Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali

    Kulutuksemme jäljet näkyvät kehitysmaissa

    Kotimaa
    27.10.2016 - 12:19
    Tiedonantaja

    WWF:n torstaina julkaiseman Living Planet -raportin mukaan maapallon elinympäristöt köyhtyvät ja katoavat hälyttävällä vauhdilla. Elinympäristöjen katoaminen on suurin syy myös eläinten määrän vähenemiselle. Suurin syy luonnon ahdingolle on kasvava kulutus. Länsimaiden kulutuksen kasvun vaikutukset näkyvät etenkin kehitysmaissa. Joka toinen vuosi julkaistava maailman ympäristön tilaa selvittävä raportti esittää myös ratkaisut maapallon isoimpiin ympäristöongelmiin.

    Raportin mukaan maapallon luonnon monimuotoisuus on köyhtynyt 1970-luvulta lähtien. Monien lajien tulevaisuus on epävarma. Esimerkiksi selkärankaisten eläinten määrä on pienentynyt 58 prosentilla vuodesta 1970 vuoteen 2012.

    Tällä hetkellä globaalisti kulutamme tahtia, johon vastaamaan tarvitsisimme 1,6 maapallon luonnonvarat.

    – Luonnonvarojen kiihtyvällä kulutuksella on suora yhteys elinympäristöjen köyhtymiseen ja katoamiseen. Kun raivaamme metsää karjan laitumiksi tai viljelysmaaksi, tuhoamme samalla monien eliöiden ainoita elinympäristöjä, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

    Tällä hetkellä globaalisti kulutamme tahtia, johon vastaamaan tarvitsisimme 1,6 maapallon luonnonvarat. Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme yli kolme maapalloa tyydyttämään kulutuksemme.

    – Voidaan sanoa, että me suomalaiset ulkoistamme suuren osan kulutuksemme negatiivisista vaikutuksista ulkomaille, Rohweder kertoo.

    Myös ihminen vaarassa

    Ihmisen vaikutukset maapallon ekosysteemien muutoksiin ovat olleet nopeita.

    ”Lajien katoaminen ja sukupuuttoaalto ovat selvästi nähtävissä.”

    – Muutokset voidaan havaita yhden ihmiselämän aikana. Tämä on valtava muutos. Esimerkiksi lajien katoaminen ja sukupuuttoaalto ovat selvästi nähtävissä, Rohweder kertoo.

    Elinympäristöjen katoaminen vaarantaa kasvien ja eläinten lisäksi myös ihmiset, sillä ekosysteemit tuottavat meille ruokaa, juomavettä, puhdasta ilmaa, energiaa, lääkkeitä ja virkistysmahdollisuuksia. Lisäksi olemme riippuvaisia terveistä luonnon järjestelmistä, koska ne säätelevät ja puhdistavat vettä ja ilmaa, luovat suotuisat ilmasto-olosuhteet, takaavat pölytyksen ja siementen leviämisen sekä säätelevät tuholaisten ja tautien leviämistä.

    Vaikka olemme kulutuksellamme vaikuttaneet ekosysteemien muutoksiin enemmän kuin koskaan, voimme edelleen vaikuttaa kehitykseen.

    – Yksi tärkeimmistä puolellamme olevista eduista on tutkimustieto. Sen avulla tunnistamme tapahtuvat muutokset ja uhat sekä niiden syyt. Näin ollen pystymme myös vaikuttamaan toimintatapoihimme, Rohweder sanoo.

    Ratkaisut voidaan jakaa viiteen eri ryhmään: luonnon pääoman suojeluun, rahavirtojen uudelleenohjaukseen, kestävämpään tuotantoon, järkevämpään kuluttamiseen ja oikeudenmukaisempaan luonnonvarojen jakamiseen.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Fatah arvioi rauhanprosessin perintöä uudelleen kuva Mujaddara
    Politiikka
    20.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Bassam Zakarneh: Rauhanprosessin rakentaneet johtajat ovat epäonnistuneet – Suomenkin arvioitava politiikkaansa uudelleen

    Suomen syvenevä puolustusyhteistyö Israelin kanssa sekä keskustelu Palestiinan valtion tunnustamisesta ovat nostaneet esiin kysymyksiä suomalaisen ulkopolitiikan arvoista ja ni

    20260910 142615
    Ulkomaat
    19.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Toimittajien havainnot voivat auttaa myös Kiinaa näkemään omat ongelmansa

    20260911 201038
    Kulttuuri
    18.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kiinalainen pukeutuu dynastiaan

    20260909 092918
    Uutiset
    17.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleisöt siirtyvät sosiaaliseen mediaan

    Jättikettujen ylijalostus näkyy uusissa kuvissa suomalaisilta turkistarhoilta, joissa eläinten hyvinvointi on vakavasti heikentynyt. Kuva Project 1882
    Kotimaa
    5.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eläinjärjestöt vaativat turkistarhauksen kieltoa

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 045 7839 4289
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    petra.packalen@tiedonantaja.fi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!