Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali

    Murhenäytelmä on yhteinen

    Arkiston arkiston artikkeli
    31.12.2004 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: (ES)

    Lähihistorian pahin luonnonkatastrofi on murheellinen tosiasia. Merenalaisen maanjäristyksen viime sunnuntaina synnyttämien jättimäisten hyökyaaltojen surmaamien ihmisten määrä Intian valtameren rannikoilla Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa ja Intiassa on kasvanut sitä mukaa, kun pelastus- ja raivaustyöt ovat edenneet. Synkimpien arvioiden mukaan kuolonuhreja saattaa olla jopa paljon yli 100 000. Miljoonat, pääosin köyhien alueiden ihmiset ovat lisäksi loukkaantuneet ja menettäneet kotinsa ja kaiken omaisuutensa.

    Taloudelliset menetykset nousevat moniin miljardeihin euroihin. Talot, tiet, puhelinyhteydet ja muu infrastruktuuri ovat tuhoutuneet maailman köyhimpiin kuuluvilta laajoilta alueilta.

    Ja katastrofi voi vielä laajeta. YK on varoittanut nopeasti leviävistä kulkutaudeista katastrofialueilla, jos terveydenhuoltojärjestelmää ei saada toimimaan riittävän tehokkaasti.

    Katastrofialueiden lomakohteissa oli valtava määrä ulkomaisia turisteja, myös suomalaisia. Huoli heidän kohtalostaan oli ja on ymmärrettävä kunhan samalla muistetaan, että suurimman onnettomuuden uhreiksi ovat joutuneet alueiden köyhät ihmiset.

    Tuhansien turistien arvioidaan kuolleen. Koska satoja suomalaisiakin on edelleen kateissa, suomalaisuhrienkin määrän pelätään nousevan suureksi. Voidaan vain toivoa, että uhrien määrä jää mahdollisimman pieneksi, että kadonneista ainakin suurin osa löydetään elävinä tai kuolleina ja että eloon jääneiden evakuointi ja hoito sujuvat ripeästi.

    Kansainvälinen Punainen Risti on vedonnut ympäri maailmaa avun saamiseksi katastrofialueille. Vetoomukseen on kaikkien hyvän tahdon ihmisten syytä vastata. Nyt tarvitaan solidaarisuutta niille, jotka ovat menettäneet kaiken.

    Katastrofi osoittaa jälleen kerran, että maailma tarvitsee ennen kaikkea tehokasta YK:n johtamaa siviilikriisinhallintaa, ei kriisinhallinnan kaapuun puettuja taistelujoukkoja.

    Kansainvälisen median ja sen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan nyt tapahtunut oli hirvittävä, mutta pitkälti vältettävissä ollut murhenäytelmä. Maanjäristyksiä ja hyökyaaltoja, tsunameja, voidaan ennakoida omilla mittauslaitteillaan. Vaikka maanjäristyksiä on vaikea ennustaa, nyt tapahtuneen katastrofin laajuutta olisi voitu merkittävästi vähentää, jos varoitusjärjestelmä olisi toiminut, jos varoitus olisi annettu heti ja jos hätäapuun olisi varauduttu.

    Nyt tiedetään, että USA:n armeijalle ja ulkoministeriölle oli annettu ennakkovaroitus katastrofista. Intian valtamerellä Diego Garcian saarella sijaitsevalle USA:n laivastotukikohdalle oli ilmoitettu siitä. Miksi varoitusta ei välitetty edelleen uhan alaisille maille?

    Vastaisen varalta varotoimia on välttämätöntä tehostaa.

    Yksi tapahtuneen katastrofin esiin nostama vaatimus liittyy luonnonilmiöiden manipulointiin ja käyttämiseen sodankäynnin välineinä. Viimeaikaisten tieteellisen todisteiden mukaan esimerkiksi USA:n HAARP-ohjelma (High-frequency Active Auroral Research Program) on täysin toimintavalmis ja sen avulla voidaan keinotekoisesti ”laukaista” tulvia, kuivuutta, pyörremyrskyjä ja maanjäristyksiä. Sotilaallisesta näkökulmasta HAARP on joukkotuhoase. YK:n tulisikin ottaa kysymys ”ympäristösodankäynnistä” käsittelyyn siinä kuin kasvihuonekaasujen ilmastovaikutuksetkin ja kieltää sen kehittely. ”Luonnollisissa” luonnonkatastrofeissa on ihmiskunnalle enemmän kuin tarpeeksi vitsausta.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Jättikettujen ylijalostus näkyy uusissa kuvissa suomalaisilta turkistarhoilta, joissa eläinten hyvinvointi on vakavasti heikentynyt. Kuva Project 1882
    Kotimaa
    5.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eläinjärjestöt vaativat turkistarhauksen kieltoa

    Suomalaisilta turkistarhoilta julkaistut uudet kuvat ja videot osoittavat, että sairaalloisen suuriksi jalostettujen jättikettujen kasvatus jatkuu edelleen, vaikka turkisala lupa

    Budjettiriihen päätökset kiristävät hyvinvointialueiden ja kuntien taloutta, arvioivat useat vasemmistolaiset toimijat. Kuva Ypsilon CCO 0.0
    Politiikka
    4.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miten budjetti 2027 vaikuttaa hyvinvointialueisiin ja sote‑palveluihin?

    Liuosmenetelmällä valmistettu polaritonilaser haastaa kalliit tuotantotavat. Kuva Mikael Nyberg
    Tutkimus
    1.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Turun yliopiston tutkijat loivat uuden energiatehokkaan laserin

    Puolukat kypsyvät Helsingissä 30.8.2026 Kuva Emma Grönqvist
    Kotimaa
    31.8.2026
    Petra Packalén

    Vetoomus puolukan poimimisen puolesta

    Old Couple
    Uutiset
    31.8.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Hoitajapula pahenee säästötoimien vuoksi

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 045 7839 4289
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    petra.packalen@tiedonantaja.fi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!