Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Mustallamerellä kuohuu

    Kulttuuri
    11.12.2014 - 13:16
    Marko Korvela

    Käsite ’ilmastonmuutos’ tuo väistämättä ensimmäisenä mieleen ilmakehän ja siinä tapahtuvat muutokset. Maapallon lämpeneminen ja muu ihmisen toiminta vaikuttaa itse asiassa dramaattisemmin vesistöihin ja tuottaa seurauksia, jotka voivat olla meille kohtalokkaita.

    Kirjailija ja tiedetoimittaja Risto Isomäki virittelee tuoreessa ekotrillerissään Kurganin varjot jälleen lähitulevaisuuteen sijoittuvan massiivisen ympäristökatastrofin.

    Indoeurooppalaisen kulttuurin ytimessä

    Kurganit ovat Euraasian aron muinaisia hautakukkuloita, joita alueella asuvat kansat ovat rakentaneet tuhansien vuosien ajan. Isomäen kirjan päähenkilöt, aviopari Alex ja Irina suorittavat arkeologisia kaivauksia Etelä-Venäjällä, Donin Rostovin kaupungin lähellä sijaitsevan kurganin ryhmän, Kuuden sisaren liepeillä. Tarkoituksena on selvittää indoeurooppalaisten esi-isien edesottamuksia, ja Alex tekeekin hätkähdyttävän löydön.

    Samaan aikaan lähistöllä Mustallamerellä alkaa tapahtua kummia. Pintaan nousee kuolleita kaloja ja delfiinejä. Jostain syystä meren lämpötila ja happipitoisuus ovat nopeasti muuttumassa tavalla, joka uhkaa paitsi meren ekosysteemiä myös koko rannikkoalueiden asukkaita. Irina joutuu hetkeksi jättämään arkeologiset kaivaukset ja lähtee merentutkija Jurin kanssa selvittämään, mitä Mustallamerellä tapahtuu ja miksi.

    Miten asiaan liittyy se, että vuosia aiemmin on Välimerellä otettu käyttöön saksalaisen arkkitehdin Hermann Sörgelin visioima Antlantropa-suunnitelma? Siinä Välimeren ja Atlantin yhdistävä Tarifansalmi on padottu ja tätä kautta saatu merenpinnan nousun ongelmia ratkottua ja kaupan päälle vesienergiaa sekä uutta viljely- ja tonttimaata Välimeren rannoilta.

    Tapahtumat alkavat vyöryä jännittävällä tavalla, joka pitää Isomäen aikaisempien kirjojen tapaan lukijan otteessaan. Kirjan lukeekin liki yhdellä istumalla.

    Ekologiaa ja kielitiedettä

    Juonenkuljetuksen lomassa Risto Isomäki tarjoaa Kurganin varjoissa laajan tietopaketin Välimeren ja erityisesti Mustanmeren virtauksista, veden koostumuksista ja ekosysteemistä. Mielenkiintoisia huomioita saadaan myös monella tavalla mystisistä euraasialaisista indoeurooppalaisista kansoista, joilla on ollut valtava merkitys ihmiskunnan historiaan. Itä-Ukrainan alueella alkunsa saaneita indoeurooppalaisia kieliä puhuu nykyään jo vähän yli puolet maapallon ihmisistä.

    Kirjassa nostetaan esiin viimeisimpiä tutkimustuloksia moneltakin alalta. Isomäki johdattelee lukijaa esimerkiksi kielitieteen kentälle. Hän erittelee indoeurooppalaisten ja esimerkiksi suomalaisten puhumien uralilaisten kielten perustavaa laatua olevia eroja ja niiden vaikutusta ajattelutapoihin ja maailman hahmotuksen malleihin, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia tänäkin päivänä.

    Kurganin varjot varoittaa meitä siitä, kuinka monimutkaisia maapallon ja erityisesti sen merien ja vesistöjen systeemit ovat ja mitä tapahtuu, jos pahimmat skenaariot ja sattumat toteutuvat ennalta arvaamattomalla tavalla. Kirjan loppuun Isomäki on tuttuun tapaan koonnut muutamalle sivulle faktoja ja lähteitä, joihin hän visionsa perustaa.

    Isomäki kysyy jälleen kerran vaikuttavalla ja myös viihdyttävällä kirjallaan, onko meillä varaa pelata upporikasta ja rutiköyhää koko ihmiskunnan tulevaisuudella. 

    Risto Isomäki: Kurganin varjot. Tammi 2014. 350 sivua. 


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Gabi Fechtner Heiko Grupp Rote Fahne
    Ulkomaat
    4.3.2026
    Maria Suutala

    Saksalaispoliitikko syyttää Yhdysvaltoja kolonialistisista pyrkimyksistä Iranissa

    Saksan radikaalivasemmistolaisen MLPD puolueen Gabi Fechtnerin pitämä tuore puhe (3.3.2026) ottaa kantaa Iranin sotaan.

    STTKn tuore laskelma paljastaa raa’an luokkaeron suomalaisessa työelämässä. Kuva Alisdare Hickson CCO 2.0
    Politiikka
    4.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Palkkamalttia kenelle – ja kenen hyväksi?

    Hakaniemi
    Kotimaa
    3.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Orpo–Purran hallituksen leikkaukset osuneet eläkeläisiin – kovin seurauksin

    Rauhanjärjestöt vaativat sotatoimien lopettamista. Kuva Mohammad Hassanzadeh CCO 4.0
    Ulkomaat
    2.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Rauhanjärjestöt varoittavat: hyökkäys Iraniin voi sytyttää koko alueen liekkeihin

    Elvert Barnes kuva CCO 2.0
    Kotimaa
    1.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Luottamus Yhdysvaltoihin romahtanut

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!