Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    KOLUMNI: Kapitalistin ja proletaarin yhteinen etu?

    Arkiston arkiston artikkeli
    11.5.2007 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 19/2007.

    Tutkija Raija Julkunen kuvaa tasa-arvopolitiikan feminististä kritiikkiä:

    ”Tasa-arvopolitiikka on otaksunut miehet ja naiset pohjimmiltaan samanlaisiksi, sukupuolijaot historiallisiksi jäänteiksi, miesten ja naisten edut samoiksi. Poistettaessa sukupuolijakoja on ihmisen normiksi ja mittapuuksi omaksuttu mies. Naisen erityislaatu on nähty haittana ja esteenä. Mitä pitemmälle nainen ’miehistyy’, sen tasa-arvoisemmaksi hän tulee. Tasa-arvon saavuttaminen työmarkkinoilla ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa tällä linjalla edellyttää, että naisesta tehdään koko ajan kilpailukykyisempää miehen kanssa. Strategia edellyttää naisten varustamista pyrkimyksiltään ja voimavaroiltaan sellaiseksi, että hän haluaa ja pystyy kilpailemaan miehen kanssa samoista työpaikoista, urista ja asemista samoilla ehdoilla. Miesrooli ja miehen ominaisuudet asettuvat täten ohjaamaan yhteiskunnan kehitystä.”

    Tutkija Ritva Nätkin muotoilee saman asian näin: ”Naisten pitäisi yltää miesten tasolle, jolloin miesten maailman vääristymiä ei oteta huomioon.”

    Pohjoismainen tasa-arvopolitiikka on tähdännyt naisten palkkatyöläistämiseen. Tätä on vahvistettu myös mm. palkkatyöhön sidotun sosiaaliturvan avulla, jota ammattiyhdistysliike pitää tärkeänä. Naisen on siis katsottu tulevan tasa-arvoisemmaksi, kun hänet on valjastettu palkkatyöhön kapitalistin hyväksi, ja katsotaan, että on huono asia, jos nainen haluaa poistua työmarkkinoiden ulkopuolelle.

    o o o

    Rosa Luxemburg kirjoittaa:

    ”Niin kauan kuin pääoman herruus ja palkkasysteemi jatkuvat, tuottavana pidetään vain työtä, joka tuo kapitalistista lisäarvoa. Proletaarinaisen on välttämättä ensiksi käsitettävä selvästi tämä raaka todellisuus”.

    Ja hän jatkaa: ”Miljoonat proletaarinaiset tuovat tänään kapitalisteille voittoa, kuten miehet tehtaissa, verstaissa, maataloudessa, kotiteollisuudessa, puodeissa. He ovat myös tuottavia tiukimman tieteellisen ajattelun mukaan. Joka päivä kasvaa kapitalismin riistämä naisten joukko, jokainen uusi edistys teollisuudessa ja tekniikassa luo uusia paikkoja naisille tuottamaan kapitalistista voittoa. Ja samalla jokainen päivä ja jokainen edistys tuo uuden kiven naisten poliittisen tasa-arvon lujaan perustaan.”

    Tässä suhteessa työväenliikkeen ja kapitalistin edut näyttävät olevan yhtenevät!? Totesihan Sauli Niinistökin jokin aika sitten, että työssäkäynnin on aina oltava houkuttelevampaa kuin ”kotona olemisen”.

    Toisaalta palkkatyöläistyminen ja kotityön osuuden supistuminen ovat tutkija Pertti Honkasen mukaan osa ”yhteiskunnan läpikapitalisoitumista”. Yhteiskunta siis kapitalisoituu edelleen; kapitalismi tunkee juuriaan paikkoihin, joissa sillä ei vielä ole ollut kylliksi jalansijaa. Yhä uusia hyödykkeitä ja palveluja ”tavaramuotoistetaan”.

    Onko läpikapitalisoituminen globalisaation tapaan kapitalismin ääri-ilmiö, jota meidän pitäisi vastustaa ja jota vastaan meidän pitäisi toimia arkipäivän tasollakin? Miksi sitten niin vahvasti tuemme läpikapitalisoitumista ja pidämme sitä jopa ainoana oikeana ratkaisuna naisten aseman parantamiseksi? Vai tulkitaanko läpikapitalisoituminen välttämättömäksi vaiheeksi kapitalismin kehityksessä, jolloin sen jouduttamisen voisi katsoa jouduttavan kapitalismin ”kypsymistä” ja tuhoutumista?

    TAINA HOLLO

    Kirjoittaja on filosofian kandidaatti, kotiäiti, tekstiilitaiteilija ja kansalaisaktiivi Kihniöltä.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Suomi on nikkelin jalostusketjun ytimessä ja ihmisoikeusloukkaukset varjostavat globaalia arvoketjua. Kuva Aleksander Novikov CCO 4.0
    Politiikka
    22.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n sotateollisuus nojaa venäläiseen ja indonesialaiseen nikkeliin

    Euroopan unionin puolustusteollisuus rakentuu edelleen venäläisen nikkelin varaan, vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu jo kolmatta vuotta.

    Kehitys kertoo rakenteellisesta köyhyydestä, sosiaaliturvan heikennyksistä ja työmarkkinoiden epävarmuudesta Kuva Theobondolfi CCO 4.0
    Politiikka
    21.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Perustoimeentulotuesta tullut pysyvä turva – yhä useampi jää tuen varaan pitkäksi aikaa

    Raskaussyrjintä Suomessa  tutkimuksen mukaan yleisin syrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Kuva Anneli Salo CCO 3.0.
    Politiikka
    20.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Raskaus- ja perhevapaasyrjintä lisääntyy – Talentia vaatii Orpo–Purran hallituksen lakimuutoksen perumista

    Texas A&M yliopisto kielsi haitalliseksi katsomiaan rotu  ja sukupuoli ideologioita. Kuva Dirk CCO 2.0
    Kulttuuri
    19.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Platon pannaan Texasissa – Žižek avaa kohun juuret tuoreessa esseessään

    kuva 3 Emma Grönqvist
    Tutkimus
    18.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Oikeiston woke-asenteita selittää erityisesti usko väestönvaihtoteoriaan

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!