Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Nato aiheutti Jugoslaviassa hirvittävät ympäristötuhot

    Arkiston arkiston artikkeli
    1.1.2000 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Erkki Susi


    * Euroopan laajuinen kohu Naton Jugoslavian vastaisessa sodassa ja
    jo aiemmin Bosniassa käyttämistä uraaniammuksista on opettavainen.
    Asiantuntijat ja kriittiset mediat ovat yrittäneet levittää
    tietoa köyhdytettyä uraania sisältävien ammusten vaarallisuudesta
    jo pitkään. Valtajulkisuuteen tieto ei ole kuitenkaan päässyt.
    Vasta kun Kosovossa palvelleiden länsieurooppalaisten sotilaiden epäillään
    sairastuneen ja kuolleen altistuttuaan köyhdytetylle uraanille, Länsi-Euroopassa
    on noussut kohu, joka on murtautunut myös valtamediaan. Samalla on
    ollut myös pakko mainita, että uraaniammukset ovat vain osa Naton
    hyökkäyssodan aiheuttamista ympäristö- ja terveystuhoista.


    * Kosovon ja muun Jugoslavian asukkaat joutuvat elämään
    loppuelämänsä myrkytetyn ympäristön keskellä.
    Se ei ole valtamediaa kiinnostanut. Naton sotaa täysin rinnoin tukenut
    valtamedia osoittautui haavoittuvaksi vasta, kun kyse on ”omista pojista”.


    * Uraanikohu on kiusallisella tavalla nostanut uudelleen esiin Naton
    kaikinpuolisesti rikollisen sodan Jugoslaviaa vastaan juuri, kun länsi
    on juhlinut Serbiassa tapahtuneita poliittisia muutoksia osoituksena sodan
    oikeutuksesta ja kannattavuudesta.


    Köyhdytetty uraani

    Köyhdytetty uraani (DU = depleted uranium) on ydinteollisuuden jätetuote,
    joka ei kelpaa energiantuottoon eikä pomminvalmistukseen. Koska se
    on hyvin raskasta, siitä valmistetaan ammuksia, jotka läpäisevät
    erityisen hyvin panssarin.

    Jokainen ammus sisältää 238 grammaa köyhdytettyä
    uraania. Se on matala-aktiivista jätettä. Osuessaan kohteeseen
    uraaniammus hajoaa. Osa uraanioksidihiukkasista on sumutekokoa, ja ne voivat
    joutua esimerkiksi hengityksen mukana keuhkoihin ja varastoitua keuhkojen
    ja veren kautta luukudokseen ja munuaisiin. Sopivassa säässä
    uraanioksidihiukkaset voivat kulkea jopa kymmeniä kilometrejä.

    Ammusmetallilla on myös suora säteilyvaikutus, jos sitä
    käsittelee tai sitä on esimerkiksi sirpaleina maaperässä.
    Altistuminen köyhdytetyn uraanin säteilylle vahingoittaa muun
    muassa verisoluja, keuhkoja, luita, keskushermostoa ja hormonitoimintaa.
    On myös mahdollista, että uraanioksidia kulkeutuu ihmisiin ruuan
    tai juoman mukana maaperästä.

    Ympäristöön levittyvän aineen puoliintumisaika on
    4,5 miljardia vuotta, joten aurinko ehtii sammua ennen kuin esimerkiksi
    Kosovon luonto tulee vaarattomaksi DU:n suhteen.


    Persianlahden sota

    USA:n johtama liittokunta käytti Persianlahden sodassa noin 359
    000 tonnia köyhdytettyä uraania. Samalla se pyrki mahdollisimman
    pitkään salaamaan sen käytön.

    USA:n puolustusministeriön arvion mukaan taistelukentille jäi
    vähintään 40 tonnia DU:ta. Sen radioaktiivisuuden leviämistä
    on mahdotonta estää. Ydintutkija Leonard Dietzin mukaan radiaktiivisuuden
    siivoaminen Persianlahden alueelta olisi suunnattoman kallista, mikäli
    se yleensä on mahdollista.

    Irak oli DU-aseiden koekenttä. Kansainvälinen lääkärijärjestö
    ydinsotaa vastaan arvioi, että uraaniammukset ovat keskeisesti syynä
    siihen, että Irakissa ovat sikiövauriot moninkertaistuneet. Sen
    lisäksi epämuodostuneiden lasten määrä on kolminkertaistunut
    ja leukemiatapaukset ovat lisääntyneet 600-prosenttisesti. Myös
    Persianlahden sodassa palvelleen noin 80 000 sotilaan sairastumisten erilaisiin
    sairauksiin hermostohäiriöistä hedelmättömyyteen
    ja epämuodostumiin on arvioitu johtuvan ainakin osittain DU:sta.

    Asiaan tietenkin kuuluu, että USA kiisti joulukuussa 1998 Irakin
    väitteen lasten syöpätapausten dramaattisen kasvun ja DU-ammusten
    välisestä yhteydestä ”perusteettomana”. ”Perusteettomana”
    on pidetty myös väitettä sotilaiden Gulf war -oireyhtymän
    liittymisestä DU:hun.

    Seuraavaksi Nato käytti uraaniammuksia Bosnian sodassa. Sodan päätösvaiheessa
    1995 Nato ampui yli 10 000 DU-ammusta. Myös Bosnian väestön
    ja Bosniassa palvelleiden sotilaiden keskuudessa on raportoitu sikiövaurioiden
    ja leukemiatapausten lisääntymisestä.


    Kosovon sota

    Naton Jugoslavian vastaisen hyökkäyksen alussa sotilasliitto
    leimasi tiedot uraaniammusten käytöstä ”tataari-ilmoituksiksi”.
    Myöhemmin Nato myönsi käyttävänsä Kosovossa
    köyhdytetyllä uraanilla päällystettyjä ammuksia.
    Nyttemmin Nato on tunnustanut ampuneensa Jugoslavian sodassa yli 30 000
    DU-ammusta.

    USA, Britannia ja Saksan ulkoministeriö väittivät kuitenkin
    lausunnoissaan uraaniammuksia vaarattomiksi ihmiselle ja luonnolle. Pekka
    Haaviston sodan päätyttyä johtaman YK:n tutkimusryhmän
    raportissa lähdettiin varovasti siitä, että ammusten aiheuttamat
    terveysriskit rajoittuvat ammusten osumiskohtiin ja paikalla olleisiin ihmisiin.
    Toisaalta työryhmä myönsi DU:n vaarallisuuden suosittamalla
    yksimielisesti, että alueet, joilla uraaniammuksia käytettiin,
    olisi merkittävä ja eristettävä.

    Nato kieltäytyi pitkään luovuttamasta YK:n työryhmälle
    ampumiensa uraaniammusten kohteita. Nyttemmin se on YK:n pääsihteerin
    Kofi Annanin vaatimuksesta ilmoittanut kaikkiaan 112 kohdetta. On aiheellisesti
    epäilty, ovatko siinä kaikki kohteet.

    DU-kohun vuodenvaihteessa paisuessa Euroopassa Naton tiedottaja kiisti
    kylmästi, että köyhdytetty uraani olisi yhteydessä Balkanilla
    palvelleiden sotilaiden kuolemiin.

    Nato päätti viime tiistaina vastoin Italian ehdotusta, ettei
    se luovu köyhdytettyä uraania sisältävien ammusten käytöstä.
    EU:n komissio määräsi työryhmän tutkimaan DU-ammusten
    mahdollisesti aiheuttamia terveysriskejä.


    Muut ympäristötuhot

    Kohu köyhdytetystä uraanista on peittänyt alleen sen,
    että Nato aiheutti myös muuten Jugoslaviassa hirvittävät
    ympäristötuhot, joiden vaikutukset ihmisten terveyteen kestävät
    pitkään.

    Tosin Helsingin Sanomat viittasi pääkirjoituksessaan 7.1.01
    tähän seikkaan hienosti kiertäen: ”Sotien jäljiltä
    Balkanilla samoin kuin Persianlahden seudulla on paljon ympäristövaurioita,
    joiden joukossa on varmasti uhkaavampia kuin köyhdytetty uraani.

    Suoremmin sanottuna Nato aiheutti Jugoslaviassa ympäristökatastrofin.
    Sota oli saksalaisen ympäristötutkijan Knut Krusewitzin luonnehtimaa
    ”hiljaista myrkkykaasusotaa”. ”Sitä ei toteutettu suoraan
    käyttämällä kemiallisia aseita, vaan välillisesti
    pommittamalla laitoksia ja tehtaita, joista tiedettiin, että niiden
    tuotantoprosessissa käytettiin vaarallisia aineita.”

    Naton pommituksissa tuhottiin 23 petrokemiallista tehdasta, öljynjalostamoa
    ja polttoainevarastoa sekä lisäksi 121 suurempaa tehdasta, jotka
    käyttivät tuotannossaan erilaisia kemiallisia ja terveyttä
    vaarantavia aineita. Tuhansia tonneja äärimmäisen myrkyllisiä
    kemiallisia aineita joutui siten Naton täsmäpommitusten tuloksena
    kontrollomattomasti ilmaan, maaperään ja vesistöihin.

    Pommitusten päästöjen voidaan perustellusti pelätä
    aiheuttavan vakavaa ja pitkään kestävää uhkaa ihmisten
    terveydelle ja alueen sekä koko Balkanin alueen ekologiselle järjestelmälle.

    Nato käytti sodassa myös rypälepommeja, jotka Geneven
    konventio kieltää, ja levitti viljelyskelpoiselle maalle ja pelloille
    kemikaaleja sadon tuhoamiseksi.

    Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin edustajan Steve Goosen
    mukaan ”rypälepommien sisältämillä pikkuammuksilla
    on korkea virheprosentti ja ne voivat jättää laajoille alueille
    suuret määrät räjähtämättömiä
    ammuksia, jotka voivat laueta kosketuksesta — niistä tulee tosiasiassa
    maamiinoja ja ne tappavat siviilejä vuosiakin konkfliktin päättymisen
    jälkeen”.


    Lähteitä ja lisätietoa:

    Pekka Visuri: Kosovon sota (Gaudeamus, 2000)

    Noam Chomsky: Uusi sotilaallinen humanismi. Kosovon opetukset (Like, 2000)

    Jarmo Laine: Toisenlainen totuus Kosovosta (Fenix-Kustannus Oy, 2000)

    Matti Rossi: Syntymättömät Naton uhreina Irakissa ja Jugoslaviassa
    (Tiedonantaja 11.6.1999)

    Jouko Jokisalo: Naton pommitukset aiheuttivat vakavaa ympäristötuhoa
    (Tiedonantaja 28.1.2000)


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Uusi selvitys perustuu keväällä 2025 aloitettuun laajaan kartoitukseen huoltovarmuuskriittisten yritysten kyberuhkiin varautumisesta. Kuva CSIRO CCO 3.0
    Uutiset
    14.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kyberkypsyys junnaa – tuore selvitys varoittaa hitaasta teknologiasta

    Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) tuore selvitys toimialojen kyberkypsyydestä piirtää kuvan Suomesta, jossa teknologinen murros kiihtyy, mutta yritysten kyberturvallisuuden kehitys e

    Aalto yliopiston tutkimus paljastaa, miten verkon käyttö kietoutuu stressiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Kuva Tony Webster CCO 4.0
    Tutkimus
    13.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Some väsyttää, uutiset yllättäen helpottavat – näin netti vaikuttaa mieleen

    Kurdistanin työväen kommunistisen puolueen Suomen osaston puheenjohtaja Ibrahim Hussein KUVA IH
    Mielipiteet
    12.1.2026
    Ibrahim Hussein

    Vapauden puolustajat eivät voi vaieta poliittisen islamin väkivallasta

    EVAn mukaan suomalaiset tunnistavat EUn merkityksen, mutta suhtautuvat taloudellisen vastuun laajentamiseen aiempaa epäluuloisemmin. Kuva Globetrotter19 CCO 3.0
    Politiikka
    12.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n yhteisvelka kohtaa kasvavaa epäluuloa – tutkimus paljastaa poliittisen eliitin etääntymisen kansalaisista

    Sitra alkaa rahoittaa puolustus ja turvallisuusalan hankkeita kuudessa kaupungissa ja kahdessa ammattikorkeakoulussa, Kuva Syced CCO 0
    Kotimaa
    11.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Suomi kiihdyttää militarisaatiota? Sitran rahoittama Define-verkosto laajenee koko maahan

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!