Lisää tuottavuutta kuntien ja työvoiman kustannuksella

Alkuperäinen kirjoittaja: MARKO KORVELA

Valtionvarainministeriö julkaisi maaliskuun puolessa välissä budjettikehyksen vuosille 2006-2009. Kehys asettaa raamit valtion tulo- ja menokehitykselle ja toimii syksyisen budjettiriihen pohjana.

Laajemmat rajat hallituksen kehystyksille asettaa globaali talous. Raportissa mainitaan, miten öljyn hinnan jyrkkä nousu on hidastanut sekä Yhdysvaltain että euroalueen talouskasvua. Sen sijaan idän nousevat talousjätit, Venäjä, Intia ja Kiina, jatkavat kasvuaan. Tuotannon kasvun hallitus perustaa kuitenkin ensisijaisesti kotimaiselle kysynnälle. Tätä pitäisi nyt laaditun kehyksen siis tukea.

Eduskunnassa eniten keskustelua herättivät kehitysyhteistyörahojen tason jäädyttäminen reilusti alle YK:n suositusten sekä työllisyyden parantamiseen kaavaillun lisärahoituksen riittämättömyys. Kehykseen on kirjattu myös paljon kritisoitu työmarkkinatuen vastikkeellisuuden lisääminen sekä kuntasektorin rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistus.

Tuottavuuden tehostamista

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:nerikoistutkija Teuvo Junka on epäilevällä kannalla. Hän ei löytänyt viikko sitten julkistetusta kehysraportista paljoa muutosta hallituksen aikaisempiin linjanvetoihin.

– Kehys on luonteeltaan tekninen ja siitä on vaikea saada otetta. Päällimmäisenä nousee esille tuottavuuden parantamisen pakko, Junka toteaa. Tuottavuutta ja kustannustehokkuutta haetaan lisää niin valtionhallintoon, kuntiin kuin koulutukseenkin. Jungan mukaan tuottavuuden lisääminen tarkoittaa käytännössä työpaikkojen vähenemistä.

Hallitus kaavaileekin, ettei mm. valtionhallinnosta eläkkeelle tai muiden työnantajien palvelukseen siirtyvien työntekijöiden tilalle palkata uutta työvoimaa samassa suhteessa. Valtionhallinnon virkoja tullaan näin vähentämään lähitulevaisuudessa usealla tuhannella.

Hankala työllisyys

Kehyksen tavoitteiden mukaan hallitus yrittää nujertaa työttömyyttä kahdella strategialla. Niin sanottujen matalan tuottavuuden alojen työnantajamaksuihin on luvassa helpotusta. Työnantajalle tehdään entistä edullisemmaksi työntekijöiden palkkaaminen minimipalkalla. Käytännössä uhkana on tilanne, jossa Suomeen synnytetään työssäkäyvien, juuri ja juuri palkallaan toimeentulevien uusi köyhälistö. Samaan joukkoon voidaan lukea kohta myös työmarkkinatuella töihin patistettavat pitkäaikaistyöttömät.

Hallituksen toinen strategia työllisyyden lisäämiseksi ovat mittavat veronalennukset. Veronalennuksilla yritetään kasvattaa kotimaista kysyntää, jonka puolestaan toivotaan lisäävän myös työpaikkojen määrää. Junka tyrmää hallituksen logiikan.

– Ei ole mitään näyttöä siitä, että veronalennukset parantaisivat työllisyysastetta. Tämä saattaa päteä joissakin taloustieteen teorioissa mutta ei käytännössä, Junka arvostelee.

Kehyksen perusteella voidaankin päätellä, ettei jatkuva suurtyöttömyys ole hallitukselle ongelma. Jos näin olisi, pitäisi sen hoitamiseen panostaa huomattavasti enemmän. Hallituksen ennustama 2,5-3% talouskasvuvauhti mahdollistaisi myös järeämmät keinot.

Kuntien taloudet vaikeuksissa

Kuntaliitonvaratoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kommentoi tuoreeltaan hallituksen budjettikehysratkaisua Espoossa pidetyssä Kunta-valtio -foorumissa. Kietäväisen mukaan kehysratkaisu ei ainakaan kevennä kuntatalouden ongelmia.

– Kuntatalous on valtion ja Kuntaliiton yhteisen arvion perusteella lähivuodet suurissa vaikeuksissa, summaa Kietäväinen tilanteen.

Valtion ja kuntien kustannusten jakoa korjaavia summia ollaan tällä hallituskaudella jättämässä tilittämättä 194 miljoonaa euroa vähemmän kuin alunperin luvattiin. Myös kuntien valtionosuuksien tarkistuksista leikataan jatkossakin 25%. Tämän lisäksi kansallisen terveyshankkeen eli käytännössä hoitotakuun lisärahoituksesta supistetaan 25 miljoonaa euroa.

Leikkauksilla hallitus yrittää patistaa myös kuntia nostamaan tuottavuutta ja tehostamaan kustannuksissa. Keinot kuulostavat ikävän tutuilta: keskittämistä, ulkoistamista, ostopalveluja, tilaaja-tuottaja -mallia.

Kohti managerivaltiota

Eräs silmiinpistävä piirre uudessa budjettikehyksessä on valtion vähäinen rooli taloudellisena toimijana.

– Julkisen sektorin menot eivät nouse suhteessa tuloihin. Valtio ei siis myöskään aktiivisesti pyri ohjaamaan talouden kehitystä, Teuvo Junka toteaa. Takavuosien keynesläisestä aktiivisesta suhdannepolitiikasta ei enää ole tietoakaan.

Tutkijan näkökulmasta kehys on pettymys.

– Hallitus ei yritäkään kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa, Junka summaa. Kehyksen takaa on löydettävissä uusliberalistinen talousohjelma, jossa valtio toimii managerin roolissa ja on pikku hiljaa itse luopumassa palvelujen tuottamisesta.

Euroopan unioni patistaa jäsenmaitaan pitämään valtionbudjetin alijäämän pienenä. Suomessa hallitus on ottanut EU:n tavoitteet tosissaan. Tämä on merkinnyt malttia valtion menojen lisäämisessä ja kansallisen talouden elvyttämisessä. Samaten valtion velkaantumisaste pysyy jatkossa matalana. Jungan mielestä valtion velanhoidosta voitaisiin hyvin tinkiä ja keskittyä ennemmin kotimaan talouden elvyttämiseen.