Liikunta: Tokion jälkeen

Suomalaisten menestystä Tokion olympiakisoissa on arvioitu urheilumediassa eri näkökulmista. Helsingin Sanomat otsikoi kisamenestysanalyysinsä (9.8) “Peränpitäjä Suomen menestys parani”.

Artikkelissa oli seikkaperäisesti käyty lävitse suomalaisten suoritukset laji lajilta sekä verrattu maamme menestystä Norjaan, Ruotsiin ja Tanskaan. Lisäisin tähän tarkasteluun historiallista näkökulmaa – ei kuitenkaan kovin kaukaa, vain kahdeksan vuoden takaa.

Vuosina 1994, 1998, 2002, 2004 sekä 2010 huippu-urheilun menestystä on haikailtu opetusministeriön rahoittamien ja asettamien työryhmien toimesta.

Menestystä povattiin kaikkien työryhmien ehdotuksissa, kunhan valtio lisää rahoitusta huippu-urheiluun. Viimeisin huippu-urheilustrategia taisi olla vuodelta 2013, jolloin SLU:n (Suomen Liikunta ja Urheilu) ja opetusministeriön yhteisenä työnä syntyi suunnitelma, jonka tavoitteena oli: Suomesta maailman liikkuvin kansa ja huippu-urheilussa paras pohjoismaa vuoteen 2020 mennessä. 2010-luvulla opetus- ja kulttuuriministeriö lisäsi merkittävästi huippu-urheilun tukea, mutta kuinkas ...