”Ydinvoima ei työllistä vaan tukkii panostuksia uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen”

Alkuperäinen kirjoittaja: Thomas Micklin

Kestävää energiateknologiaa voi viedäkin, hajautettu
energiantuotanto työllistää, uusiutuvien energiamuotojen
käyttö mahdollistaa niiden demokraattisen valvonnan. – Mutta mikään
tästä ei kuitenkaan toteudu parhaalla mahdollisella tavalla, jos
suuntaudutaan viidennen ydinvoimalan rakentamiseen Suomeen.

Suurin piirtein näihin johtopäätöksiin päädyttiin
ammattiyhdistysväen energiapoliittisessa seminaarissa Valtavirta -verkoston
järjestämän ydinvoiman vastaisen toimintapäivän
oheistapahtumassa viime perjantaina Helsingissä.

Seminaariin kokoontuneet ammattiyhdistysliikkeen aktiivit olivat näreissään
synnytetystä kuvasta, että ay-liike olisi yksiselitteisesti Suomeen
rakennettavaksi kaavaillun viidennen ydinvoimalan kannalla – ja vieläpä
korostetusti työllisyyssyistä.

– Tämä on kuitenkin lähinnä SAK:n huippujohdon itsensä
synnyttämä kuva, eikä se vastaa kenttäväen mielipidettä,
monet seminaarilaiset katsoivat.

Seminaarissa alustuksen otsikolla ”Työllisyys ja vaihtoehtoiset
energiaratkaisut” pitänyt kansantaloustieteilijä

Jan Kunnas

huomautti, ettei ydinvoima itsessään työllistä juuri
ollenkaan.

– Kun puhutaan ydinvoimalan työllisyysvaikutuksista, kyse on usein
lähinnä vain itse rakentamisvaiheen työllistävyydestä,
Kunnas totesi.

Tämä työllistämisvaikutus rakennusvaiheessa saatetaan
saada näyttämään ”suurelta”, koska kyse on
sentään melko huomattavasta rakennushankkeesta, jonka ajallinen
kestokin on monia muita vastaavan kokoisia hankkeita pitempi.

– Kyse on kuitenkin vain yhdellä paikkakunnalla tapahtuvasta keskitetystä
työllistävyydestä, joka käytännössä loppuu,
kun laitos on valmis, Kunnas muistutti.

Valmiin ydinvoimalan työllistävyys on sen sijaan mitätön,
ja siinäkin on kyse aivan tietyn tyyppisestä korkean koulutuksen
vaativasta työvoimasta, jota ei tälläkään hetkellä
työttömyys juuri vaivaa.

Kunnaksen mukaan olisikin katsottava, minkä tyyppinen työvoima
työllistymistä eniten kaipaa, ja missä se sijaitsee.

– Panostamalla hajautettuun energiantuotantoon ja uusiutuvien energialähteiden
käyttöön, voidaan työllistää varsin monimuotoista
työvoimaa ja ennen kaikkea alueellisesti tasaisesti siellä missä
tarvetta on, eikä vain ruuhka-Suomen jo ylikuormitetuilla työ-
ja muilla markkinoilla, Kunnas korosti.

Hänen tutkimustensa mukaan etenkin puuenergiaan panostaminen työllistää
eniten. Jo itse energiapuuraaka-aineen hankinta nyt kaavailtavaa uutta ydinvoimalaa
vastaaviin pienvoimaloihin loisi lähes 4 000 pysyvää työpaikkaa,
ja itse voimalat vielä noin tuhat lisää. Välillinen
työllisyysvaikutus olisi 11 000 työpaikkaa. Uudesta ydinvoimalasta
näitä syntyisi vain noin 400.

Kunnas huomautti myös, että työn tuottavuuden ja energiaintensiivisyyden
noustessa työpaikkojen määrä yleensä vähenee.
Suomen ydinvoimalapaikkakuntienkin oma työllisyys on keskimääräistä
huonompi.

– Jos taas tarkoitetaan sitä, että muu teollisuus voi työllistää
paremmin, kun se saa ”halpaa ydinsähköä”, on muistettava,
että esimerkiksi energiaintensiivisen metsäteollisuuden kustannuksista
vain seitsemän prosenttia aiheutuu energiasta, eli ydinsähkön
väitetty alhainen hinta – joka sekin on sinänsä kiistanalaista
– vaikuttaa hyvin vähän tämän alan työllistämismahdollisuuksiin,
Kunnas painotti.

Maailman Luonnonsäätiön WWF:n Suomen yksikön ilmastokoordinaattori

Sami Wilkman

totesi omassa alustuksessaan, että suomalaisen
kestävän energiateknologian taso on maailmanlaajuisestikin erittäin
korkea, ja sillä on jo nyt hyvät vientinäkymät.

– Näiden näkymien kehittyminen edelleen edellyttää
kuitenkin jatkokehittelyä, mikä puolestaan vaatii myös kohtuullisen
suuria kotimarkkinoita. Viidenteen ydinvoimalaan panostaminen saattaisi
ratkaisevalla tavalla tukkia tämän kestävän energiateknologian
jatkokehittelyn Suomessa, Wilkman pelkäsi.

Hän huomautti, että vientinäkymät saattaisivat heiketä
ihan siitäkin, että Suomi itse panostaisi ydinvoimaan.

– Eihän se olisi kovin hyvää vientimainosta maamme kestävälle
energiateknologialle, jos Suomi ei edes itse näyttäisi luottavan
siihen, vaan rakentaisi lisää ydinvoimaa. Miksi muut sitä
sitten ostaisivat, jos emme edes me itse, Wilkman kysyi.

Hänen selvitystensä perusteella kestävän energiateknologian
vienti voisi vuoteen 2010 mennessä luoda yhteensä peräti
40 000 pysyvää työpaikkaa Suomeen. Tämä siis sillä
edellytyksellä, että alaan panostetaan johdonmukaisesti eikä
suuntauduttaisi lisäydinvoiman rakentamiseen, mikä tukahduttaisi
mielenkiinnon kestävään energiateknologiaan.

Suomalainen teollisuus valmistaa korkealaatuisia komponentteja sekä
tuuli-, bio- että aurinkoenergiateollisuuden käyttöön.
Kaikkien uusiutuvien energialähteiden ja energiansäästön
teknologioiden viennin arvo oli vuonna 2000 yhteensä noin 800 miljoonaa
euroa.

Käytännön esimerkin uusiutuvien energialähteiden käytöstä
esitti

Jyväskylän Energia Oy

:n myyntipäällikkö

Aarre Päri

. Hän esittäytyi ”vihreän sähkön
myyjäksi”, ja kertoi, miten ns. hyötysähkön eli
lämpöenergian ja sähkön yhteistuotanto työllistää
välillisesti 500 henkilöä Jyväskylän seudulla.

– Meidän olisi koko ajan kysyttävä, haluammeko keskitettyä
vai hajautettua energiantuotantoa. Ydinvoima on korostetusti keskitettyä
tuotantoa, ja sen vaikutuksetkin ovat varsin keskitettyjä. Hajautetun
tuotannon vaikutukset sen sijaan ulottuvat hyvin laajalle alueelle, joten
sen sekä välittömät että välilliset työllistämisvaikutukset
ovat laajat, Päri korosti.

Hän huomautti, että jos nyt rakennettaisiin viides ydinvoimala,
ei kestävän energiateknologian tuotteita enää ostettaisi
Keski-Eurooppaan.

– Miksi he sitä ostaisivat, kun ajattelisivat, etteivät suomalaiset
itsekään siihen luota, Päri heitti.

Aarre Päri lyöttikin uuden kestävän energiatalouden
tunnuksen: ”Työtä maakuntaan, ei ydinvoimaa!”

Rakennusliiton ammattiosasto no. 1:n luottamusmies

Matti Piirainen

katsoi vuorostaan, että ydinvoiman väitetty suuri työllistävyys
on ”ay-liikkeen suurinta huijausta”.

– Asia on jopa niin, että uusi ydinvoimala ei juurikaan työllistäisi
suomalaisia edes rakennusvaiheessa. Näin suuri rakennushanke joudutaan
ehdottomasti kilpailuttamaan EU:n puitteissa, ja kun siihen mennessä
luultavasti mm. Viro on jo EU:n jäsen, voi olla, että rakennusurakat
eivät mene suomalaisille rakennusmiehille, koska emme me voi kilpailla
Viron halpatyövoiman kanssa, Piirainen epäili.

Viidennen ydinvoimalan eteneminen rakennusvaiheeseensa kestäisi
joka tapauksessa vielä useita vuosia, johon mennessä EU:n itälaajeneminen
on jo käynnistynyt.

Piirainen oli myös huolissaan ydinvoiman epädemokraattisesta
valvonnasta. Ydinvoimalayhtiö on suuri monopoliyhtiö jota on vaikea
valvoa. Onhan se eri juttu, kuin jos sähkö tuotetaan esimerkiksi
jonkin kunnallisen energiayhtiön pienvoimalassa, Piirainen muistutti.

Suomen Luonnonsuojeluliiton energiakoordinaattori

Tuuli Kaskinen

huomautti, että eduskunta on nyt vasta ottamassa kantaa ydinvoimalan
rakentamisen periaatelupaan.

– Senkään jälkeen ei ole varmaa, tullaanko voimala todella
rakentamaan. Se riippuu myöhemmistä suhdanteista. Mutta tuolloinkin
vaaditaan vielä varsinainen rakennuslupa, ja sitten voimalan valmistuttua
sen käyttöönottolupa. Me kansalaisliikkeissä tulemme
olemaan aktiivisia tämän prosessin kaikissa vaiheessa, Kaskinen
lupasi.