Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Liikuntaa vai urheilua?

    Mielipiteet
    14.8.2015 - 9:12
    Punaposki

    Kuluvalla viikolla koulut avasivat ovensa. Noin 60 000 uutta koululaista aloitti koulutiensä. Valtiovarainministeri Alexander Stubb tervehti koulunsa aloittavia 210 miljoona euron koulutussäästöillä, mikä merkitsee muun muassa opetusryhmien eli luokkakoon kasvattamista, opettajien lomautuksia, niukempia opetusmateriaaleja jne. Saman aikaisesti hallitusohjelmassa todetaan koulujen kehittämisestä digitaalisesti sekä lupaamalla peruskoululaisille tunti liikuntaa päivittäin. Digitalisaatio ei paranna kouluja liikuntaympäristöinä, joten lisätunnit liikuntaan pitäisi löytää muualta.

    Koululaisilla on tällä hetkellä keskimäärin kaksi viikkotuntia liikuntaa, joten lisätunteja pitäisi siten järjestyä kolme viikossa. Liikkuva koulu -hanketta on hallituksen papereissa ehdotettu yhdeksi ratkaisuksi eli hankkeen laajentamista valtakunnalliseksi. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, jos samanaikaisesti koulutuksesta leikataan.

    Koululiikunnasta on viimeisten vuosien aikana kirjoitettu mediassa huomattavan paljon sen ohella, että liikunnan terveydelliset vaikutukset sekä fyysiseen että henkiseen suorituskykyyn ovat esillä lähes päivittäin. Lasten ja nuorten kunnon rapistuminen muun muassa sosiaalisen median oheistuotteina on tutkijoiden, kasvattajien ja vanhempien yhteinen huoli.

    Uusimmassa Tiede-lehdessä (8/2015) Marko Hamilo kirjoittaa koululiikunnasta otsikolla Kilpailu tappaa koululiikunnan. Hamilo esittelee artikkelissaan Markus Soinin väitöskirjatutkimusta, joka käsittelee ysiluokkalaisten motivaatioita harrastaa liikuntaa.

    Hän toteaa, että koululiikunnan motivaatioilmasto voi tyydyttää tai ehkäistä kolmea psykologista perustarvetta: pätevyyden, autonomian ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Jos tarpeet tyydyttyvät oppilas osallistuu tehtäviin omasta vapaasta tahdostaan.”

    Marko Hamilo esittää artikkelissaan mielenkiintoisen ehdotuksen. Jaetaan koululiikunta kahdeksi eri oppiaineeksi, joista oppilaat voisivat valita. Hamilo kysyy: ”Voisiko tarjolla olla nykyisen kaltainen kilpailullinen oppiaine urheilu, josta saisi todistukseen numeron ja valinnanvapautta korostava liikunta, jossa pojat ja tytöt olisivat yhdessä ja josta ei saisi numeroa.” Ajatuksena kiinnostava, mutta samalla ongelmia sisältävä. Miten koulun liikunnalliset resurssit (opettajat, tilat, välineet) jakautuisivat oppiaineiden kesken?

    Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sari Virta kirjoittaa Happihyppely-kolumnissa (KU Viikkolehti 30/2015) samasta asiasta urheiluseuratoiminnan osalta otsikolla ”Annetaan lasten kertoa millaista liikuntaa he haluavat”. Virta toteaa: ”Liikkuminen urheiluseurassa on lapselle harrastus. Vain osalla harrastajista on mielessä urheilu-uran rakentaminen.” Ja edelleen: ” Seurojen perustoiminta kaipaa edelleen kokeiluja: annetaan lasten kertoa millaista toimintaa he haluaisivat, millaisilla säännöillä ja kuinka usein.”

    Liikuntaväen ei tule ohittaa hallitusohjelman lupauksia, vaan on seurattava mitä tälle tunti päivässä liikuntaa peruskoululaisille tavoitteelle tapahtuu. Onko se vain tyhjä lupaus, jota ei ole tarkoituskaan toteuttaa? Nyt olisi otollinen aika kriittiselle vasemmistolaiselle TUL-henkiselle liikuntapolitiikalle.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Suomen kommunistisen puolueen piirit kritisoivat hallituksen militaristista linjaa ja vaativat hyvinvoinnin asettamista turvallisuuspolitiikan perustaksi. Kuva Emma Grönqvist
    Politiikka
    27.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ydinasekiellon purku ja asevarustelun kasvu uhkaavat hyvinvointia, varoittavat SKP:n piirit

    Suomen kommunistisen puolueen (SKP) Lapin ja Jyväskylän piirit arvostelevat Orpo-Purran hallituksen turvallisuus‑ ja talouslinjaa, joka niiden mukaan lisää ydinaseuhkaa, kasv

    Kuvassa ammattiyhdistysaktiiveja Roma Prideilla. Italiassa suurimman ammattiliiton CGIL n ja teollisuuden etujärjestön Confindustrian harvinainen yhteisrintama. Kuva G.dallorto CCO 2.5 it
    Ulkomaat
    26.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Italiassa ammattiliitto  ja teollisuuden etujärjestö yhteisrintamassa: Euroopan on muututtava, jotta teollisuus ja työpaikat eivät romahda

    Järjestöt arvioivat, että Orpo Purran kehysriihen päätökset heikentävät kansalaisyhteiskunnan ja julkisten palvelujen toimintakykyä. Kuva Lauri Heikkinen Valtioneuvoston kanslia
    Politiikka
    25.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Järjestöt tyrmäävät kehysriihen: Orpo–Purran talouslinja murentaa kansalaisyhteiskunnan ja julkiset palvelut

    Asiantuntijat arvioivat, että DCA sopimus muuttaisi Suomen ydinasepolitiikkaa ja lisäisi sotilaallisia riskejä. Kuva Andrew Greenwood CCO 0.0
    Uutiset
    24.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Suomen ydinasepolitiikkaa ollaan muuttamassa radikaalisti?

    Vastavalmistuneiden työllistyminen on pysynyt vakaana, vaikka hallitus puhuu työmarkkinakriisistä. Kuva Juulia Kalavainen CCO 2.0
    Kotimaa
    23.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vastavalmistuneiden työllistyminen pysynyt vakaana – rekisteriseuranta paljastaa, ettei työmarkkinoiden kiristyminen näy palkkatyöhön siirtymisessä

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!