Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Jussi-työ parantaa väkivaltaisen miehen

    Arkiston arkiston artikkeli
    1.1.2000 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Arto Tuominen

    Tutkimuksen mukaan jopa 90.000 naista kokee vuosittain ruumiillista väkivaltaa
    parisuhteessa (Heiskanen&Piispa: Usko, toivo ja hakkaus; Til.keskus
    1998 ). Joka kolmas suomalainen nainen on joutunut elämänsä
    aikana miehen fyysisen väkivallan uhriksi.

    Turun Ensi- ja Turvakodissa Jussi-työtä tekevä diakoni
    Matti Pennanen ei ole sen paremmin tilasto- kuin tiedemieskään,
    eikä kommentoi lukuja. Hänen mukaansa kuitenkin ” me kaikki
    olemme jossain elämämme vaiheessa olleet tekemisissä perheväkivallan
    kanssa. Tekijöinä, uhreina, tai niin, että lähipiirissämme
    on perheväkivaltaa harjoittava mies.” Siksi yleistä perheväkivalta
    on. Miehen väkivallasta perhettään, naisia ja lapsia kohtaan
    Jussi-työssäkin on kyse.

    ”Jokaisessa perheessä mies vittuilee joskus ja nainen nalkuttaa”,
    tärskäyttää Pennanen värikkäästi. ”Väkivallasta
    kyse on kuitenkin vasta sitten, kun parisuhteen toinen osapuoli tai perheenjäsen
    pelkää”, jatkaa hän. Silloin tarvitaan apua.


    Jussi-projektista Jussi-työksi

    Vuonna 1994 startannut Jussi-projekti muuttui muutaman vuoden projektimaisuuden
    jälkeen vakinaisemmaksi Jussi-työksi, jota koordinoi Ensi- ja
    Turvakotien liitto. Toimintaa on Turun lisäksi Lahdessa, Helsingissä,
    Vantaalla ja Oulussa. Jussi-toiminta on tukea miehiltä miehille perheväkivaltakierteen
    katkaisemiseksi. Työllä on tarkoitus auttaa paitsi uhreja, naisia
    ja lapsia, myös miehiä itseään. Hekin kun ovat uhreja.
    Matti Pennanen painottaa kuitenkin työn lapsia suojelevaa luonnetta.
    Onhan hänen oma työnantajansa Turun Ensi- ja Turvakoti nimenomaan
    lastensuojelutyötä tekevä järjestö. Turussa etsitään
    parhaillaan toista työntekijää Pennasen aisapariksi Jussi-työhön.


    Keitä asiakkaina?

    Jo liki viisisataa väkivaltaista miestä on Turussa hakenut
    apua ongelmaansa. Määrä on vuosittain ollut kasvussa. Pennasen
    mielestä avun hakemisen kynnys on selvästi madaltunut. Perheväkivalta
    ei ole enää tabu, josta ei uskalleta puhua. Hän kiittää
    lehdistön roolia keskustelun avaajana.

    Pennasen luo hakeudutaan monia teitä. Joskus suosittajana ovat
    viranomaiset, mutta useimmiten kuitenkin oma perhe, vaimo ja joskus aikuistuva
    perheen nuori. Joka tapauksessa hoitoon tuleminen on vapaaehtoista ja lähtee
    miehestä itsestään.

    Kun lama oli pahimmillaan 1990-luvun alussa, oli Pennasen asiakaskunnassa
    paljon työttömiä. Tilanne on vähitellen tasoittunut
    ja nyt asiakkailla on yleensä työpaikka. Edelleen kuitenkin on
    mukana työttömiä, aivan tavallisia työmiehiä ja
    tietysti myös johtavassa asemassa olevia. ”Sinäkin voisit
    olla asiakkaani”, sanoo Pennanen yhtäkkiä ja saa minut säpsähtämään.
    Itse asiassa kuka tahansa!

    On olemassa vain kaksi ryhmää, joita ei diakoni Pennasen porukoissa
    näy.

    ”Julkkiksille tänne tulo on vaikeaa. Saatetaan soittaa ja
    kysyä neuvoa, kun nyrkki on puhunut, mutta paikalle ei tulla. Myöskään
    ns. laitapuolen kulkijat, miehet siltojen alta eivät käy. Heille
    tämän kaltaiset ongelmat ovat aivan liian pieniä suurempien
    murheiden lisänä.”


    Miksi Jussi lyö?

    ”Aiemmin luulin, että jos mustasukkaisuus maailmasta poistuisi,
    loppuisi myös miehen harjoittama väkivalta läheistään
    kohtaan. Siinä olin kuitenkin väärässä,”
    aloittaa Pennanen vastauksensa väkivallan syistä. Mustasukkaisuus
    on kuitenkin hänen mukaansa vahvasti mukana, mutta sitäkin tärkeämpänä
    väkivaltaisuuden syynä hän pitää miehen kunniaa
    ja toisaalta tämän kokemaa häpeäntunnetta.

    Pennanen kertoo lapselliseltakin tuntuvan esimerkin: ”Jos istutaan
    iltaa seurassa jossa mies kertoo vitsin jolle kaikki nauravat, paitsi oma
    vaimo, saattaa jo näin pieni miehen epäonnistuminen ja nolatuksi
    tuleminen laukaista väkivaltaisen reaktion.”

    ”Miestä ei tule saattaa naurunalaiseksi, sillä hän
    odottaa kunnioitusta ja hyväksyntää. Myös epäonnistuminen
    työelämässä ja työttömyys käyvät
    miehen itsetunnon päälle. Lähes jokaisella lyövällä
    miehellä on heikko itsetunto. Toki on myös niin, että ylikorostunut
    itsetunto voi johtaa väkivaltaiseen käytökseen,” toteaa
    Pennanen.

    Myös alkoholia hän pitää merkittävänä
    väkivaltaa laukaisevana tekijänä. Ei kuitenkaan yksin, sillä
    vaikka alkoholi jäisi pois, saattaa miehen väkivaltainen käytös
    silti ryöpsähtää arvaamatta.

    Kodista saatuja malleja Pennanen pitää niin ikään
    valitettavan merkittävänä syynä miesten väkivaltaan.
    Jos pojan kodista on puuttunut hyvä miehen malli, ja jos oma isä
    on hakannut perhettään, on todennäköistä, että
    tällaisessa kodissa varttunut poika lyö aikuisena vaimoaan ja
    mahdollisesti muutakin perhettään. ”Kaikkein vaarallisinta
    on jos perheessä ei ole mitään hyvää miesmallia.
    Tällaisesta hyvästä mieskuvasta voisi käydä myös
    lyömätön isoveli. Jo se auttaisi varttuvaa lasta, vaikka
    isä löisikin.”


    Mies tekee työn

    Kun väkivaltainen mies oma-aloitteisesti saapuu Pennasen luo, on
    puoli voittoa jo saavutettu. On pötypuhetta ettei suomalainen mies
    puhu. ”Kyllä hän puhuu, etenkin kun hän kokee olevansa
    puolueettomalla turvallisella maaperällä. Ensimmäisellä
    käyntikerralla vain juttelemme, tutustumme toisiimme ja haemme luottamusta”,
    kertoo hän. Muutos lähtee aina miehestä. Hänen on
    tunnustettava tehneensä väärin. Ensimmäisen kerran
    jälkeen alkaa sitten tosi työ. Jos mies on halukas jatkamaan
    ja tekemään analyysiä tekemisistään, on hänen
    sitouduttava vähintään 10 käyntikertaan. Myöhemmin
    tulee kuvaan myös tapaaminen toisen osapuolen kanssa, mahdollisesti
    koko perheenkin kanssa.

    Matti Pennanen naurahtaa, kun ehdotan hänelle nimitystä ”onnen
    kauppamies”. Hän pitää itseään pikemminkin
    ”karhun kynsipuuna”, puuna johon on hyvä purkaa paha olo.
    Hänen tehtävänsä on kuunnella, antaa eväitä
    omaehtoiseen muuttumiseen.

    Pennanen kertoo pystyvänsä pitämään työasiat
    työpaikalla. Surullisinta työssä hänen mukaansa on
    se, kun joku tuttu asiakas on tehnyt oman ratkaisunsa ja surmannut itsensä.
    Sitäkin joskus voi sattua.

    Itsenäisen ja samalla yksinäisen työn parasta palautetta
    on se kun joku vuosien päästä soittaa ja kertoo olevansa
    edelleen lyömättömällä linjalla. Monista asiakkaistaan
    Pennanen kertoo saaneensa hyviä henkilökohtaisia ystäviä.

    Jokainen väkivaltainen Jussi voi parantua! Se on jotakin jonka
    puolesta kannattaa yrittää.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Italian kriittisen ay liikkeen keskiössä on vaatimus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vastarinta hallituksen budjettipolitiikkaa vastaan. Kuva Stefano Bolognini CC 4.0.
    Ulkomaat
    28.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleislakko haastaa Italiassa sotilasmenoja kasvattavan hallituksen politiikan

    Italian työväenliike valmistautuu marraskuun lopun ratkaiseviin päiviin. Ammattiliittojen keskusjärjestö (Unione Sindacale di Base, USB) järjestää tänään (28.11.

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Screenshot 2025 11 17 215240
    Politiikka
    26.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Tilaajille

    ETUC: Minimipalkkadirektiivion voitto työntekijöille

    2024 08 19 Event, Thüringer Wahlkampftour Start des BSW in Eisenach STP 2958 by Stepro
    Kulttuuri
    26.11.2025
    Tiina Sandberg
    Tilaajille

    Yhteisöllisyyden manifesti

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!