Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Murhenäytelmä on yhteinen

    Arkiston arkiston artikkeli
    31.12.2004 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: (ES)

    Lähihistorian pahin luonnonkatastrofi on murheellinen tosiasia. Merenalaisen maanjäristyksen viime sunnuntaina synnyttämien jättimäisten hyökyaaltojen surmaamien ihmisten määrä Intian valtameren rannikoilla Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa ja Intiassa on kasvanut sitä mukaa, kun pelastus- ja raivaustyöt ovat edenneet. Synkimpien arvioiden mukaan kuolonuhreja saattaa olla jopa paljon yli 100 000. Miljoonat, pääosin köyhien alueiden ihmiset ovat lisäksi loukkaantuneet ja menettäneet kotinsa ja kaiken omaisuutensa.

    Taloudelliset menetykset nousevat moniin miljardeihin euroihin. Talot, tiet, puhelinyhteydet ja muu infrastruktuuri ovat tuhoutuneet maailman köyhimpiin kuuluvilta laajoilta alueilta.

    Ja katastrofi voi vielä laajeta. YK on varoittanut nopeasti leviävistä kulkutaudeista katastrofialueilla, jos terveydenhuoltojärjestelmää ei saada toimimaan riittävän tehokkaasti.

    Katastrofialueiden lomakohteissa oli valtava määrä ulkomaisia turisteja, myös suomalaisia. Huoli heidän kohtalostaan oli ja on ymmärrettävä kunhan samalla muistetaan, että suurimman onnettomuuden uhreiksi ovat joutuneet alueiden köyhät ihmiset.

    Tuhansien turistien arvioidaan kuolleen. Koska satoja suomalaisiakin on edelleen kateissa, suomalaisuhrienkin määrän pelätään nousevan suureksi. Voidaan vain toivoa, että uhrien määrä jää mahdollisimman pieneksi, että kadonneista ainakin suurin osa löydetään elävinä tai kuolleina ja että eloon jääneiden evakuointi ja hoito sujuvat ripeästi.

    Kansainvälinen Punainen Risti on vedonnut ympäri maailmaa avun saamiseksi katastrofialueille. Vetoomukseen on kaikkien hyvän tahdon ihmisten syytä vastata. Nyt tarvitaan solidaarisuutta niille, jotka ovat menettäneet kaiken.

    Katastrofi osoittaa jälleen kerran, että maailma tarvitsee ennen kaikkea tehokasta YK:n johtamaa siviilikriisinhallintaa, ei kriisinhallinnan kaapuun puettuja taistelujoukkoja.

    Kansainvälisen median ja sen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan nyt tapahtunut oli hirvittävä, mutta pitkälti vältettävissä ollut murhenäytelmä. Maanjäristyksiä ja hyökyaaltoja, tsunameja, voidaan ennakoida omilla mittauslaitteillaan. Vaikka maanjäristyksiä on vaikea ennustaa, nyt tapahtuneen katastrofin laajuutta olisi voitu merkittävästi vähentää, jos varoitusjärjestelmä olisi toiminut, jos varoitus olisi annettu heti ja jos hätäapuun olisi varauduttu.

    Nyt tiedetään, että USA:n armeijalle ja ulkoministeriölle oli annettu ennakkovaroitus katastrofista. Intian valtamerellä Diego Garcian saarella sijaitsevalle USA:n laivastotukikohdalle oli ilmoitettu siitä. Miksi varoitusta ei välitetty edelleen uhan alaisille maille?

    Vastaisen varalta varotoimia on välttämätöntä tehostaa.

    Yksi tapahtuneen katastrofin esiin nostama vaatimus liittyy luonnonilmiöiden manipulointiin ja käyttämiseen sodankäynnin välineinä. Viimeaikaisten tieteellisen todisteiden mukaan esimerkiksi USA:n HAARP-ohjelma (High-frequency Active Auroral Research Program) on täysin toimintavalmis ja sen avulla voidaan keinotekoisesti ”laukaista” tulvia, kuivuutta, pyörremyrskyjä ja maanjäristyksiä. Sotilaallisesta näkökulmasta HAARP on joukkotuhoase. YK:n tulisikin ottaa kysymys ”ympäristösodankäynnistä” käsittelyyn siinä kuin kasvihuonekaasujen ilmastovaikutuksetkin ja kieltää sen kehittely. ”Luonnollisissa” luonnonkatastrofeissa on ihmiskunnalle enemmän kuin tarpeeksi vitsausta.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    kuva super
    Politiikka
    15.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Hoitajien irtisanomiset murentavat asiakasturvallisuutta

    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer nostaa jälleen esiin vakavan huolen vanhustenhoidon tilasta. Liiton puheenjohtaja Päivi Inberg arvostelee järjestön tiedotteessa (12.

    Uusi selvitys perustuu keväällä 2025 aloitettuun laajaan kartoitukseen huoltovarmuuskriittisten yritysten kyberuhkiin varautumisesta. Kuva CSIRO CCO 3.0
    Uutiset
    14.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kyberkypsyys junnaa – tuore selvitys varoittaa hitaasta teknologiasta

    Aalto yliopiston tutkimus paljastaa, miten verkon käyttö kietoutuu stressiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Kuva Tony Webster CCO 4.0
    Tutkimus
    13.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Some väsyttää, uutiset yllättäen helpottavat – näin netti vaikuttaa mieleen

    Kurdistanin työväen kommunistisen puolueen Suomen osaston puheenjohtaja Ibrahim Hussein KUVA IH
    Mielipiteet
    12.1.2026
    Ibrahim Hussein

    Vapauden puolustajat eivät voi vaieta poliittisen islamin väkivallasta

    EVAn mukaan suomalaiset tunnistavat EUn merkityksen, mutta suhtautuvat taloudellisen vastuun laajentamiseen aiempaa epäluuloisemmin. Kuva Globetrotter19 CCO 3.0
    Politiikka
    12.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n yhteisvelka kohtaa kasvavaa epäluuloa – tutkimus paljastaa poliittisen eliitin etääntymisen kansalaisista

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!