Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Lyhyempi työaika – todellinen utopia vai huomisen käytäntö?

    Politiikka
    Avainsanat: parempi työaika, ETLA, Antti Kauhanen
    12.7.2025 - 12:10
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n tutkimusjohtaja Antti Kauhanen vaatii lyhyemmästä työajasta vaikuttavuustutkimusta. Kuva: ETLA

    Mistä ajatus lyhyemmästä työajasta oikein kumpuaa? Onko lyhyempi työaika pelkkä talouskysymys? Jos vastaajana olisi keskivertoduunari, kuulisimme todennäköisesti, että vaatimus työajan lyhentämisestä ja paremmasta työajasta on myös luokkakysymys. Työaikakeskustelussa kamppailevat ihmisten aika ja pääoman intressi, kontrollin tiukentaminen ja vapaan elämän kaipuu – marxilainen ajatus maailman muuttamisesta. Siinä missä Islannissa puhutaan jo käytännön kokemusten pohjalta ”paremmasta työajasta”, meillä Suomessa käydään vielä keskustelua, kenellä on valta määritellä arjen rytmi.

    ETLA:n keskustelunavaus on perusteltu vaade akateemisille tahoille tuottaa lisää tutkittua tietoa. Aprikoin kuitenkin – heitettiinkö samalla myös kesäkapuloita paremman työajan keskustelun rattaisiin.

    Paremman työajan ideologiset juuret

    Suomen kommunistisen puolueen (SKP) ay-ryhmä on yksi, ei niin tunnettu, radikaalin ammattiyhdistysliikkeen kentän toimijoista. Ryhmän tiedotteen mukaan sen aloitteet kokoavat yhteen ay-aktiiveja, jotka haluavat kehittää työehtoja, vahvistaa liittojen voimaa ja edistää työväenvaltaa. SKP:n ay-ryhmä profiloituu työväenluokkaan sitoutuneeksi ja visionääriseksi vaikuttajaksi, joka ei pelkää haastaa vanhoja rakenteita, vaan rakentaa uutta työelämää rohkeasti ja järjestelmällisesti.

    Yksi ryhmän keskeisistä kampanjoista on ”parempi työaika”, eli työajan lyhentäminen kuuteen tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa ansiotasoa heikentämättä. Aloitteen taustalla on ajatus työn kuormituksen vähentämisestä ja työn tasa-arvoisemmasta jakamisesta. SKP:n ay-ryhmän mukaan uudistus voidaan toteuttaa joustavasti eri aloilla ja työyhteisöissä – esimerkiksi lyhentämällä työviikkoa tai lisäämällä vapaapäiviä.

    Kampanjan tueksi ryhmä on päivittänyt lakialoitteen huhtikuussa 2024 ja järjestänyt laajan kaksipäiväisen webinaarin, jossa alan asiantuntijat ja kansainväliset kokemukset nostettiin esiin. Tapahtuma korosti lyhyemmän työajan vaikutuksia tuottavuuteen, jaksamiseen ja elämänlaatuun.

    Työväenluokan näkökulmasta lyhyempi työaika ei ole pelkästään elämänlaadun kysymys, vaan myös kysymys toimijuudesta: saako työläinen päättää ajastaan vai ohjaako kapitalistinen logiikka jokaista minuuttia?

    Tarvitaan vaikuttavuustutkimusta

    ETLA:n selvityksen mukaan akateeminen kirjallisuus, jossa työaikaa ja sen muutoksia on käsitelty, näkee lyhentämisessä hyvinvoinnin kasvua – mutta samassa aineistossa todetaan, että kun työaika lyhenee, myös sen seuranta kiristyy.

    ”Akateemisista raporteista ei voida tehdä mitään päätelmiä nelipäiväisen työviikon vaikutuksista työntekijöihin tai organisaatioihin”, Kauhanen sanoo ja vaatii vaikuttavuustutkimusta, viitaten lyhyempää työaikaa ajavien tahojen heikosti toteutettuihin tutkimusasetelmiin.

    Antikapitalistisessa ajattelussa lyhyempi työviikko kyseenalaistaa koko aikaperusteisen tuotannon logiikan. Pääomapiirit saattavat kiinnostua lyhyemmän työajan vaikutuksesta tuotantoon – ja ehkä sitä kautta myös nähdä ihmisyyden numeroiden takaa.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK n kyselyn mukaan arjen kustannusten nousu heikentää suomalaisten toimeentuloa. Kuva Tomaszów Mazowiecki CCO 0.0
    Politiikka
    1.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Arjen kustannusten nousu syö suomalaisten toimeentuloa – heikentyminen koskettaa erityisesti pienituloisia ja naisia

    Suomalaisten toimeentulo on heikentynyt merkittävästi viime vuosina, käy ilmi STTK ry:n tuoreesta kansalaiskyselystä (30.4.2026).

    STEA leikkaukset uhkaavat sote järjestöjen toimintaa ja heikentävät haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja perheiden tukea. Kuva Anastasia Shuraeva Pexels
    Uutiset
    30.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    STEA-leikkaukset syventävät kriisiä

    Rauhanjärjestöt ovat olleet aktiivisia koko kevään ja vastustaneet ydinaseiden maahantuontia. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Uutiset
    29.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Rauhanjärjestöt julistavat ydinaseettoman vapun

    Mariam Salah kuva Salah
    Kulttuuri
    29.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Gazan taide saapuu Suomeen

    Lastenkulttuurin Kevätpäivät Tampereella nostivat esiin alan kasvavan roolin eriarvoistuvassa Suomessa.
    Kulttuuri
    28.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vuoden lastenkulttuuriteko Kulttuurikeskus ARXille

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!