Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Jenkkiarmeija rynnistää Suomeen

    Kotimaa
    Avainsanat: NATO, rauhanliike
    13.4.2016 - 9:27
    Marko Niemi

    Touko-kesäkuussa Suomen maaperälle rynnistää kymmenittäin vieraiden valtioiden hävittäjiä, tankkeja, sotalaivoja ja tuhansia sotilaita.

    – Tämä on tavattoman harkitsematonta ja samalla hyvin pelottavaa. Sotaharjoitukset ovat samalla selkeä kansainvälinen viesti, jonka myötä Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus tullaan kyseenalaistamaan, sanoo Kirsti Era, Joensuun Rauhanryhmän pitkäaikainen aktiivi ja Suomen Rauhanpuolustajien varapuheenjohtaja.

    Suomi on virallisesti Naton ulkopuolella ja sotilaallisesti liittoutumaton maa.

    Sotaharjoitukset ovat provokaatio Venäjää vastaan.

    – Nyt tulisi pitää kynsin ja hampain kiinni niistä vähäisistäkin sotilaallisen liittoutumattomuuden rippeistä, joita Suomella vielä on jäljellä. Emme saa päästää vallalle sellaisia puheita, että olisimme jo nyt käytännössä Natossa. Viisailla päätöksillä ja kansalaisten aktiivisuudella on mahdollista vaikuttaa siihen, että Suomi myös tulevaisuudessa pysyy Naton ulkopuolella.

    Sotaharjoitukset ovat provokaatio Venäjää vastaan.

    – Yhdysvallat ovat itse sanoneet, että he haluavat demonstroida voimaa Venäjää vastaan. Toivottavasti Venäjä ei kuitenkaan provosoidu kovinkaan voimakkaasti. Tuskin mitään hyökkäystä Venäjän taholta on odotettavissa. Selvää on kuitenkin se, että Venäjä ryhtyy tarkkaan miettimään muun muassa sitä, kuinka se sijoittaa joukkojaan suhteessa Suomen rajaan.

    On ennennäkemätöntä, että Suomi järjestää kahdenvälisiä sotaharjoituksia yhden suurvallan, eli USA:n kanssa, suomalaisesta tukikohdasta käsin kuten toukokuussa Rissalassa. Tuleeko tämä lähentämään ja lisäämään Suomen ja Yhdysvaltojen välistä sotilasyhteistyötä?

    – Pelkään pahoin, että juuri tähän armeijan johto pyrkii. Toki Suomi on aikaisemminkin osallistunut USA-johtoiseen sotilasoperaatioon Afganistanissa, operaatioon, joka myöhemmin siirtyi Naton johtamaksi.

    Synkkä toukokuu

    Karjalan lennosto Rissalassa saa toukokuun alkupuolella vieraita Yhdysvalloista: Rissalaan saapuu 6 – 8 hävittäjää ja 70 – 100 sotilasta.

    – Rissala on todella lähellä Venäjän rajaa. Tuleva sotaharjoitus on hyvin vaarallinen ja provokatiivinen hyökkäys Venäjää vastaan. Vastustamme harjoitusta ja olemme savolaisten ja pohjoiskarjalaisten rauhanaktiivien kanssa puuhaamassa protestia sitä vastaan. Toivottavasti myös muualta tulisi väkeä mukaan, koska vieraiden valtioiden armeijat on saatava ulos Suomesta.

    – Suomesta on tulossa suurvaltapoliittisen kiistelyn sidostesukka jota revitään suuntaan ja toiseen. Sitä ei missään nimessä tule sallia.

    Suomessa toukokuu on valitettavan militaristista sotaharjoitusten aikaa. Niinisaloon rynnäköi parisenkymmentä Stryker rynnäkköpanssarivaunua ja komppaniallinen Yhdysvaltojen maajoukkojen sotilaita Arrow 16 -sotaharjoituksiin.

    – Se on järkyttävää ja samalla todella törkeää. Toivottavasti alueen rauhanaktiivit protestoivat harjoitusta tosissaan.

    Hankoniemen massiivinen sotaharjoitus

    Kesäkuun alussa Hankoniemellä nähdään todellinen ”spektaakkeli”, Yhdysvaltojen järjestäessä massiivisen Baltops-harjoituksen Itämeren alueella. Osa harjoituksista toteutetaan ensimmäistä kertaa Suomen alueella. Maihinnousuharjoitukseen osallistuvat mm. Suomi, Ruotsi, Yhdysvallat, Hollanti, Italia, Iso-Britannia ja Saksa. Sotaharjoituksiin osallistuu 3000 sotilasta, 35 merialusta ja 70 lentokonetta tai helikopteria.

    – Se että mukana on niin monta Nato-maata, pistää miettimään, että Suomea pyritään askel askeleelta liittämään ja niittaamaan osaksi Nato-yhteisöä. Protestoinnin lisäksi kaikkien niiden ihmisten jotka ovat huolissaan, tulisi kirjoittaa paikallislehtien yleisönosastoille harjoituksia vastustavia tekstejä ja kriittisiä kommentteja ja sitä kautta tuoda esille mielipiteensä.

    ”Suomen maaperä tarjotaan Pietaria uhkaavan aseellisen pullistelun areenaksi.”

    – Olen havainnut, että Naton sotaharjoitukset Suomen maaperällä koetaan laajalla rintamalla hyvin negatiiviseksi ja vaaralliseksi asiaksi, koska kyseessä on demonstraatio Venäjää vastaan. Suomen maaperä tarjotaan Pietaria uhkaavan aseellisen pullistelun areenaksi.

    Hangon kohdalla Suomen ja Nato-maa Viron aluemerien väliin jää vain kymmenkunta kilometriä.

    – Harjoitus on todella lähellä Naton aluetta. Alue on Venäjälle hyvin tärkeä niin kauppalaivaston kuin sotalaivaston toiminnan kannalta. Siksi myös tämä harjoitus on vaarallinen ja provokatiivinen Venäjän näkökulmasta. Se että harjoitus on päätetty pitää, osoittaa harkitsemattomuutta erityisesti Suomen armeijan johdon ja puolustusministerin taholta.

    Isäntämaasopimus

    Miksi isäntämaasopimus on Natolle ja USA:lle tärkeä sopimus?

    – Baltian Nato-maiden takia, koska Nato ei pysty takaamaan Viron, Latvian ja Liettuan puolustusta. Siksi Nato tarvitsee Fennoskandian alueen kokonaan, jotta se voi huoltaa joukkoja ja siten käyttää myös Suomen kaikkia fasiliteettejä kuten teitä, lentokoneita, ym. Nato-joukkojen tarpeisiin.

    Minkälainen viesti isäntämaasopimus ja rajalla toteutettava sotaharjoitus on Venäläisille?

    – Suomessa kaikki poliitikot eivät ilmeisesti ymmärrä sitä viestiksi. Naton ja USA:n näkökulmasta kyse on viestistä, jonka avulla se osoittaa venäläisille poliittisen ja sotilaallisen voiman, toimintavapauden ja vaikutusvallan kasvua Itämeren alueella.

    Rauhanjärjestöjen merkitys

    Rauhanjärjestöillä on tänään keskeinen rooli ja merkitys.

    ”Rauhanjärjestöjen ongelmana on se, että on liian vähän aktiivisia toimijoita.”

    – Rauhanjärjestöjen ongelmana on se, että on liian vähän aktiivisia toimijoita. Eri järjestöjen väliset suhteet ovat nykyisin varsin hyvät. Toki Ben Zyskowicz ja kumppanit pyrkivät edelleen väittämään, että Rauhanpuolustajat ovat Venäjän tai kommunistien bulvaaneja, mutta näinhän asia ei ole. Rauhanjärjestöt ovat yhteistyöjärjestöjä ja pidän tärkeänä sitä, etteivät puolueet sanele järjestöille ehtoja ja toimintavaatimuksia. Rauhanjärjestöt ovat itsenäisiä kansalaisjärjestöjä, jotka sopivat siitä, mitä tekevät ja toimivat kuten on sovittu. Toivottavasti mahdollisimman monet liittyvät rauhanjärjestöjen jäseniksi, sillä on meille taloudellistakin merkitystä, Era sanoo.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Texas A&M yliopisto kielsi haitalliseksi katsomiaan rotu  ja sukupuoli ideologioita. Kuva Dirk CCO 2.0
    Kulttuuri
    19.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Platon pannaan Texasissa – Žižek avaa kohun juuret tuoreessa esseessään

    Yhdysvalloissa Texas A&M -yliopiston päätös kieltää Platonin Symposium-teoksen opettaminen johdantotason filosofian kurssilla on herättänyt laajaa hämmennystä ja kriti

    kuva 3 Emma Grönqvist
    Tutkimus
    18.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Oikeiston woke-asenteita selittää erityisesti usko väestönvaihtoteoriaan

    kuva Paju cco 3.0
    Kotimaa
    17.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Asiakasmaksut estävät hoitoon hakeutumisen – yli puoli miljoonaa sote- ja varhaiskasvatuksen maksua ulosottoon

    Russia, Elektrostal. School No 15. img 09 (1)
    Tutkimus
    16.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Suomalaistutkija väittää: Venäjän patrioottinen kasvatus hajottaa yhteisöt ja vahvistaa valtiollista kontrollia

    kuva super
    Politiikka
    15.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Hoitajien irtisanomiset murentavat asiakasturvallisuutta

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!