Kommunistinuoret: Blondikommunismin puolesta

Tulen tässä kaapista ulos. Teoriatietämättömyyden kaapista. Joskus tuntuu, että kommunistiympyröissä (ja monessa muussakin vastaavanlaisessa) vaatii suurta rohkeutta myöntää, ettei tunne ja lue teoriaa. Mutta minä haluan olla mahdollisesti sellainen ihminen, jota itse olisin kaivannut vuosia sitten. Vaikka ”blondi”-sanan käyttö onkin kyseenalaistettavaa, olen nimittänyt itseäni “blondikommunistiksi”.

Kun ensimmäisiä kertoja tutustuin tarkemmin vasemmistolaisiin, sosialistisiin ja kommunistisiin yhteisöihin ja ihmisiin, oli ensivaikutelma tietyllä tavalla luotaantyöntävä. Minusta tuntui, että keskusteluissa käytetty termistö ja esille tuodut faktat olivat enemmänkin todistelua henkilön arvosta. Mitään ei saisi kysyä, varsinkaan mitään yksinkertaista. Jos et tiedä kaikkea valmiiksi, olet tyhmä, etkä kuulu tänne. Etkö muista tarkalleen minä päivänä Pariisin kommuuni kaatui? Painu v****un. Onko sosialismi älymystön salaseura, muistan miettineeni. Ei ihme, että niin monet työläiset ovat jääneet porvariston propagandan ...