Kilpailukykysopimus tyrmättävä!

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) on ammattiliittona suuri: jäseniä on yhtä paljon kuin Metallityöväen Liitossa ja Rakennusliitossa yhteensä. JHL:n jäsenistä naisia on 150 000. Luku on viisinkertainen Metallityöväen Liiton ja Rakennusliiton naisjäsenmäärään verrattuna. Joensuulainen Martti Vaskonen on SKP:n keskuskomitean jäsen. Hän työskentelee Pohjois-Karjalan Keskussairaalassa käyttömestarina ja toimii JHL:n Pohjois-Karjalan kuntayhtymän ammattiosaston hallituksen jäsenenä.

Ei kokemusta työtaisteluista

Vaskosen mukaan 250 000 jäsenen SAK:lainen JHL on suuri liitto, mutta sillä ei ole kokemusta työtaisteluista ja työehtojen parantamiseen liittyvistä kamppailusta.

– Kokemusta ei ole ammattiliiton johdolla, eikä myöskään sen jäsenistöllä. JHL:ssä on pyritty pysymään työtaistelujen ulkopuolella ja tämän seurauksena on liu’uttu matalapalkka-alaksi. Liitossa ei ole kyetty hyödyntämään sen suuruutta esimerkiksi työehtojen parannuksiin liittyen, päinvastoin.

Liiton johdossa on sitouduttu oikeistolaiseen talouspolitiikkaan ja ideologiaan, eikä nähdä muita vaihtoehtoja.

– Tämä on mielestäni ongelman ydin. Nyt pitäisi toimia päinvastoin: työaika tulisi vähentää 30 tuntiin viikossa ansiotasoa vähentämättä. Tämän lisäksi EU- ja EMU-kytkentöjen kautta tapahtuva kurjistaminen tulisi ehdottomasti lopettaa. Pankkien tekemät luottotappiot kuuluvat pankkien maksettavaksi, eikä niitä saa siirtää veronmaksajille, kuten nyt tapahtuu.

Miten JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on mielestäsi suoriutunut tehtävästään?

– Eloranta hoitaa muodollisen puolen, muttei kykene johtajuuteen tilanteessa, joka vaatii päättäväisiä toimia. Hänellä ei ole elävää yhteyttä jäsenkenttään. Jos yhteys olisi, niin liitto voisi esittää huomattavasti nykyistä enemmän vaihtoehtoja leikkauspolitiikkaa vastaan. Valitettavasti Eloranta on yhdessä liiton muun johdon kanssa sitoutunut ideologisesti oikeistolaiseen talouspolitiikkaan. Työntekijöitä ja heidän etuja puolustettaessa asioita tulisi kyetä näkemään huomattavasti nykyistä kriittisemmin ja oikeistolaisen kehikon ulkopuolelta.

Kritiikitön JHL

Oikeistossa lauletaan jatkuvasti laulua leikkausten välttämättömyydestä: suuri osa ekonomisteista on kuitenkin sitä mieltä, että taantumaan vajonneessa kansantaloudessa leikkaukset vahingoittavat taloutta entisestään, ja estävät käänteen parempaan suuntaan.

”JHL:ssä ollaan joko oltu ymmärtämättömiä tai sinisilmäisiä.”

– JHL:ssä ollaan joko oltu ymmärtämättömiä tai sinisilmäisiä. Kaikki hallituksen ja EK:n toimenpiteet ovat heikentäneet julkisen sektorin asemaa. Esimerkiksi työnantajamaksuja on kevennetty ja palkankorotuksia on korvattu veronkevennyksillä. Toimenpiteet ovat heikentäneet julkisen sektorin asemaa ja kohdistuneet matalapalkkasektorille rankalla kädellä. JHL ei ole halunnut nähdä asiaa ongelmana.

– JHL ei myöskään ole lainkaan esittänyt kritiikkiä EU:n sanelemaa talouskuripolitiikkaa kohtaan. Sisäinen devalvaatio, jota nyt ajetaan vientiteollisuuden hyväksi, on liitossa hyväksytty. Valitettavasti JHL:ssä ajatellaan, ettei ole olemassa vaihtoehtoisia tapoja tehdä politiikkaa.

Sipilä ja kumppanit

Hallituksen leikkaukset ja suunnitelmat työlainsäädännön muutoksista koskettavat eniten tavallisia palkansaajia, ja erityisesti pienituloisia, jotka käyttävät eniten kunnallisia sosiaali-, ja terveyspalveluita.

– Sipilä ja kumppanit ovat tyypillisiä poliitikkoja. He ajavat vahvasti oman sidosryhmänsä etuja ja samalla omia etujaan. Sipilä edustaa suurituloisia ja erityisesti heitä, jotka nauttivat pääomatuloja: tämän ryhmän etua Sipilän hallitus pyrkii määrätietoisesti ajamaan.

Kaikki muu on tämän rinnalla toisarvoista.

– Esimerkiksi julkiset palvelut ja investoinnit, jotka luovat tuottavuutta pitkällä tähtäimellä, eivät sovi hallituksen toimintatapoihin, koska halutaan saavuttaa pikavoittoja yleisen hyvinvoinnin kustannuksella. Valitettavasti kuntasektorille suunnitellut säästöt ja tehtävien karsinta iskevät erityisen raa’asti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.

– Se että esimerkiksi terveydenhuolto tuotetaan julkisena palveluna, ei tarkoita tehottomuutta. Suomessa julkiset terveydenhuoltokustannukset ovat EU:n keskiarvoihin verrattuna kolmanneksi matalimmat suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jos tästä vielä leikataan kolme miljardia euroa, niin se on pois niiltä, jotka julkista terveydenhuoltoa eniten tarvitsevat. Nyt pitäisikin leikkaamisen sijaan panostaa juuri perusterveydenhuoltoon, koska sitä kautta saamme myös eniten säästöjä. Jos perusterveydenhuolto toimii hyvin, niin se samalla vähentää erikoissairaanhoidon menoja.

Julkisella sektorilla työskentelevistä valtaosa on naisia, joiden keskiansiot jäävät miesten ansioista jälkeen.

– Hallitus kurittaa naisia monesta eri suunnasta. Se pyrkii muun muassa heikentämään naisten työehtoja ja julkisia palveluita, kuten päivähoito-oikeutta. Myös lapsilisät ovat leikkausten kohteina. Perheissä joissa lapset ovat opiskeluikäisiä, opintotukileikkaukset tuntuvat myös vanhempien kukkaroissa, koska osa kustannuksista siirtyy vanhempien maksettaviksi. Hallitus toteuttaakin monilta osin perhe- ja naisvihamielistä politiikkaa.

Kilpailukykysopimus

Kilpailukykysopimusneuvottelut ovat aiheuttaneet tuohtumusta työntekijäosapuolen kohdalla.

– JHL:ssä ei ole kysytty kentän mielipidettä siitä, tulisiko neuvotteluihin ottaa osaa. Tällaista käytäntöä ei ole koskaan ollut, mutta sellainen pitäisi olla ja samalla se olisi hyvä tapa selvittää, kuinka tyytyväisiä liiton jäsenet ovat sen toimintatapoihin.

”Se, että JHL:ssä järjestetään edustajistovaalit viiden vuoden välein, ei ratkaise ongelmia.”

Jäsenkenttää tulisi kuulla huomattavasti nykyistä enemmän.

– Se, että JHL:ssä järjestetään edustajistovaalit viiden vuoden välein, ei ratkaise ongelmia. Kilpailukykysopimukseen liittyen olisi pitänyt kuulla jäsenistön ääntä esimerkiksi jäsenkyselyiden tai äänestyksen kautta.

– Sopimuksen kautta pyritään kansantaloudessa siirtämään rahaa työntekijöiltä työnantajille. Kyse on puhtaasti tulonsiirtomekanismista ja palkkojen leikkaussopimuksesta.

Leikataan ja leikataan

Lomarahojen leikkaukset ovat olleet vahvasti tapetilla.

– He jotka uskovat Suomen kilpailukyvyn puutetta lietsovaan propagandaan, ovat valmiita siihen, että lomarahoista leikataan. He unohtavat kuitenkin sen, että jos nyt leikataan 30 prosenttia pois lomarahoista, niin niitä ei enää takaisin tulla saamaan. Palkkojen ja työehtojen parantaminen ovat aina kovemman taistelun tulosta kuin ansaituista eduista luopuminen.

Nyt työaikaa ollaan pidentämässä 24 tunnilla. Mitä muuta kilpailukykysopimus toteutuessaan tulisi pahimmillaan aiheuttamaan JHL:n työntekijöille?

– Sopimuksen tavoitteena on leikata palkoista. Pahinta asiassa on se, että samalla kun palkkoja leikataan, hinnat, verot, vuokrat, viranomaismaksut ja monet muut maksut saavat nousta täysin vapaasti.

Nyt olisi toimittava toisin.

– Tulisi keskittyä viikossa tehtävien työtuntimäärien vähentämiseen ja tätä kautta työllistämään ihmisiä ja parantamaan työhyvinvointia. Samalla tulisi tehdä konkreettisia tulonsiirtoja yhteiskunnassa pääomatuloja saavalta ryhmältä työntekijöille. Tämä vaatisi toteutuakseen todellista kamppailua, mutta sitä ei tulla JHL:n ja ay-liikkeen taholta vielä näkemään.

Toukokuu

Vaikka alakohtaisiin sopimusneuvotteluihin lähdetäänkin, ei ole varmaa, että aikaan saadaan hyväksyttävät sopimukset. Lopullisesti neuvottelutuloksen hyväksyttävyydestä JHL:n osalta ottaa kantaa liiton edustajisto toukokuun lopussa.

– Sopimus pitäisi ehdottomasti kaataa. On outoa, että käytetään nimitystä kilpailukykysopimus, koska kyse on Sipilän leikkauslistasta, joka hyväksytetään. Mitä pienemmässä piirissä päätöksenteko tapahtuu, sitä heikompia sopimuksia ollaan valmiita tekemään. Sopimuksen sisältö tulisi avoimesti esittää kaikkine menetyksineen jäsenistölle ja sitten äänestää suljetulla lippuäänestyksellä siitä hyväksytäänkö sitä vai ei. Tällaiset kilpailukykysopimukset ovat täysin järjettömiä, eikä sitä pitäisi missään nimessä mennä hyväksymään.

SSS-hallitus

– Hallitus pyrkii kaikin mahdollisin keinoin kaventamaan ay-liikkeen asemaa ja se on mielestäni ottanut aivan liian aktiivisen roolin työmarkkinakysymyksissä. Toisaalta on hyvä, että se toiminnallaan paljastaa todelliset kasvonsa. Nykyinen hallitus on osoittanut sen, että äänestämällä voi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan Suomea viedään.

Keskustapuolueen toimintatavoissa on tapahtunut suuria muutoksia.

– EK:n ja kokoomuksen toiminta ei yllätä. Keskusta on puolestaan oikeistolaistunut ja siirtynyt Sipilän johdolla kannattamaan ääriliberaalia, uusoikeistolaista talouspolitiikkaa. Siksi Paavo Väyrysen irtiotto keskusta-puolueesta on hyvä asia ja herättää samalla keskustelua. Väyrynen ei kokenut voivansa vaikuttaa asioihin ääriliberaalien ja lestadiolaisten miehittämässä puolueessa, joka on totaalisesti hylännyt alkiolaisen aateperinnön.