Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Velkavankeudessa

    Kulttuuri
    3.12.2014 - 15:08
    Marko Korvela
    Veikko Koivusalo
    - Ihmiset menettävät kotinsa

    Muutama vuosi sitten itävaltalainen Eva Eckert alkoi ihmetellä, kun hänen naapurinsa alkoivat oudolla tavalla kadota.

    – Tuttuihin ihmisiin ei vain enää törmännyt samalla tavalla kuin ennen. Eräs ystävänikin otti yks kaks tavaransa ja jätti avaimensa minulle. Kävin sitten ihmettelemässä hänen tyhjää asuntoaan, muistelee Wienissä asuva Eckert.

    Myöhemmin hän sai selville naapureiden mystisen katoamisen syyn: he olivat ylivelkaantuneet. Osa lähti velkojia karkuun, osa yksinkertaisesti menetti asuntonsa rahapulan takia.

    Eckertiä ilmiö alkoi kiinnostaa. Syntyi dokumenttielokuva Debt Inc., jossa Eckert pureutuu ylivelkaantumiseen ja erityisesti sen myötä syntyneeseen teollisuuden haaraan: perintäfirmoihin, ulosottomiehiin, lakitoimistoihin ja muihin alan toimijoihin.

    Voittoa ihmisten ahdingosta

    Marraskuisen Lens Politica –elokuvafestivaalin vieraaksi Helsinkiin saapunut Eckert kertoo Tiedonantajalle, että velkaantuminen on ilmiönä näkymätön; jotain, josta on vaikea saada otetta. Sen vuoksi hän lähti tutkimaan sen jättämiä jälkiä. Pian kävi ilmi, että velkaantuneita kiinnostavampaa oli perehtyä perintäpuoleen: kuinka rahan pitkä käsi yrittää tavoittaa velallisia ja krävätä saatavia.

    – Talouskriisin myötä ilmiö on Itävallassa räjähtänyt käsiin. Ihmiset menettävät kotinsa, kun heillä ei ole velkojen korkojen ja lyhennysten jälkeen rahaa maksaa vuokraa, sanoo Eckert.

    Elinkustannusten nousu on vakava ongelma. Palkat ovat liian pienet ja ihmiset velkaantuvat.

    Monen mielestä ylivelkaantuminen on ihmisten omaa tyhmyyttä: mitäs menit ottamaan lainaa enemmän kuin pystyt hoitamaan. Eckertin elokuvassa haastateltu perintäfirman pomo pistää ylivelkaantumisen ihmisten taloudellisen osaamattomuuden ja taitamattomuuden piikkiin.

    Eckertin mukaan tilanne on monimutkaisempi.

    – Perintätoimessa on kyse teollisuudesta, joka saa voittoa ajamalla ihmisiä toivottomiin tilanteisiin. Valtapeli alkaa heti, kun otat ensimmäisen velkasi. Mitä pitemmälle velkakierteeseen ajaudut, sen helpompaa sinut on pitää vaikeassa tilanteessa. Siinä vaiheessa koulutuksella ei ole enää suurta roolia.

    Velkaa velan päälle

    Lainanotto, ostaminen luotolla tai osamaksulla ja pikavipit ovat nykyään osa ihmisten arkipäiväistä elämää. Työttömyyden myötä elämäntilanne voi muuttua niin, että entistä elintasoa ei kyetäylläpitämään. Näihin aikoihin – juuri joulun alla – monissa perheissä joudutaan miettimään tarkasti mihin rahaa käytetään. Kulutushysteerinen kulttuuri luo painetta yli varojen elämiseen.

    Perintäteollisuuden sesonki alkaakin vasta joulun jälkeen, kun luottolaskut alkavat kolahdella ihmisten postiluukuista. Bisnes ryhtyy käyttämään hyväkseen ihmisten häpeää ja epätoivoa. Erityisen otollisia ovat ne, jotka rahavaikeuksista huolimatta yrittävät hoitaa velkojaan silkasta velvollisuudentunnosta.

    Ongelmana on, että perintätoimistot, ulosottomiehet ja asianajajat lisäävät laskuihin omat kulunsa. Moni joutuukin huomaamaan, että alkuperäinen lainasumma moninkertaistuu ja velan hoitaminen käy mahdottomaksi.

    Ongelma ei ole pieni: Suomessakin on liki 370 000 luottotiedotonta.

    Keskustelu pinnallista

    Eckert kertoo, että perintäalan firmojen mukaan saaminen elokuvan tekoon ei ollut helppoa. Bisnes on kuitenkin laillista eivätkä toimijat itse näe, että hommassa olisi mitään väärää tai epäoikeudenmukaista.

    – En halunnut mustamaalata enkä ristiinnaulita ketään tieten tahtoen vaan pistää katsojan näiden firmojen edustajien kenkiin ja näyttää arkisia tilanteita. Jos perintähommia tekee joka päivä niin siihen turtuu, huomauttaa Eckert.

    Osa elokuvissa esiintyvistä firmoista on lopputuloksen nähnyt. Eckertin mukaan firmojen edustajat olivat näytöksen nähtyään hiljaista poikaa.

    – Olemme yrittäneet herättää Itävallassa keskustelua esimerkiksi alan lainsäädännöstä, mutta se ei ole ollut mahdollista. Mieluummin alan yritykset jättävät koko aiheen käsittelemättä.

    Eckert sanoo, että poliittisella tasolla julkinen keskustelu jää pinnalliseksi. Todelliset asiat päätetään kabineteissa, joihin medialla tai kansalaisilla ei ole pääsyä.

    – Itävallassa on toki olemassa instituutioita, joiden tehtävänä on auttaa ylivelkaantuneita, mutta itse järjestelmään ne eivät vaikuta, pohtii Eckert.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Perinteiset maatalousmenetelmät voivat auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Laiduntaminen on yksi keskeisistä tavoista ylläpitää avoimia elinympäristöjä
    Tutkimus
    29.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehostunut maatalous uhkaa Natura 2000 -alueita

    ”Suurin uhka biodiversiteetin säilymiselle Euroopan Natura 2000 -suojelualueilla liittyy maatalouden tehostumiseen, kuten torjunta-aineiden käyttöön, ylilaiduntamiseen ja pie

    Italian kriittisen ay liikkeen keskiössä on vaatimus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vastarinta hallituksen budjettipolitiikkaa vastaan. Kuva Stefano Bolognini CC 4.0.
    Ulkomaat
    28.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleislakko haastaa Italiassa sotilasmenoja kasvattavan hallituksen politiikan

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Screenshot 2025 11 17 215240
    Politiikka
    26.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Tilaajille

    ETUC: Minimipalkkadirektiivion voitto työntekijöille

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!