja Klubi-askien rinnalla kunniatohtorin hattu ja sauva.

Koko Kalle Kallion johtama tiimi on tehnyt valtavan työn kootessaan ja rakentaessaan Linna-näyttelyn. Ison osan vastuusta kantanut tutkija Marita Viinamäki on myös käsikirjoittanut näyttelyn tekstiosuudet. Näihin teksteihin kannattaa paneutua hyvin, sillä esineistö, piirrokset ja pienoismallit luovat yhtenäisen kokonaisuuden.

Kenellä on tilaisuus, on syytä tulla mukaan opastetuille kierroksille Linnan jäljille entisen Finlaysonin tehtaan tiloihin. Tällaisissa vuorovaikutustilanteissa osallistujilla saattaa olla uutta annettavaa tutkijoille ja muulle museoväelle

HANNU OITTINEN

* Näyttely on avoinna ti-su 11-18, pääsyliput ovat 5/4/2 euroa. Museo järjestää kesäaikana 2.9. saakka sunnuntaisin klo 13 historiakävelyjä Väinö Linnan jalanjäljillä Finlaysonin alueella. Lisätietoja Internetissä osoitteessa www.tyovaenmuseo.fi