Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Nobel-kirjailija Saramago vieraili Suomessa

    Arkiston arkiston artikkeli
    5.4.2007 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 14/2007

    Portugalilainen kirjailija José Saramago kävi tapaamassa suomalaisia teatteritaiteilijoita, muusikoita ja kirjojensa ystäviä maaliskuun lopussa. Varsinainen syy hänen vierailuunsa oli cembalisti Elina Mustosen ja ohjaaja Lisbeth Landefortin yhteistyönä syntynyt musiikkinäytelmä Laulustaan lintu tunnetaan, joka perustuu Saramagon romaaniin Baltasar ja Blimunda.

    Baltasar ja Blimunda on Saramagon tuotannon keskeisiä osia. Se ilmestyi vuonna 1982 Memorial del convento-nimisenä ja julkaistiin suomeksi vuonna 1989. Teosta on aiemminkin käytetty musiikkiteoksen perustana, sillä italialainen säveltäjä Azio Gorghi on laatinut Saramagon libretton pohjalta kolminäytöksisen oopperan, joka kantaesitettiin Milanon La Scala-oopperassa 1993.

    Keskusteluja kirjailijan kanssa

    Yksin musiikki ei kuitenkaan tuonut Saramagoa Helsinkiin. Hän halusi tavata lukijoitaan, iberialaisen kirjallisuuden ja kulttuurin opiskelijoita ja opettajia ja muuta kulttuuriväkeä. Lukijoille tarjoutui tilaisuus tavata legendaarista kirjailijaa ainakin kahdessa pääkaupungin kirjakaupan tapaamistilaisuudessa. Suomalaisessa kirjakaupassa nimikirjoitusta jonottavien joukossa seisoi myös presidentti Tarja Halonen, joka ehti vaihtaa muutaman pikaisen sanan Nobel-kirjailijan kanssa.

    Lisäksi Helsingin yliopistolla järjestettiin tilaisuus, jossa kirjailija kertoi tuotannostaan ja keskusteli yleisön kanssa lukuisista ajankohtaisista kysymyksistä. Saramagon valtaisasta suosiosta kertoo se, että tilaisuus jouduttiin siirtämään suurempaan luentosaliin, koska alkuperäinen osoittautui liian pieneksi.

    Saramagolta kysyttiin, mistä hän saa ideat teoksiinsa, miten hän arvioi romaaniensa kääntämistä, minkälaisia vaikutelmia hän on saanut Suomesta ja suomalaisista sekä miten hän suhtautuu ihmisoikeustilanteeseen Kuubassa. Lisäksi yksittäisten teosten kuten Kertomus sokeudesta-romaanin henkilöistä ja kaksoisolentoteemasta käytiin perusteellista keskustelua.

    Castron vieraana

    Saramago on syntynyt 1922 vaatimattomiin oloihin Azinhagassa, Lissabonin koillispuolella maattomaan talonpoikaisperheeseen. Perheen muutettua Lissaboniin Saramago hankki teknisen ammattikoulutuksen ja työskenteli automekaanikkona. Hän kertoi olleensa uuttera kirjastoasiakas ja lukeneensa suomalaisista kirjailijoista ainakin F. E. Sillanpäätä, jonka Hurskas kurjuus oli koskettanut häntä voimakkaasti. Suomalaisten mentaliteettia Saramago pitää ”portugalilaisena”, ihmiset ovat vaatimattomia, rauhallisia eivätkä meluisia.

    Ideat teoksiin syntyvät usein sattumalta, ilman tietoista ennakkovalmistelua ja kypsyvät kirjoittaessa. Kääntäjilleen Saramago kertoi olevansa kiitollinen, sillä hän kirjoittaa portugalilaista, kansallista kirjallisuutta, josta kääntäjät tekevät universaalia..

    Saramago kertoi Amerikan-matkastaan, jonka aikana hän vieraili Havannassa, esiintyi Havannan yliopistossa ja kävi pitkän ja avoimen keskustelun Fidel Castron kanssa, joka tuli tapaamaan vierasta tämän hotelliin.

    Köyhän ääni ei kuulu

    Haastatteluissaan Saramago arvioi kriittisesti demokratian tilaa, muuttumattomuutta ja vaihtoehdottomuutta. Kansalaisten vaikutusvalta rajoittuu vaaleihin eikä köyhien ääni kuulu vallan saleissa ja käytävillä.

    Saramago on hankkinut pitkän ja perusteellisen kokemuksen yhteiskunnallisesta toiminnasta Portugalin historian synkimpinä vuosina, jolloin maan kommunistinen puolue pystyi sitkeästi ja johdonmukaisesti taistelemaan Salazarin ja Gaetanon fasismia vastaan.

    Saramago kertoi uudesta romaanistaan As intermitencias da morte, joka kertoo maasta, missä ihmiset lakkaavat kuolemasta. Teos ilmestyy suomeksi ensi vuonna.

    ESA TULKKI

    * * * José Saramagon suomennetut teokset:

    * Baltasar ja Blimunda, 1989 (Memorial do convento, 1982)

    * Kivinen lautta, 1994 (A jaganda de pedra, 1986)

    * Kertomus sokeudesta, 1997 (Ensaio sobre a cegueira, 1995)

    * Jeesuksen Kristuksen evankeliumi, 1998 (O evangelho segundo Jesus Cristo, 1991)

    * Kaikkien nimet, 2000 (Todos os nomes, 1997)

    * Luola, 2003 (A caverna, 2000)

    * Toinen minä, 2005 (O homen duplicado, 2002)


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Suomi on nikkelin jalostusketjun ytimessä ja ihmisoikeusloukkaukset varjostavat globaalia arvoketjua. Kuva Aleksander Novikov CCO 4.0
    Politiikka
    22.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n sotateollisuus nojaa venäläiseen ja indonesialaiseen nikkeliin

    Euroopan unionin puolustusteollisuus rakentuu edelleen venäläisen nikkelin varaan, vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu jo kolmatta vuotta.

    Kehitys kertoo rakenteellisesta köyhyydestä, sosiaaliturvan heikennyksistä ja työmarkkinoiden epävarmuudesta Kuva Theobondolfi CCO 4.0
    Politiikka
    21.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Perustoimeentulotuesta tullut pysyvä turva – yhä useampi jää tuen varaan pitkäksi aikaa

    Raskaussyrjintä Suomessa  tutkimuksen mukaan yleisin syrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Kuva Anneli Salo CCO 3.0.
    Politiikka
    20.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Raskaus- ja perhevapaasyrjintä lisääntyy – Talentia vaatii Orpo–Purran hallituksen lakimuutoksen perumista

    Texas A&M yliopisto kielsi haitalliseksi katsomiaan rotu  ja sukupuoli ideologioita. Kuva Dirk CCO 2.0
    Kulttuuri
    19.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Platon pannaan Texasissa – Žižek avaa kohun juuret tuoreessa esseessään

    kuva 3 Emma Grönqvist
    Tutkimus
    18.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Oikeiston woke-asenteita selittää erityisesti usko väestönvaihtoteoriaan

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!