Leikkauspolitiikan tuhoisat seuraukset esillä Punaisilla suvipäivillä

Heinäkuun alussa Punaisilla suvipäivillä Kaavin Luikonlahdessa keskusteltiin leikkauspolitiikan vaikutuksista naisten ja lasten elämään. Aiheesta alustanut kasvatustieteen opiskelija Milka Hanhela Tampereelta listasi kolme aluetta, joilla leikkaukset vaikuttavat erityisesti naisten ja lasten arkeen.

Hanhelan mukaan ensiksi julkisten palvelujen leikkaukset köyhdyttävät naisia työttömyyden lisääntymisen seurauksena. Esimerkiksi pelkästään opetusalalta katoaa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n mukaan 9 000 työpaikkaa. Toiseksi erilaisten etuuksien leikkaaminen kohdistuu voimakkaammin naisiin, kuten kansaneläke lapsilisät ja subjektiivinen päivähoito-oikeus. Kolmanneksi palveluiden karsiminen vaikuttaa niistä eniten riippuvaisten elämään. Yksinhuoltajista 83 prosenttia on naisia.

”Huono-osaisuus tulee lisääntymään ja se periytyy lapsille, syntyy ”menetetty sukupolvi”.”

– Hallituksen leikkauspolitiikalla on muitakin epäsuoria sukupuolivaikutuksia. Esimerkiksi kouluissa ryhmäkokojen kasvattaminen, koulutusleikkaukset tai sote-uudistuksen valinnanvapaus. Tietenkin verojen alentaminen heikentää palvelujen rahoitusta, Hanhela muistutti.

– Nämä toimet lisäävät eriarvoisuutta ja turvattomuutta yhteiskunnassa sekä terveys- ja tuloeroja tulevaisuudessa. Huono-osaisuus tulee lisääntymään ja se periytyy lapsille, syntyy ”menetetty sukupolvi”.

Hanhelan mukaan tuhoisa leikkauspolitiikka perustuu uusklassiseen talousteoriaan. Siinä uskotaan tarjonnan ohjaavan taloutta. Teorian pohjalta harjoitetaan ns. myötäsyklistä finanssipolitiikkaa; hyvinä aikoina investoidaan ja huonoina aikoina kiristetään vyötä.

– Tämä lisää talouden heilahtelua ja pankkisektorin kriisi maksatetaan veronmaksajilla. Se merkitsee tulonsiirtoa hyvinvointivaltion rahoituksesta pankkien pelastamiseen. Tämä heikentää naisten asemaa, koska naiset työskentelevät yhteiskuntaa uusintavissa tehtävissä.

– Leikkauspolitiikalla siirretään näitä tehtäviä yksilöiden vastuulle, ja hoivataakka kaatuu jälleen naisten harteille. Hyvinvointivaltio antoi hiukan vapautta naisille, nyt sitä tuhotaan.

– Kilpailukykysopimus KiKy laajentaa paikallista sopimista, jolla pyritään alentamaan palkkoja ja heikentämään ammattiliittoja. Sen seurauksena juuri työväenluokkaiset naiset ovat suurimpia häviäjiä.

Huono-osaisuus periytyy

Paneelissa Alia Dannenberg kertoi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen lisäävän työttömyyttä ja lastensuojelun tarvetta. Työttömän vanhemman on vaikea ottaa vastaan lyhytkestoista keikkatyötä, kun lapsella on oikeus vain osapäivähoitoon 20 tuntia viikossa. Huono-osaisuus periytyy, kun työttömän lapsen oikeutta opetella sosiaalisia taitoja vertaisryhmässä ja saada laadukasta varhaiskasvatusta rajoitetaan. Dannenberg myös kuvasi kuinka suomalaisista tehtiin Ruotsin siirtomaavallan alamaisia koulutuksella ja kuinka uusklassinen talousteoria uskottelee meille, että ihmiset ovat rationaalisia toimijoita. Tosiasiassa yhteiskunnassa tarvitaan sääntelyä ihmisten omaksi parhaaksi.

Susanna Rissanen kertoi miten monilta lapsiperheiltä puuttuu heitä tukeva lähiyhteisö. Silloin leikkaukset vaikeuttavat arjessa toimintaa, asioiden hoitamista ja osallistumista. Rissanen painotti myös pienyrittäjien asemaan puuttumista, miten heikoilla he ovat, kun haaveillaan menestyksestä ja tosiasiassa ollaan suuryritysten pelinappuloita.

Riikka Kaikkonen kertoi kokemuksistaan vanhusten ja kehitysvammaisten hoidossa ja ihmetteli hoitajien alimitoitettua määrää vanhustyössä. Hän kuvasi kuinka työpaikoilla ihmiset kuuluvat moniin eri liittoihin ja se vaikeuttaa paikallista edunvalvontaa.

Suomi on yhden totuuden maa

Keskustelussa Jaana Haverinen kertoi miten kaupan aukiolojen vapauttamisen seurauksena on yrityksille edullisempaa ja joustavampaa palkata paljon opiskelijoita pienillä työsopimustuntimäärillä. Vastaavasti silloin on töitä vähemmän pelkällä palkallaan toimeentuleville perusduunareille. Hän pelkäsi mihin TTIP-sopimus johtaa vapauttamalla lisää sääntelyä yhteiskunnassa, kun sitä tarvittaisiin päin vastoin lisää.

Martti Vaskonen muistutti miten Suomi on yhden totuuden maa, ”informaatiovankila”. Historiallisesti työehtoja heikentävän KiKy-sopimuksen tehneitä ay-johtajia on kiitelty muun muassa ”kekseliäisyydestä”.

Miguel Lópezin mukaan Suomessa militarismilla ja uskonnolla on yllättävän suuri rooli kansan henkisessä alistamisessa.

Keskustelussa viitattiinkin kouluopetuksen yrittäjyyskasvatukseen uutena ”uskontona” ja opetussuunnitelmien muuttamiseen entistä uusliberaalimpaan suuntaan.

Nälkämaan Sampo

Iltapäivällä ennen saunomista ja vapaata seurustelua katsottiin vielä Nälkämaan Sampo, dokumentti Talvivaaran kaivoksesta ja keskusteltiin siitä. Katsojien mielestä dokumentti antaa hyvän kuvan suomalaisesta monipolvisesta korruptiosta ja päättäjien piittaamattomuudesta paikallisista asukkaista. Suomesta tehdään kovalla tohinalla kaivosteollisuuden siirtomaata.

Epäiltiin myös, että Terrafamen perustamisella ja yhtiön markkinoimisella ulkomaisille sijoittajille ennakoidaan TTIP-sopimusta. Silloin uusi ulkomainen omistaja voisi jättää kaikki ympäristösotkut veronmaksajille ja kuoria päältä vain mahdolliset voitot.

Ideoita ohjelmatyöhön

Sunnuntaina Miguel Lópezin johdolla ideoitiin SKP:n ohjelman uudistamista. Yleisenä mielipiteenä oli, että ohjelma voisi alkaa selkeillä, välittömillä, konkreettisilla vaatimuksilla, joiden lopullisena tavoitteena on sosialismi ja kommunismi. Nykyisen ohjelman 3. osa Vasemmistolainen vaihtoehto sopisi ajanmukaistettuna sisällöltään ohjelman alkuun. Toivottiin lisää mielipiteitä ohjelman sisältöön. Niitä voi lähettää suoraan Tapio Siirilälle, tai piirijärjestöille ja puoluejohdolle.

Punaiset suvipäivät päättyivät tutustumiseen Juutilan valimoon, pohjoismaisittain ainutlaatuiseen hiekkavalumuseoon Kaavin Vehkalahdessa. Juutilan tilalla on harjoitettu perinteistä vaskenvalantaa vuodesta 1881 lähtien. Juutilan vanha valimo jäi tyhjilleen uusien työtilojen valmistuessa vuonna 1983. Vanha verstas on nyt kunnostettu museoksi.