EI Natolle, EI militarismille

Alkuperäinen kirjoittaja: Erkki Susi

USA:han tehdyt terrori-iskut sekä käynnissä olevan
murroksen vaikutukset Naton, EU:n ja Suomen politiikkaan veivät odotetusti
päähuomion viime lauantaina Helsingissä järjestetyssä
kansalaisfoorumissa. Terrori-iskut sekä niiden jälkeiset USA:n,
Naton ja EU:n päätökset korostavat välttämättömyyttä
pitää Suomi erossa Natosta, USA:n voimapolitiikasta, Naton varaan
rakennettavasta EU:n armeijasta ja militarismista, oli kansalaisfoorumin
keskustelujen yleinen johtopäätös.

Näitä asioita puitiin erityisesti foorumin työryhmässä,
jonka aiheena oli Euroopan ja EU:n suhde ulkopuoliseen maailmaan. Muissa
työryhmissä pohdittiin demokratiaa, perusoikeuksia ja ympäristökysymyksiä
Euroopassa.

Kansalaisten Eurooppa -foorumi pidettiin päivää sen
jälkeen, kun Lipposen hallitus kuuli anniltaan laihaksi jääneessä
tilaisuudessa valikoituja kansalaisjärjestöjä EU:n tulevaisuutta
koskevista kysymyksistä.

Suomen hallituksen irtisanouduttava kostoiskuista

– Terrori-isku on rikos, jolle ei ole mitään oikeutusta.
Siihen ei kuitenkaan pidä vastata uusilla valtiollisilla terroriteoilla.
Kuten ennenkin, terrorismi on taas kerran voimistamassa oikeistolaista kovaa
linjaa, militarismia, poliisivaltaa, muukalaisvihaa ja alistamista, muistutti
SKP:n puheenjohtaja

Yrjö Hakanen

työryhmässä
käyttämässään puheenvuorossa.

– On selvää, että sotilaalliset kostoiskut eivät
lopeta terrorismia. Ne toistavat terrorismin logiikkaa murhaamalla viattomia
siviilejä ja syyllistämällä jopa kokonaisia kansoja.
USA:n hallinto itse syyllistyy jatkuvasti rikoksiin kansainvälistä
oikeutta vastaan, kuten Jugoslavian, Irakin ja Sudanin pommitukset, Israelin
miehityshallinnon aseistaminen, ABM-sopimuksen rikkominen ja Kuuban saarto
osoittavat.

– Nykyisessä ilmapiirissä on tärkeä nostaa esiin
vaihtoehto koston ja väkivallan kierteelle, joka uhkaa johtaa vain
yhä pahempaan. Suomen hallituksen pitäisikin irtisanoutua USA:n
ja Naton sotilaallisen koston ja voiman politiikasta, eikä tukea sitä.

Nato-jäsenyys toisi turvattomuutta

Keskustelussa kiinnitettiin huomiota Natossa käyttöön
otettuun 5. artiklaan ja muistutettiin, että jos Suomi kuuluisi Natoon,
se olisi velvollinen osallistumaan USA:n vastaterroritoimiin ja maailmanlaajuiseen
voimapolitiikkaan. Koston kierteen vastustaminen yhdistää laajasti
suomalaisia, siksi USA:ta ja Natoa ja niiden toimiin mukaan vetämistä
pelätään. Jos Suomi vedettäisiin tällaisen selkkauksen
osapuoleksi, miksi olisimme sen suojatumpia kuin Manhattaninkaan asukkaat?
Nato-jäsenyys ei tuo turvallisuutta vaan turvattomuutta. Tilanne korostaa
tarvetta pysyä erossa Natosta.

Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys ei koskisi vain Suomea, vaan muuttaisi
koko lähialueen turvallisuuspoliittista tilannetta ja toisi ydinaseiden
uhan lähelle Suomen rajoja.

USA:n ja Naton terrorisminvastaista toimintaa käytetään
myös perusteena militarisoimiselle ja demokratian kaventamiselle, vaikka
juuri militarisoiminen ja demokratian puute ovat ongelmien keskeisiä
perussyitä.

Natoon meno merkitsisi myös lisää asevarustelua, ja siihen
laitettavat rahat olisivat pois esimerkiksi sosiaaliturvasta.

Suomen liittoutumattomuus kansainvälisesti tärkeää

EU:n johtajien 14.9. antamaa yhteistä julistusta arvosteltiin kovin
sanoin. Muun muassa presidentti

Tarja Halosen

ja pääministeri

Paavo Lipposen

allekirjoittamassa julistuksessa vakuutettiin EU-maiden
täyttä solidaarisuutta USA:n julistamalle terrorisminvastaiselle
sodalle samalla kun USA:n kehuttiin ”unionin tavoin osallistuvan paremman
maailman rakentamiseen”. Julistusta luonnehdittiin muun muassa euroedustaja

Esko Seppäsen

ja eräiden muiden puheenvuoroissa Suomen
johdon poliittiseksi tueksi ja avoimeksi valtakirjaksi USA:lle.

Yrjö Hakasen mukaan Suomen liittoutumattomuus on kansainvälisesti
tärkeä tekijä. Se on yksi vastaus kysymykseen, onko olemassa
kansainvälisiä toimijoita, jotka edustavat muuta kuin voimapolitiikkaa.
Hän korosti, että vaikka Suomi on jo tiiviisti kytköksissä
Natoon, nykyisellä kytkennällä ja jäsenyydellä
on ero esimerkiksi vastuun suhteen. Toisenlainen rooli mahdollistaa toisenlaisen
menettelyn.

Taistelu luonnonvaroista

Keskustelun kulussa puhuttiin myös tiedonvälityksestä
ja valtatiedotuksen tavasta kuvata yksipuolisesti tapahtumia. Alustavan
puheenvuoron käytti

Olli Tammilehto,

joka on laatinut artikkelin
Kosovon sodan taustatekijöistä. Niistä yksi on USA:n todellinen
rooli albaanien ja slaavien konfliktina esitellyssä sodassa ja toinen
alueen luonnonvarojen kiinnostavuus sekä taistelu niiden hallinnasta.
Tähän liittyvät myös suunnitelmat öljyputken vetämisestä
Adrianmerelle. Jos Suomi on Natossa, se joutuu mukaan näihin USA:n
hankkeisiin.

Esko Seppänen muistutti, että myös EU:n militarisoimisessa
ja euroarmeijassa on kyse luonnonvarojen saannin turvaamisesta. Euroarmeijaa
voidaan käyttää tuhansien kilometrien päässä
unionin alueelta ilman YK:n mandaattia etnisten ryhmien ristiriidoissa ja
taistelussa maapallon vähenevistä luonnonvaroista.

Koko EU:n armeijaa rakennetaan strategisessa mielessä Naton varaan.
Kyse on saman kolikon kahdesta eri puolesta, Yrjö Hakanen huomautti.

Keskustelussa arvosteltiin valtatiedotuksen tapaa hämärtää
käsitteitä. Natosta alettiin Jugoslavian pommitusten alkaessa
käyttää käsitettä ”kansainvälinen yhteisö”.
Nyt yhä useammin ”kansainvälisinä yhteisöinä”
luetellaan rinnakkain toisaalta todelliset kansainväliset yhteisöt
YK ja Etyj, toisaalta EU ja jopa Nato.

Toimintaan Nato-jäsenyyttä vastaan

Keskustelussa todettiin, että toiminta rauhan ja liittoutumattomuuden
puolesta Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan on keskeinen tehtävä.
Esko Seppäsen mukaan kansanedustajiin ei voi panna mitään
toivoa. Kansanedustajien äänestyskäyttäytymiseen ei
vaikuta mikään muu kuin pelko oman paikan menettämisestä.
Siksi on nostettava Nato-jäsenyyden vastainen kansalaisliike.

Yrjö Hakasen mukaan ns. hiljainen enemmistö vastustaa Nato-jäsenyyttä,
mutta sen liikkeellelähdössä on pidäkkeitä, jotka
liittyvät pessimistisiin arvioihin vaikuttamismahdollisuuksista. On
saatava ihmiset laajasti näkemään, että asiaan voidaan
vaikuttaa, että ympäröivästä asevaraisesta logiikasta
poikkeavalla tavalla voidaan toimia ja että Suomen liittoutumattomuudella
ja rauhanpolitiikan perinteellä voi olla ajankohtainen merkitys.

Foorumin yleiskeskustelussa käytiin keskustelua siitä, onko
liittoutumattomuus tai puolueettomuus vanhanaikaista maailman muututtua
ja globalisaation tultua kansallisvaltioiden tilalle, mistä seuraisi,
että Suomen ei kannattaisi vastustaa liittoutumista. Samoin pohdittiin
kotimaassa ja lähipiirissä toimimisen suhdetta osallistumiseen
kansainvälisiin mielenosoituksiin. Voitolle pääsi ajatus
liittoutumattomuuden puolustamisesta sekä kotimaisen ja kansainvälisen
toiminnan yhdistämisestä.

WTO-neuvottelut

Tärkeäksi EU:n suhdetta ulkopuoliseen maailmaan koskevaksi
kysymykseksi todettiin keskustelussa pian alkavat WTO-neuvottelut. WTO-prosessi
liittyy tiiviisti globalisaatiokehitykseen ja sen tuomiin ongelmiin. Miten
kansalaisten ääni saadaan siinä kuulumaan, on olennainen
asia.

WTO-neuvotteluja pidettiin yhtenä esimerkkinä siitä, miten
Suomen hallitus on liittoutunut globaalin kapitalismin kanssa. Suurin osa
kansalaisjärjestöistä oli eduskunnan suuren valiokunnan järjestämssä
kuulemistilaisuudessa sitä mieltä, että aikoinaan Seattlen
kokousta varten EU:ssa sovittu mandaatti WTO-neuvotteluihin ei enää
voi olla lähtökohtana. Mutta heti seuraavana päivänä
pidetyssä EU:n ulkomaankauppaministerien kokouksessa

Kimmo Sasi

hyväksyi Suomen hallituksen edustajana päätöksen,
jonka mukaan EU:n entinen yhteinen linja ja mandaatti ovat edelleen sellaisenaan
voimassa.

– Tässä on kyse tärkeistä, jokaisen kansalaisen
elämään vaikuttavista ratkaisuista. WTO:n palvelusopimuksen
ulottaminen koskemaan julkisia palveluja tarkoittaa lisää kilpailuttamista
ja yksityistämistä, jonka seurauksena raha ratkaisee entistä
enemmän sen, ketä palvellaan, ja työntekijöiden turvattomuus
lisääntyy, Yrjö Hakanen muistutti.

Keskustelussa päätettiin rakentaa WTO-kokouksen vastatoimista
9.-10. marraskuuta tapahtuma, joka kokoaa mahdollisimman laajasti globalisaatiokriittisiä
kansalaisliikkeitä, ay-väkeä, maaseudun tulevaisuudesta huolta
kantavia sekä tutkijoita ja taiteilijoita.

Nyt pidetyn kaltaisten kansalaisfoorumien järjestämistä
eri puolilla Suomea pidettiin keskustelussa tarpeellisena. Seuraava foorumi
Helsingissä on tarkoitus järjestää viimeistään
ensi vuodenvaihteen jälkeen.