Ilmastonmuutos vakava haaste

Alkuperäinen kirjoittaja:

– Suomessa on viime aikoina keskusteltu paljon siitä, että meillä on Kioton ongelma, joka meidän pitää ratkaista. Että meille on asetettu tietyt päästövähennystavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ja vuosina 2008–2012, kun on Kioton sopimuksen varsinainen sopimusaika, meidän on jollakin ilveellä saatava päästömme sopimuksen velvoittamaan kehikkoon. Tällainen keskustelu antaa kuitenkin väärän kuvan ongelman laajuudesta, sanoi Suomen Luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energia-asiantuntija Tuuli Kaskinen alustaessaan aiheesta SKP:n keskuskomitean kokouksessa viime lauantaina.

Kaskisen mukaan ilmastonmuutoksen ongelma tulee vaikuttamaan meidän yhteiskunta-, tuotanto- ja kulutusrakenteisiimme seuraavat vuosikymmenet. Sitä ei ratkaista vuoteen 2012 mennessä. Se mitä Kioton ilmastosopimus velvoittaa meitä ja kaikkia muita maailman maita tekemään, on vasta hyvin pieni alku sille, miten meidän täytyy vähentää ilmakehään tuotettavia hiilidioksidipäästöjä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Ilmastonmuutoksen eli hiilidioksidipäästöjen aiheuttaman ilmakehän lämpenemisen arvioidaan sulattavan jäätiköitä ja aiheuttavan vesipulaa, nostavan merenpintaa, hukuttavan saarivaltioita ja alavia rannikkoseutuja, lisäävän ja voimistavan äärimmäisiä sääilmiöitä kuten tulvia, kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä, laajentavan trooppisten tautien kuten malarian levinneisyyttä, heikentävän satoja, hävittävän lajeja ja lisäävän ympäristöpakolaisten määrää, Tuuli Kaskinen luetteli.

– Tämä kaikki riippuu tietenkin siitä, kuinka paljon ilmakehä loppujen lopuksi lämpenee. Se on nyt jo lämmennyt noin 0,7 astetta teollistumista edeltäneeseen aikaan verrattuna. Ja jo ne päästöt, joita olemme nyt päästäneet ilmakehään, aiheuttavat noin 1,5 asteen lisälämpenemisen. Se merkitsee lisää nälälle altistuvia ihmisiä maailmassa noin 50 miljoonaa, malarialle altistuvia ihmisiä 200 miljoonaa ja vesipulalle altistuvia kaksi miljardia.

Ilmastonmuutoksella on vaikutuksia myös Suomessa. Suomessa keskilämpötila todennäköisesti nousee hieman vähemmän kuin maailmassa keskimäärin.

– Mutta jos lämpötila Suomessa nousee vajaat kaksikin astetta, se merkitsee esimerkiksi sitä, että lumen määrä Saimaan alueella vähenee ja norpan pesintä käytännössä käy mahdottomaksi.

Kaskisen mukaan vakavimmat seuraukset Suomelle tulisivat todennäköisesti sen kautta mitä muualla tapahtuu, esimerkiksi ympäristöpakolaisten määrän lisääntymisen myötä.

Kaskinen selosti ilmastotieteen arvioita ilmaston lämpenemisestä. Pahimmissa skenaarioissa arviot ovat vaihdelleet 4,2 asteesta 6,5 asteeseen. Mutta korkeimpien arvioiden mukaan lämpeneminen voisi olla jopa 10 astetta.

Voi hyvin kuvitella mitä se merkitsisi, kun jo lämpötilan kahden asteen nousu merkitsee sitä, että Grönlannin mannerjäästä suuri osa sulaa ja Amazonin sademetsistä kolmasosa katoaa. Eli tässäkin tapauksessa koko luonnonympäristö muuttuu niin dramaattisesti, että muutoksia seuraa myös meille.

Kahden asteen tavoitteesta konsensus

Tuuli Kaskinen siirtyi sitten tarkastelemaan tilannetta Suomen osalta. Edellisen kerran Suomessa suunniteltiin ilmastonmuutoksen torjumista vuonna 2001, kun tehtiin Suomen kansallinen ilmastostrategia. Sen jälkeen sitten ennusteet ovat pahentuneet. Nyt pitäisi pystyä vähentämään päästöjä selvästi enemmän kuin silloin suunniteltiin.

On olemassa erilaisia skenaarioita siitä, että jos Suomessa pystytään päästöjä vähentämään, minkälainen lämpötilan nousu meillä on tiedossa. Poliittinen konsensus viime vuosien aikana on syntynyt siitä, että nimenomaan kahden asteen lämpeneminen on se maksimitaso, johon pitää tähdätä. Joidenkin tutkijoiden mielestä kahden asteen tavoitetta ei voida enää saavuttaa. Kaksi astetta on kuitenkin myös se taso, johon EU on sitoutunut.

Aikaisemmin ajateltiin, että jos Suomessa pystytään pitämään kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä 550:ssä miljoonasosassa ilmakehän tilavuudesta, niin sillä päästäisiin kahden asteen tavoitteeseen. Nyt kuitenkin tämä tutkimustulos on kyseenalaistettu ja todettu, että päästöjen määrä ilmakehässä pitäisi saada lasketuksi 475:een, jopa sen alle, jotta meillä on mitään mahdollisuutta saavuttaa kahden asteen tavoitetta. Tämä tarkoittaa huomattavasti rajumpia päästövähennyksiä.

Nyt päästöt kuitenkin hieman kasvavat. Eli Kioton sopimuksen tavoite tullaan saavuttamaan, mutta vähän kikkaillen, eikä mitään suurta käännettä Kioton sopimuskaudella todennäköisesti saavuteta.

– Mutta jotta meidän olisi mahdollista saavuttaa 475:n tai 400:n tavoitetaso, niin mitä nopeammin päästöt saadaan vähenemään, sitä helpommin homma on hoidettavissa, Kaskinen arvioi.

Ympäristöjärjestöjen optimistisen vision mukaan päästöjen määrä maailmassa saataisiin kääntymään laskuun vuonna 2010.

– Se tarkoittaisi sitä, että meidän pitäisi vähentää päästöjä hieman hitaammin ja että meillä on hieman enemmän aikaa tehdä ratkaisuja. Jos annamme 10 vuotta edelleen päästöjen kasvaa, niin se tarkoittaa, että se aika jona meidän pitää päästövähennyksiin ryhtyä, on huomattavasti lyhyempi. Mitä nopeammin pystymme päästökaton maailmassa saavuttamaan, sitä todennäköisempää on, että lämpötila voidaan pitää alle kahdessa asteessa.

Tavoitteen saavuttamiseksi on Kaskisen mukaan rajoitettava fossiilisten polttoaineiden eli öljyn, kaasun ja hiilen käyttöä on rajoitettava. Muussa tapauksessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa voimakkaammin, mikä merkitsee myös voimakkaampaa lämpenemistä.

Ympäristöjärjestöjen viesti

Tällä hetkellä valmistelussa on uusi kansallinen ilmasto- ja energiaohjelma, jonka valmistuminen on moneen kertaan siirtynyt ja tulee eduskunnan käsittelyyn ehkä ensi vuoden alussa.

Suomen päästöt kasvavat tasaisesti, ellei mitään tehdä. Kuitenkin Suomen on saavutettava Kioton tavoitetaso. Se voidaan saavuttaa joko vähentämällä päästöjä tai hankkimalla päästöoikeuksia ulkomailta päästökaupan tai muiden sopimuksen mekanismien avulla.

– Ympäristöjärjestöjen keskeinen viesti on se, että kansallisen strategian ensisijaisena tavoitteena pitäisi olla päästöjen kääntäminen dramaattiseen laskuun. Jos maailman päästöjä pitää vähentää useita kymmeniä prosentteja seuraavien vuosikymmenien aikana, niin tasan varmaa on, että Suomi, joka on tällä hetkellä yksi maailman pahimmista päästäjistä, ei voi jatkaa päästöjen kasvattamista, vaan tavoitteena pitää olla 50 prosentin päästövähennys esimerkiksi vuoteen 2050 mennessä.

Mitä kauemmin tätä ongelmaa ratkaistaan siten, että hankitaan päästöoikeuksia ulkomailta, sitä vaikeammaksi päästökäyrän kääntäminen käy. Jos Suomi saisi oman päästökäyränsä kääntymään, sen jälkeen olisi helpompaa lähteä alentamisen tielle.

– Sen sijaan jos ostamme päästöoikeuksia, niin se tarkoittaa, että sitten vuonna 2012 me olemme uudelleen aloittamassa päästökäyrän kääntämistä ylhäältä. Eli käytännössä ne päästöoikeudet, joita ostetaan ulkomailta, ovat Suomen käytössä vuoteen 2012 saakka, ja sen jälkeen meidän pitää ratkaista ongelma uudestaan.

Eli ympäristöjärjestöjen keskeinen viesti on se, että Suomen on joka tapauksessa pitkällä aikavälillä vähennettävä päästöjään, ja mitä nopeammin Suomen teollisuus pakotetaan siihen, sitä todennäköisempää on, että Suomen on oikeasti mahdollista vähentää päästöjä.

Ilmastomarssi

Tuuli Kaskinen esitti Luonnonsuojeluliiton vision siitä, miten päästöjen vähentämiseen 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä voidaan päästä. Energian kulutusta on alennettava. Liikenne on suunnattava raiteille ja biopolttoaineita, hybridejä ja vedyn käyttöä kehitettävä. Energiantuotanto on suunnattava uusiutuviin energiamuotoihin, kuten puun, tuulen ja auringon käyttöön. Keinoina ovat sääntely, taloudellinen ohjaus ja teknologian kehitys.

Kaskisen alustus synnytti erittäin vilkkaan keskustelun, jossa puututtiin muun muassa firmojen keinotteluun päästökaupalla, Suomen ja Ruotsin energiapolitiikan eroihin, ydinvoimaan, paikallisiin energiavalintoihin eli kuntien energiaratkaisuihin, vesivoimaan, kerskakulutukseen sekä luonnon ja ihmisen suhteeseen.

Tärkeä keskustelu syntyi energian hinnasta. Useissa puheenvuoroissa vastustettiin kotitalouksien energian hinnan korottamista. Perusenergian tulisi päinvastoin olla maksuton ja vain sen ylittävältä osalta maksullinen. Sitä vastoin yrityksille energian hinta on Euroopan halvin, ja sitä pitäisi korottaa.

Joulukuun 3. päivänä järjestetään ilmastomarssi, johon päätettiin valmistautua ja osallistua.

ERKKI SUSI