Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali

    Esther Leander suomalaista yhteiskuntaa kehittämässä

    Arkiston arkiston artikkeli
    9.2.2007 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 6/2007.

    Riihimäkeläinen Esther Leander on asettunut vuoden 2007 eduskuntavaaleissa SKP:n ehdokkaaksi Hämeen vaalipiirissä. Aikaisemmin Kristillisdemokraateissa aktiivisesti toiminut vakaumuksellinen kristitty nainen siirtyi syksyllä 2006 Suomen kommunistiseen puolueeseen. Hän huomasi internetistä SKP:n ohjelman luettuaan, että puolue edustaa hänelle tärkeitä asioita.

    Käytäntö on osoittanut hänen mukaansa, että tässä puolueessa toimitaan niin kuin puhutaan. Ohjelmien ja arjen työn välillä ei ole ristiriitaa.

    – Toiminnassani haluan asettaa etusijalla työttömät, eläkeläiset ja yksinhuoltajat. Tahdon keskittyä etenkin heidän asioidensa ajamiseen , toteaa Leander, 36-vuotias tradenomi ja työvoimaneuvoja.

    – Toki kaikki asiat jotka SKP edustaa ovat minullekin tärkeitä, hän lisää.

    Vuoden 1999 pakolaisnainen Suomessa

    Kenialaissyntyinen Leander joutui lähtemään pakolaiseksi Kongosta vuonna 1994. Hän kertoo, miten maassa oli joka puolella korvia, jotka kuuntelivat mitä puhuttiin. Keneenkään ei uskaltanut luottaa. Voi vain miettiä, miltä hänestä tuntuu erään puolueen vaalikampanja korvineen!

    Alkuaika Suomessa Oravaisten vastaanottokeskuksessa oli hänen mukaansa hyvin masentavaa. Miehensä kuoleman jälkeen Esther Leander koki, mitä on olla yksinhuoltaja Suomessa. Suomalaisilta saamaansa vastaanottoa hän kuvaa sanalla vaihteleva.

    – Jotkut ovat suhtautuneet hyvin, toiset huonommin, hän tuumii.

    Leander on valittu vuoden pakolaisnaiseksi Suomessa 1999. Vaikka hän itse ei välittäisi korostaa maahanmuuttajataustaansa, niin vaalikeskusteluissa aihetta on vaikea välttää. Hän peräänkuuluttaa sitä, että ihmiset otettaisiin huomioon ennen kaikkea yksilöinä eikä esimerkiksi ensisijaisesti pakolaisina.

    – Mitä maahanmuuttajat voivat antaa suomalaiselle yhteiskunnalle ja kulttuurille ovat kysymyksiä, jotka liian usein jäävät syrjään keskusteluissa. Pääpaino kun niissä tuppaa olemaan ongelmissa ja kustannuksissa.

    Maahanmuuton positiivista puolta

    Suomessa asuu tuhansia maahanmuuttajia eri maista joka puolelta maanpalloa. He ovat tuoneet mukanaan oman maansa kulttuuria ja tapoja. Tänään suomalaisen ei tarvitse matkustaa esimerkiksi Intiaan saamaan ruoka- tai makuelämyksiä, vaan voi viedä koko perheen ulos syömään intialaista, kiinalaista, italialaista, kreikkalaista tai turkkilaista ruokaa. Näin ainakin Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa.

    Suomalainen voi myös harrastaa ja oppia mitä tahansa vierasta kieltä tai ruoanvalmistuksen, erilaisten tanssien, musiikin tai itsestä huolta pitämisen taitoja täällä koto-Suomessa. Ei tarvitse tehdä muuta kuin lähestyä, kysyä ja antaa koulutetuille, osaaville ja kokeneille maahanmuuttajille mahdollisuuksia jakaa heidän kotimaistaan tulleet kulttuurit, taidot ja tiedot suomalaisten kanssa.

    Korkeasti koulutettua työvoimaa

    Työvoimaneuvojana työskentelevä Leander muistuttaa, että monet maahanmuuttajat ovat korkeasti koulutettuja ja heillä on pitkä työkokemus omissa lähtö- tai muissa maissa.

    – He voivat ja pystyvät hyvin tekemään mitä tahansa työtä yhtä hyvin kuin muut suomalaiset. He kykenevät elättämään oman perheensä, maksamaan veroja ja rakentamaan taloudellisesti vahvan Suomen.

    Leander kertoo, miten tuntuu pahalta nähdä hyvin osaavia, korkeasti koulutettuja suomen ja ruotsin kielen sujuvasti taitavia maahanmuuttajia roikkumassa kadulla kymmeniä vuosia työttömänä. Ja samaan aikaan suomalaiset tekevät ylitöitä ja ylikuormittavat itseään elättämällä omia perheitään ja kymmeniä tuhansia työttömiä maahanmuuttajia.

    – Eikö olisi jo korkea aika hyväksyä ja ottaa vastaan maahanmuuttajien tarjoamaa työvoimaa? Monet Suomessa asuvat maahanmuuttajat ovat kotoisin maista, missä perhearvot ovat edelleen korkeita. Joissakin maissa missä lapsi kasvattaa koko kylä. Vanhempia kunnioitetaan, vanhuksia rakastetaan ja heistä pidetään huolta huolellisesti kuolemaan saakka.

    Tapoja ja taitoja

    Tässä yhteydessä Esther Leander haluaa nostaa esille monien eläkeläisten huonon taloudellisen aseman. Monissa maissa, joista Suomeen on ihmisiä tullut, naapuri tarjoaa naapurille apua tarvittaessa ja avioliittoja kunnioitetaan. Yhteistyöstä maahanmuuttajien kanssa Suomen yhteiskunta saisi hyviä huolehtivia lähihoitajia, joista on pulaa täällä hetkellä.

    – Samoin kuin maahanmuuttajat ovat poimineet hyvät käytännöt, tavat ja taidot Suomen yhteiskunnasta, myös maahanmuuttajat pystyvät tarjoamaan yhteiskunnalle yhtä lailla hyviä käytäntöjä, tapoja ja taitoja, muistuttaa Leander.

    MARKKU TULANDER


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    20260911 201038
    Kulttuuri
    18.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kiinalainen pukeutuu dynastiaan

    Xi’anin ilta alkaa värivaloista.

    20260909 092918
    Uutiset
    17.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleisöt siirtyvät sosiaaliseen mediaan

    Jättikettujen ylijalostus näkyy uusissa kuvissa suomalaisilta turkistarhoilta, joissa eläinten hyvinvointi on vakavasti heikentynyt. Kuva Project 1882
    Kotimaa
    5.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eläinjärjestöt vaativat turkistarhauksen kieltoa

    Budjettiriihen päätökset kiristävät hyvinvointialueiden ja kuntien taloutta, arvioivat useat vasemmistolaiset toimijat. Kuva Ypsilon CCO 0.0
    Politiikka
    4.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miten budjetti 2027 vaikuttaa hyvinvointialueisiin ja sote‑palveluihin?

    Liuosmenetelmällä valmistettu polaritonilaser haastaa kalliit tuotantotavat. Kuva Mikael Nyberg
    Tutkimus
    1.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Turun yliopiston tutkijat loivat uuden energiatehokkaan laserin

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 045 7839 4289
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    petra.packalen@tiedonantaja.fi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!