EU:n taistelujoukot sidottu Natoon ja USA:han

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 11/2006.

Euroopan unionin nopean iskukyvyn joukoilla ja Suomen osallistumisella niiden toimintaan on yhteys USA:n globaalistrategiaan ja Natoon, muistutti vanhempi tutkija Markku Kangaspuro alustaessaan Imperialismi-seminaarissa aiheesta ”Nato, EU:n taistelujoukot ja Suomi”.

Naton ja EU:n sama uhkakuva

Kun katsotaan EU:n sotilaallisen potentiaalin kehittämisen historiaa, käy Kangaspuron mukaan selvästi ilmi muutama peruspiirre.

Retorisella tasolla kattavana linjana on se, että EU:n ja sen jäsenmaiden hallitusten turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa arvioissa on omaksuttu sama maailmanlaajuisten uhkakuvien arvio kuin minkä USA on tehnyt. Eli pelkistäen, demokratian edistäminen ja yhteisten pelisääntöjen luominen yhteisenä globaalina etuna sekä epävakaiden horjuvien hallitusten ja siitä kumpuavan terrorismin muodostaman uhkan korostaminen.

Nämä globaalit uhkakuvat on uitettu sisään myös Suomen virallisiin puolustuspoliittisiin selontekoihin. Niiden kautta on tavallaan helppo perustella yhteisiin toimenpiteisiin ja operaatioihin, kuten EU:n taistelujoukkoihin osallistumista.

Kangaspuro muistutti, että EU:n taistelujoukkoja muodostettaessa EU:n ja USA:n välillä oli kädenvääntöä joukkojen roolista. EU:ssa oli tahoja, jotka halusivat enemmän USA:sta riippumatonta sotilaallista voimaa. USA vastusti tässä vaiheessa EU:n joukkojen perustamista, koska se pyrkii estämään alueellisten haastajien esiin nousemisen.

– Tästä johtuen EU:n kaatuneen perustuslain sotilaallista toimintakykyä koskevissa pykälissä päädyttiin USA:n kanssa konsensukseen siitä, että EU-maiden sotilaallinen toiminta ja puolustus perustuu ensisijassa Natoon ja vasta toissijaisesti EU:n omaan sotilaalliseen voimaan ja että myös EU:n taistelujoukot perustuvat Naton resursseihin. Naton kautta ne on sidottu USA:n resursseihin.

!ja sama doktriini

Toinen tärkeä peruspiirre sekä EU:n että Naton strategian luomisessa on Kangaspuron mukaan ollut se, että ensin Nato ja sitten EU hyväksyivät uuden doktriinin toimimisesta oman alueensa ulkopuolella muun muassa terrorismin vastustamiseksi.

– Tästä lähti liikkeelle kehitys, jossa Natosta ja EU:sta (joka ei enää sido sotilaallista toimintaansa YK:n mandaattiin) on muodostumassa vähintäänkin potentiaalisesti sotilaallinen iskunyrkki, jota voidaan käyttää jäsenmaiden yhteisten taloudellisten ja poliittisten etujen turvaamiseksi muissa maissa.

Tästä on hyvänä esimerkkinä Afganistan. Vetämällä eurooppalaisia liittolaisiaan ja EU-maita suurempaan vastuuseen siellä USA siirtää sodankäyntinsä kustannuksia niiden harteille. Näin muut tulevat myös antaneeksi suoraa tukea muun muassa Irakin miehityksen jatkamiselle.

USA:n, Naton ja EU:n välille on muodostumassa työnjako: USA toimii joko yksin tai halukkaiden koalition kanssa sotilaallisena nyrkkinä. Naton ja sen jäsenmaiden, todennäköisesti myös EU-maiden joukkoja käytetään epäonnistuneiksi tai epävakaiksi valtioiksi leimattaviin valtioihin suuntautuviin vakautusoperaatioihin ja suoranaisiin sotilaallisiin hyökkäyksiin.

Naton ulkopuolella olemisella merkitystä

Tämän ketjun yhtenä osana Suomea, joka ei ole hakenut Naton jäsenyyttä, ollaan Kangaspuron mukaan ilman suurempaa keskustelua sitomassa yhtenäiseen Nato-USA-vetoiseen sotilaallista imperialismia edustavaan rakennelmaan.

– Ainoa mikä meitä erottaa Natosta ja USA:n ja EU:n johtamasta suuresta globaalikoalitiosta on muodollisen Nato-jäsenyyden puuttuminen, mutta EU:n sotilaallisen toimintaan osallistumisen kautta meidät on sidottu siihen hyvin vahvasti.

Kangaspuron mukaan sillä on silti merkitystä, että ei olla Naton jäsen.

– Jos oltaisiin Naton jäsen, olisi jälleen yksi kynnys vähemmän sotkeutua imperialistisiin sotilaallisiin operaatioihin. Nato-jäsenyys olisi uusi solidaarisuusside USA:n johtaman sotilaallisen liittouman toimintaan osallistumiseen. Niin kauan kuin ollaan Naton ulkopuolella, meille ei automaattisesti tule Naton operaatioihin ja politiikkaan osallistumisen solidaarisuusvelvoitetta. Tosin tämäkin este tulee helposti kierretyksi EU:n sotilaalliseen toimintaan osallistumisen kautta.

(ES)