Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Kulutuksemme jäljet näkyvät kehitysmaissa

    Kotimaa
    27.10.2016 - 12:19
    Tiedonantaja

    WWF:n torstaina julkaiseman Living Planet -raportin mukaan maapallon elinympäristöt köyhtyvät ja katoavat hälyttävällä vauhdilla. Elinympäristöjen katoaminen on suurin syy myös eläinten määrän vähenemiselle. Suurin syy luonnon ahdingolle on kasvava kulutus. Länsimaiden kulutuksen kasvun vaikutukset näkyvät etenkin kehitysmaissa. Joka toinen vuosi julkaistava maailman ympäristön tilaa selvittävä raportti esittää myös ratkaisut maapallon isoimpiin ympäristöongelmiin.

    Raportin mukaan maapallon luonnon monimuotoisuus on köyhtynyt 1970-luvulta lähtien. Monien lajien tulevaisuus on epävarma. Esimerkiksi selkärankaisten eläinten määrä on pienentynyt 58 prosentilla vuodesta 1970 vuoteen 2012.

    Tällä hetkellä globaalisti kulutamme tahtia, johon vastaamaan tarvitsisimme 1,6 maapallon luonnonvarat.

    – Luonnonvarojen kiihtyvällä kulutuksella on suora yhteys elinympäristöjen köyhtymiseen ja katoamiseen. Kun raivaamme metsää karjan laitumiksi tai viljelysmaaksi, tuhoamme samalla monien eliöiden ainoita elinympäristöjä, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

    Tällä hetkellä globaalisti kulutamme tahtia, johon vastaamaan tarvitsisimme 1,6 maapallon luonnonvarat. Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme yli kolme maapalloa tyydyttämään kulutuksemme.

    – Voidaan sanoa, että me suomalaiset ulkoistamme suuren osan kulutuksemme negatiivisista vaikutuksista ulkomaille, Rohweder kertoo.

    Myös ihminen vaarassa

    Ihmisen vaikutukset maapallon ekosysteemien muutoksiin ovat olleet nopeita.

    ”Lajien katoaminen ja sukupuuttoaalto ovat selvästi nähtävissä.”

    – Muutokset voidaan havaita yhden ihmiselämän aikana. Tämä on valtava muutos. Esimerkiksi lajien katoaminen ja sukupuuttoaalto ovat selvästi nähtävissä, Rohweder kertoo.

    Elinympäristöjen katoaminen vaarantaa kasvien ja eläinten lisäksi myös ihmiset, sillä ekosysteemit tuottavat meille ruokaa, juomavettä, puhdasta ilmaa, energiaa, lääkkeitä ja virkistysmahdollisuuksia. Lisäksi olemme riippuvaisia terveistä luonnon järjestelmistä, koska ne säätelevät ja puhdistavat vettä ja ilmaa, luovat suotuisat ilmasto-olosuhteet, takaavat pölytyksen ja siementen leviämisen sekä säätelevät tuholaisten ja tautien leviämistä.

    Vaikka olemme kulutuksellamme vaikuttaneet ekosysteemien muutoksiin enemmän kuin koskaan, voimme edelleen vaikuttaa kehitykseen.

    – Yksi tärkeimmistä puolellamme olevista eduista on tutkimustieto. Sen avulla tunnistamme tapahtuvat muutokset ja uhat sekä niiden syyt. Näin ollen pystymme myös vaikuttamaan toimintatapoihimme, Rohweder sanoo.

    Ratkaisut voidaan jakaa viiteen eri ryhmään: luonnon pääoman suojeluun, rahavirtojen uudelleenohjaukseen, kestävämpään tuotantoon, järkevämpään kuluttamiseen ja oikeudenmukaisempaan luonnonvarojen jakamiseen.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    kuva super
    Politiikka
    15.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Hoitajien irtisanomiset murentavat asiakasturvallisuutta

    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer nostaa jälleen esiin vakavan huolen vanhustenhoidon tilasta. Liiton puheenjohtaja Päivi Inberg arvostelee järjestön tiedotteessa (12.

    Uusi selvitys perustuu keväällä 2025 aloitettuun laajaan kartoitukseen huoltovarmuuskriittisten yritysten kyberuhkiin varautumisesta. Kuva CSIRO CCO 3.0
    Uutiset
    14.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kyberkypsyys junnaa – tuore selvitys varoittaa hitaasta teknologiasta

    Aalto yliopiston tutkimus paljastaa, miten verkon käyttö kietoutuu stressiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Kuva Tony Webster CCO 4.0
    Tutkimus
    13.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Some väsyttää, uutiset yllättäen helpottavat – näin netti vaikuttaa mieleen

    Kurdistanin työväen kommunistisen puolueen Suomen osaston puheenjohtaja Ibrahim Hussein KUVA IH
    Mielipiteet
    12.1.2026
    Ibrahim Hussein

    Vapauden puolustajat eivät voi vaieta poliittisen islamin väkivallasta

    EVAn mukaan suomalaiset tunnistavat EUn merkityksen, mutta suhtautuvat taloudellisen vastuun laajentamiseen aiempaa epäluuloisemmin. Kuva Globetrotter19 CCO 3.0
    Politiikka
    12.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n yhteisvelka kohtaa kasvavaa epäluuloa – tutkimus paljastaa poliittisen eliitin etääntymisen kansalaisista

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!