Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Intellektuellit ja ontuvat kamelit eivät tee vallankumousta

    Arkiston arkiston artikkeli
    26.11.2004 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: ARTO TUOMINEN

    Jonas Hassen Khemiri kohahdutti ruotsalaista yhteiskuntaa ja kirjallisia piirejä viime vuonna ilmestyneellä esikoiskirjallaan Ett öga rött. Tukholmassa 1978 syntyneen Khemirin kirja herätti huomiota ennen kaikkea erikoisella kielellään.

    Khemiri oli kirjoittanut teoksensa niin sanotulla Rinkeby-ruotsilla. (Rinkeby:maahanmuuttajien asuttama suuri lähiö Tukholmassa)

    Khemiri ei ollut piitannut tuon taivaallista ruotsin kielen kieliopista ja kirja sisälsi slangisanastoa, johon ei kirjallisissa piireissä oltu totuttu.

    Ett öga rött on vastikään kääntynyt suomeksi nimellä Ajatussulttaani. Outi Mennan suomennos on sinänsä hyvä, mutta kirjaa lukiessa tuntuu kuin Menna olisi pyrkinyt työssään liiankin sovinnaiseen ja sileään suomennokseen.

    Ajatussulttaani on Tukholmassa asuvan tarkkisluokkalaisen, Halimin, kertomus elämästään, siirtolaisuudestaan ja ulkopuolisuudestaan. Se on kuvaus omaa identiteettiään etsivän maahanmuuttajan ristiriitaisista tunteista ja taistelusta matkalla kansankodin hyväksytyksi jäseneksi. Ristiriitoja aiheuttavat ympäröivän yhteiskunnan lisäksi myös oman perheen jäsenet, ennen kaikkea isä.

    o o o

    Isä kysyy mistä Halimin taistelussa on kysymys, sillä hänen mukaansa mitään taistelua ei ole olemassakaan. Isän mielestä Jasser Arafatkin on ollut tunari, jota ilman palestiinalaisilla olisi ollut oma valtio jo 20 vuotta aiemmin. On luonnollista että Halim edustaa päinvastaista kantaa. Isä myöntää olevansa petturi, mutta ihmettelee samalla, kumpi heistä on epäaito.

    Sekatavarakauppaa Tukholman Söderissä pitävän isän mukaan on vain yksi tapa muuttaa asioita: raha. Isä on intellektuelli, eräänlainen kameleontti, joka vaihtaa ympäristöä ja sopeutuu. Mutta Halimin mielestä intellektuellit ja ontuvat kamelit eivät tee vallankumousta.

    Halim kokee olevansa ”vallankumousmutis”, joka voisi paskantaa esityslistojen ja koko demokratian päälle. Ruotsalaisen yhteiskunnan integraatiopolitiikka saa Halimilta jyrkän tuomion. Ja kun koulussa jatkuvasti kiusataan, on Halim oppinut antamaan takaisin samalla mitalla, joskus vähän suuremmallakin.

    Ysiluokkalainen Halim, joka itse asiassa on Jonas Khemirin alter ego, kyllästyy olemaan ”vandaalimutis” jona valtaväestö hänet näkee, ja on päättänyt sivistää itseään. Sivistystehtävässä auttaa Dalanda, joka tietää kaiken arabien historiasta.

    Dalanda, joka on keskeinen henkilö Halimin tietoisuuden heräämisessä, opettaa hänelle, että arabeilla on ollut maailman parhaat filosofit, nerokkaimmat matemaatikot ja uljaimmat soturit. Mutta miksi arabiaksi kirjoittavista kirjailijoista vain Naguib Mahfouzia on käännetty ruotsiksi? ihmettelee Halim.

    Halim huomaa hyvin pian, että mies ilman kieltä on kuin kameli ilman kyttyrää. Toisin sanoen on opittava puhumaan hyvin ja kirjoittamaan sujuvasti, ennen kuin voi haastaa valtakulttuurin. Niinpä Halim alkaakin kirjoittaa päiväkirjaa omista tuntemuksistaan ja kansankodin ilmiöistä. Hän haluaa samanlaiseksi kirjailijaksi kuin Mahfouz. Ja ennen kaikkea ajatussulttaaniksi, sillä ajatussulttaanit näkevät valheiden läpi, eikä valtaväestö voi heitä höynäyttää.

    Ajatussulttaani-kirjassa muutokset ovat mahdollisia, lopulta nuoresta kapinallisesta tulee hiukan pehmeämpi, kapinallisuus ei ole enää ainoastaan vandalismia vaan yhteiskuntakriittisyyttä joka lähtee oman kulttuurin arvostamisesta. Halim alkaa yhä enemmän muistuttaa Hammurabia, joka norsujensa kanssa peittosi roomalaiset mennen tullen.

    Mutta yksi elämän tärkeimmistä sanoista on kärsivällisyys. On opittava siihen, että osa elämästä on aina odottamista.

    o o o

    Halim puuttuu moniin havaitsemiinsa epäkohtiin. Arabiantuntien lopettaminen koulussa ei ole oikein. Ajatussulttaanista tulee neuvottelun mestari, joka saa ympäristönsä huomaamaan, että kotikielen opetuksen kieltäminen ei ole kenellekään hyväksi. Hän ei aio luopua kamppailusta parempien elämänolojen ja arvostetumman yhteiskunnalliseen statuksen puolesta.

    Halimin perheeseen kuuluu myös Nourdine, isän ystävä ja näyttelijä, joka haaveilee menestyksestä näyttämöllä. Mutta mistä rooleja maahanmuuttajalle? Voisiko ajatussulttaani-Halim auttaa asiassa, sillä vuodet työttömänä ovat näivettämässä Nourdinen kuin mädän hedelmän. Voisiko Halim, joka unelmoi myös ”maailman parhaan rauhanneuvottelijan” -työstä, onnistua kampeamaan Nourdinen näyttämölle.

    Jonas Khemiri ei suuresta kohusta huolimatta ole Ruotsin ainoa maahanmuuttajakirjailija. Kymmenet eri puolilta maailmaa saapuneet maahanmuuttajat ovat ennen Khemiriä ylittäneet julkaisukynnyksen Ruotsissa. Tosin useat aluksi omalla äidinkielellään.

    Jää nähtäväksi koska Suomessa nousee esille enemmän maahanmuuttajataustaisia kirjailijoita. Myös sellaisia, jotka kirjoittavat suomeksi, vaikka Jakomäki-suomeksi.

    Jonas Hassen Khemiri: Ajatussulttaani. Suomennos Outi Menna. Johnny Kniga 2004, sivuja 253, 29 euroa.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    kuva super
    Politiikka
    15.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Hoitajien irtisanomiset murentavat asiakasturvallisuutta

    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer nostaa jälleen esiin vakavan huolen vanhustenhoidon tilasta. Liiton puheenjohtaja Päivi Inberg arvostelee järjestön tiedotteessa (12.

    Uusi selvitys perustuu keväällä 2025 aloitettuun laajaan kartoitukseen huoltovarmuuskriittisten yritysten kyberuhkiin varautumisesta. Kuva CSIRO CCO 3.0
    Uutiset
    14.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kyberkypsyys junnaa – tuore selvitys varoittaa hitaasta teknologiasta

    Aalto yliopiston tutkimus paljastaa, miten verkon käyttö kietoutuu stressiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Kuva Tony Webster CCO 4.0
    Tutkimus
    13.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Some väsyttää, uutiset yllättäen helpottavat – näin netti vaikuttaa mieleen

    Kurdistanin työväen kommunistisen puolueen Suomen osaston puheenjohtaja Ibrahim Hussein KUVA IH
    Mielipiteet
    12.1.2026
    Ibrahim Hussein

    Vapauden puolustajat eivät voi vaieta poliittisen islamin väkivallasta

    EVAn mukaan suomalaiset tunnistavat EUn merkityksen, mutta suhtautuvat taloudellisen vastuun laajentamiseen aiempaa epäluuloisemmin. Kuva Globetrotter19 CCO 3.0
    Politiikka
    12.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n yhteisvelka kohtaa kasvavaa epäluuloa – tutkimus paljastaa poliittisen eliitin etääntymisen kansalaisista

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!