Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Lapsen syntymä heikentää naisten tuloja

    Uutiset
    Avainsanat: työelämä, tulokehitys, Perheellistyminen
    7.3.2026 - 6:30
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Lapsettomilla naisilla on korkeimmat tulot, vaikka heidänkin vuositulonsa jäivät lapsia saaneiden miesten tuloista noin 10 000 euroa jälkeen. Kuva WendyAvilesR CCO 4.0
    Lapsettomilla naisilla on korkeimmat tulot, vaikka heidänkin vuositulonsa jäivät lapsia saaneiden miesten tuloista noin 10 000 euroa jälkeen. Kuva: WendyAvilesR CCO 4.0.

    Tuore tutkimus osoittaa, että lapsen syntymä heikentää naisten tuloja merkittävästi ja pitkäkestoisesti – mutta miehille perheellistyminen voi tuoda jopa taloudellista hyötyä. Tekniikan akateemiset TEKin ja Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen (WRC) tutkimus paljastaa, että sukupuolittuneet perhenormit ohjaavat edelleen vahvasti työuria ja tulojen kehitystä Suomessa.

    ”Perheellistyminen pudottaa huomattavasti naisten tuloja ja vaikutus kestää yllättävän pitkään, kun taas perheellisten miesten tulot olivat hieman korkeampia verrattuna lapsettomiin miehiin”, sanoo työelämätutkija ja Tekniikan akateemiset TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh (6.3.2026).

    Perhenormit ohjaavat työuria – ja tuloja

    Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen kokonaisväestörekisteri FOLKin aineistoon. Siinä tarkasteltiin vuosina 1960–1980 syntyneiden tekniikan, luonnontieteiden ja ICT-alojen korkeakoulutettujen vuosituloja ikävuosien 30–40 välillä. Kyse ei ole palkoista, vaan kaikista vuoden aikana kertyneistä verotettavista tuloista. Miehillä tulokehitys nousi 40 000 eurosta 60 000 euroon vuodessa, kun taas naisilla vastaava kehitys jäi 35 000 eurosta 45 000–50 000 euroon.

    Bairoh korostaa, että tuloerojen taustalla vaikuttavat syvälle juurtuneet kulttuuriset odotukset: ”Sukupuolten välisten tuloerojen ytimessä ovat pinttyneet perhenormit. Niiden mukaisesti mies elättää ja naisella on edelleen päävastuu lasten hoitamisesta.”  Bairohin mukaan normit vaikuttavat myös silloin, kun yksilö ei itse toimi niiden mukaisesti. Vaikka korkeasti koulutettu nainen palaisi nopeasti töihin, äitiyteen liitetyt oletukset ohjaavat uravalintoja ja vaikuttavat tuloihin.

    Johtotehtävistä saatetaan kieltäytyä, koska ne edellyttävät pitkiä työpäiviä tai matkustamista. Oletukset äitiydestä heikentävät myös lapsettomien naisten urakehitystä. Luonnontieteiden, teknologian, tekniikan ja matematiikan aloilla työskentelevien naisten tulot jäävät miesten tuloista jälkeen, vaikka he eivät olisi pitäneet lainkaan perhevapaita.

    Normit vaikuttavat myös miehiin. ”Tutkimuksen mukaan sinkkumiesten tulot kasvoivat hitaammin kuin parisuhteessa olevien miesten”, sanoo Bairoh. Vastaavaa vaikutusta ei havaittu naisilla. Joidenkin tutkimusten mukaan miehiä jopa palkitaan normien mukaisesta toiminnasta: perheellistyminen ja parisuhteessa oleminen voivat tuoda miehille taloudellista hyötyä.

    Työpaikoilla normit elävät sitkeästi

    ”Perhenormit ovat edelleen voimissaan työpaikoilla, ja niitä myös jatkuvasti uusinnetaan,” sanoo Mothers in Business (MiB) -järjestön vt. toiminnanjohtaja Jenny Söderman ja vahvistaa, että perhenormit elävät työpaikoilla sitkeästi.

    MiBin tuoreen työnantajaselvityksen mukaan asenteet perheellistymistä kohtaan ovat yleisesti myönteisiä, mutta käytännön tasolla työelämässä on edelleen paljon kehitettävää.

    Söderman nostaa esiin erityisesti määräaikaisten työsuhteiden katkeamisen perhevapaan alkaessa sekä sen, ettei perhevapaata nähdä mahdollisuutena osaamisen kehittämiseen. ”Perhevapaan ajatellaan yhä liian usein katkaisevan urakehityksen, vaikka sen ei tarvitsisi tehdä niin,” sanoo Söderman. Hänen mukaansa työelämässä olisi kehitettävää myös siinä, miten isiä kannustetaan perhevapaille ja miten perhevapaita voisi käyttää joustavammin.

    Sukupuolittuneet odotukset ja työelämän rakenteet muodostavat kokonaisuuden, jossa yksilön valinnat tapahtuvat aina yhteiskunnallisen normiston sisällä. Uuden tutkimuksen mukaan tämä näkyy erityisen selvästi siinä, miten perheellistyminen vaikuttaa eri sukupuolten tuloihin. Vaikka Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana, työelämän todellisuus on yhä kaukana tasa-arvoisesta.

    Samalla paljastuu, kuinka kapitalistinen tuotantorakenne hyödyntää sukupuolittunutta työnjakoa: naisten työ nähdään edelleen joustavana resurssina, jota voidaan siirtää syrjään perheen ja työn ristipaineessa, kun taas miesten työpanosta palkitaan normien mukaisesta elättäjän roolista. Työväenluokan sisälläkin työn arvostus jakautuu epätasaisesti.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    SEL n puheenjohtaja Veli Matti Kuntonen korosti Porvoon vappujuhlassa, että vuoden 2027 eduskuntavaalit ratkaisevat työntekijöiden aseman ja työelämän suunnan. Kuva Karoliina Öystilä
    Politiikka
    2.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    ”Eduskuntavaalit ovat työntekijöiden seuraava työehtosopimuskierros”

    Suomen Elintarviketyöläisten Liiton (SEL) puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen arvioi Porvoon työväen vappujuhlassa, että vuoden 2027 eduskuntavaalit ovat muodostumassa ratkaisev

    Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK n kyselyn mukaan arjen kustannusten nousu heikentää suomalaisten toimeentuloa. Kuva Tomaszów Mazowiecki CCO 0.0
    Politiikka
    1.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Arjen kustannusten nousu syö suomalaisten toimeentuloa – heikentyminen koskettaa erityisesti pienituloisia ja naisia

    STEA leikkaukset uhkaavat sote järjestöjen toimintaa ja heikentävät haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja perheiden tukea. Kuva Anastasia Shuraeva Pexels
    Uutiset
    30.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    STEA-leikkaukset syventävät kriisiä

    Rauhanjärjestöt ovat olleet aktiivisia koko kevään ja vastustaneet ydinaseiden maahantuontia. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen
    Uutiset
    29.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Rauhanjärjestöt julistavat ydinaseettoman vapun

    Mariam Salah kuva Salah
    Kulttuuri
    29.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Gazan taide saapuu Suomeen

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!