Ääni oikeistoa ja Natoa vastaan
Vaalikeskustelujen myötä on käynyt entistä selvemmäksi, että oikeiston päätavoitteena presidentinvaalissa on tien avaaminen Suomen viemiselle USA:n johtamaan sotilasliitto Natoon, arvio SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen.
– Presidentiksi yritetään saada henkilö, joka on valmis käyttämään asemaansa Natoa vastustavan kansalaismielipiteen kääntämiseen tai sivuuttamiseen.
Kokoomuksen Sauli Niinistö ajoi valtiovarainministerinä kovaa linjaa työehtojen ja sosiaaliturvan heikentämiseksi ay-liikkeen ja kansalaismielipiteen vastustuksesta piittaamatta.
– Samalla tavoin hän on valmis runnomaan Suomen Natoon, Hakanen varoittaa.
– Niinistö ajaa myös EU:n perustuslain hyväksymistä vastoin kansalaisten enemmistön tahtoa. SKP:n ja rauhanliikkeen tavoitteiden kannalta ei ole samantekevää, kumpi toisen kierroksen ehdokkaista tulee valituksi, hän toteaa.
– Äänestämällä tässä tilanteessa Tarja Halosta voi torjua oikeiston pyrkimyksen saada presidentinvaalista valtakirja Nato-jäsenyydelle. Vasemmistolaisempaa politiikkaa ja myös Haloselta selkeämpää Naton vastaista linjaa haluavien ihmisten jääminen vaalipäivänä nukkumaan hyödyttäisi vain oikeistoa.
Hakasen mielestä oikeiston vyörytyksen torjuminen presidentinvaalissa on tärkeää myös ajatellen kansalaistoimintaa, jolla on ratkaiseva merkitys joka tapauksessa jatkuvassa kamppailussa Suomen liittoutumattomuudesta ja politiikan suunnasta.
Halonen omistautunut sosiaaliasioille
Valtiotieteen tohtori, sosiaaliturvan erikoistutkija Seppo Ruotsalainen kannustaa äänestämään Tarja Halosta. Ruotsalainen toimi 1970-luvun jälkipuoliskolla Metallityöväen Liiton edustajana SAK:n sosiaalivaliokunnassa, jossa tuolloin oli mukana myös SAK:n lakimies Tarja Halonen.
– Mielestäni Halonen oli jo tuolloin omistautunut sosiaaliasioille hyvin perusteellisesti ja erityisen lähellä häntä tuntuivat olevan tasa-arvoasiat, perhepolitiikka ja lapsiperheiden asema. Myöhemmin Halonen toimi vuosien ajan mm. sosiaali- ja terveysministerinä. Eri hallitusten harjoittamaan sosiaalipolitiikkaan nähden on tietysti vuosien mittaan ollut ja on edelleen paljonkin kriittistä huomauttamista, mutta jos (kun) valinta on tehtävä Halosen ja Niinistön välillä, ei minulla ole mitään vaikeutta kannattaa ensiksi mainittua, toteaa Ruotsalainen.
Sauli Niinistö vastasi Helsingin Sanomien (22.1.) kysymykseen siitä kuinka hän uudistaisi hyvinvointivaltion: ”Varmistamalla sen, että ajattelu, että hyvinvointihan tulee kassasta, ei valtaisi enempää alaa, koska ensin täytyy saada kassaan jotain.”
– Kenen ”kassasta” Niinistö puhuneekin, hänen sosiaalipoliittinen näkemyksensä edustaa kylmää kapitalismia ja samalla ”kylmää kyytiä” yhteiskunnan heikompiosaisille ja syrjäytetyille, Seppo Ruotsalainen sanoo.
Niinistö arvostelee myös ay-liikettä liiasta vallankäytöstä.
– Todellisuudessa oikeisto pyrkii tällä hetkellä saamaan hallintaansa yhteiskunnan korkeimmat päätäntäelimet, viemään Suomen Natoon ja pistämään työväenliikkeen kuriin ja järjestykseen.
Ruotsalaisen mukaan jokainen ääni on nyt tärkeä, sillä vaali voi mennä tosi tiukoille, jopa veitsen terälle.
– Siis ei muuta kuin ylös, ulos ja äänestämään.
Globaali näkökulma tärkeä
Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro korostaa, miten ehdokkailla on turvallisuuspoliittisissa linjauksissa selkeä ero.
– Turvallisuutemme ei kasva aseistusta lisäämällä, muistuttaa Matinpuro.
Suomi ei voi lähteä ajatuksesta, että luomme asevoimin turvatun hyvinvoinnin saarekkeen keskelle epätasa-arvoista maailmaa. Matinpuro tukeekin Tarja Halosta nimenomaan hänen turvallisuuspoliittisten näkemystensä vuoksi.
– Halosella on turvallisuuteen globaali näkökulma. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus maailmanlaajuisella tasolla luo turvallisuutta, muistuttaa Matinpuro. Todellinen turvallisuus luodaan ylläpitämällä hyviä ystävyyssuhteita – joka suuntaan.
Matinpuro hillitsee Niinistön Nato-intoilua ja huomauttaa, miten sotilasliitto on nykyään yhä selkeämmin kansainvälinen interventioarmeija, jonka taustalla on viime kädessä ydinaseilla uhkaaminen. Hän vertaa Suomessa käytyä keskustelua länsinaapuriin.
– Esimerkiksi Ruotsissa ei ylläpidetä mitään Nato-optiota. Siellä lähdetään siitä, että maan liittoutumattomuus takaa sille hyvän kansainvälisen aseman, sanoo Matinpuro.
Tiina Sandberg, Suomen Attacin johtokunnan jäsen Turusta, haluaa muistuttaa, miten Sauli Niinistö edustaa hyvinvointikäsityksissään pelkkää kapeaa markkinalogiikkaa.
– Tarja Halosta kannattaa äänestää, sillä hän on varmasti Niinistöä ennakkoluulottomampi esimerkiksi suhteessa valuutanvaihtoveroon ja muihin kansainvälisiin edistyksellisiin aloitteisiin.
Sandberg ottaa myös esille, miten Halonen on kiinnostunut oikeudenmukaisuuden toteutumisesta erityisesti globaalilla tasolla.
Työläiset, nuoriso ja työttömät äänestämään
Myös Lahden punavihreät tukevat Tarja Halosta presidentinvaalin toisella kierroksella.
”Nyt on äänestettävä jaloin. On käveltävä äänestyspaikalle ja piirrettävä Tarja Halosta tarkoittava numero äänestyslippuun. Joka tätä ei tee, antautuu paljossa: yhteiskunnallisessa ja henkilökohtaisessa elämässään. Äänellä on nyt väliä”, todetaan punavihreiden ja vaaliliiton valtuustoryhmän vetoomuksessa.
”Maamme poliittinen johto on, valitettavasti, taipunut kansainvälisten yhtiöiden painostuksen edessä. Globalisaation nimissä uusliberalismi (toisin sanoen kova kapitalismi) on ajettu sisään myös Suomessa. Maamme ulkopolitiikassa on oltu vain kahden vaiheilla; tukeako suoraan vai kierrellen USA:n maailman valloitushankkeita ja sen sotilaallista lisäkettä Natoa.
Tarja Halosen valitseminen kertoisi kansamme tahdosta nykyistä sosiaalisempaan ja oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan. Hänen vastaehdokkaansa valinta puolestaan antaisi merkin koventaa vauhtia nykyisellä linjalla.” (TA)
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
